Elämä on välillä niin epäreilua :(
Eli meille suotiin ihana pikku prinssi 3.ICSI:n tuloksena joulukuussa 3,5 vuoden pitkän odotuksen jälkeen. Vaikean endoni takia raskautumismahdollisuuksia ei luomuna juurikaan ole. En uskaltanut asiaa " hehkuttaa" (liekkö vaisto sanonut?), mutta meille suotiin luomuplussa kesäkuussa. Yhdet menkat ehtivät olla imettämisen lopettamisen jälkeen. Raskautta seurattiin ultralla useaan otteeseen, koska kierron pituutta ei voitu tietää. Toiveita eläteltiin, mutta pikkuisen sydän vaan ei jaksanut ruveta sykkimään. :( :(
Raskaus oli ihan oikeassa paikassa, mutta oli pysähtynyt rv:lle 6+1. Eilen vasta sain lääkkeellisen keskeytyspäätöksen. Oikeasti viikkoja olisi nyt jo 11+4, LA olisi ollut 5.3. Eilen sain saikulla ekan lääkkeen ja halusin tehdä tyhjennyksen kotona. Tänä aamuna laitoin kaks emätintablettia, joiden pitäisi käynnistää supistukset. Tyhjeneminen pitäisi tapahtua 4-6tunnin aikana. Mieluummin olen kotona kun makaan sairaalassa. Sanoivat, että saan olla kotona, jos en oo kovin herkkä ja pelokas ihminen. Tässä odottelen kipuja, mut ei ainakaan vielä oon hirveitä ollu. Panadol taitaa onneks auttaa. Pahin on kuitenkin vielä edessä. Vuoto onneks alkoi, joten se on hyvä merkki. Täytyy vaan toivoa, että tämä onnistuu ja kaavintaa ei tarvittaisi.
Kyllähän sitä miettii, että miksi piti käydä näin?? Luulis, että lapsettomuusajassa olisi ollut jo tarpeeksi kärsimystä, mutta ei. Huomaan kyllä itsessäni, että jollain lailla oon " kovettunu" näiden pettymysten suhteen. Satuttaahan tämä mielettömästi, mutta Atte antaa kovasti voimia jaksaa eteen päin. Jotenkin tuntuu, että negat epäonnituneitten hoitojen jälkeen tuntuivat paljon pahemmilta. Onhan tässä nyt positiivista se, että meillä on näköjään mahdollisuus onnistua myös luomusti. Tästä päivästä kun pääsee, niin eiköhän se pikku hiljaa rupea helpottamaan. Aika parantaa tämänkin haavan... Toisaalta on nyt huojentunut olo, kun epätietoinen odotus päättyy.
Surun murtama Hansuliini
Kommentit (6)
Voimia ja jaksamista tähän päivään, huomiseen ja tulevaan. Yritä hymyillä läpi kyynelten. Lapsellesi sinä olet se paras äiti, vaikka joka päivä ei aina jaksaisi olla täysin onnellinen, kun on jo yksi lapsi.
Täytyy sanoa et olen samaa mieltä et elämä on epäreilu aina välillä.
Itselläni 6 vuoden lapsettomuustausta ja hoidot +muut käytiin läpi ja sit luomu plussa josta poika syntyi-03 ja toinen luomu plussa josta tyttö -04,mutta sen jälkeen ei helppoa olekkaan taas ollut. 10/05 keskenmeno rv 9 ja sen jälkeen yritystä 9kk ja plussa mutta kuinka ollakkaan tuulimuna 8/06 ja lääkkeellinen tyhjennys suoritettiin viikko sitten rv 9. Minulla onneksi tyhjeni kohtu jo ensimmäisen tabletin jälkeen ja cytotekit laitettiin vain varmuudeksi enää kohdunsuulle.
Joten tiedän tunteesi ja lähetän oikein ison halauksen sinulle!Yritä jaksaa hymyillä suuren surun läpikin,kyllä meille vielä molemmille se lapsi suodaan tai niin ainakin toivon koko sydämmestäni! Vielä kerran paljon voimia ja jaksamisia sinulle toivottaa: Tari
Paljon jaksamista sinne!
Toivottavasti voimia ja toivoa tulevaisuuteen tuo se, että teillä on jo yksi lapsi ja luomuplussa on kuin onkin mahdollinen! Tällä kertaa vain jokin asia oli siten, että luonto päätti keskeyttää odotuksen. Seuraava kerta on tilanne uusi!
Niin, kyllä tuntuu välillä, että elämä on epäreilua ja että miksi joitain koetellaan enemmän kuin muita..Meillä oli myös aika pitkä yrityskausi, tosin aukiolotutkimusta pidemmälle ei menty. Jotenkin siinä noin 1,5 vuoden yritysajassa ehti miettiä jo kaikenlaista. Teidän kohdalla näen kuitenkin tosi toivoa antavana sen, että ootte saaneet luomuplussan!!!! Että on mahdollisuuksia siihen uudelleenkin! Tietysti tämä keskenmeno surettaa mutta toteutunut plussa antaa toivoa!
Oikein paljon voimia ja tsemppiä jatkoon teille!!!!