Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kovasti väitetään että Amerikassa kovat elämiskulut syö isojen palkkojen ja kevyen verotuksen hyödyt. Selittäkääpä nyt..
05.05.2021 |
..että paljonko sen vuositasolla yli 100,000$ ansaitsevan kalifornialaisen poliisin elämiskulut vuositasolla oikein ovat? Oletetaan että asuu single family homessa jossain 50km säteellä Los Angelesin keskustasta, vaimo on ammatiltaan esim. terveydenhoitaja ja perheellä on kaksi ala-asteikäistä lasta.
Väitän tässä ja nyt, että tuolla pollarilla jää pakollisten elinkulujen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin suomalainen keskituloinen palkansaaja saa bruttona vuodessa.
Kommentit (1560)
Amerikka on feikkiä tietää jokainen suomalainen sosialisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
If your family's income is less than $65,000, you'll pay nothing. Families who earn more than $150,000 may still qualify for financial aid. For more than ninety percent of American families, Harvard costs less than a public university. All students receive the same aid regardless of nationality or citizenship.
Ne 20% jotka Harwardin oppilaista ei maksa mitään eli ovat päässeet harwardiin koska ovat noin köyhiä (tuo tulo on siis alle suomenkin mediaanin, eli pitää olla tosi köyhä) ovat ehdotonta ikäpolvensa kermaa, eli huippuja. Noista ilmaisstipendeistä on aivan julmettu kilpailu ja sen takia vain koko ikäryhmänsä paras kerma pystyy sinne pääsemään. Ei tuo kosketa normaalia opiskelijaa. 95% opiskelijoista ei voi edes hakea noihin IVY-league yliopistojen ilmaisstipendeille.
Pääosa kansasta maksaa ison rahan opinnoistaan, koska opiskelu maksaa jopa julkisissa yliopistoissa. Sen takia yli puolella on opintolainaa
Ja vaan kun ei ole alle, Suomen asuntokunnan keskimääräiset brutto- eli kokonaistulot ennen esimerkiksi veroja olivat puolestaan noin 55 400 euroa. Ja tuo on keskiansio eli todella surkea... eli suomalainen keskiluokkainen perhe menisi vähätuloiseksi niin että napsahtaa.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2017 keskimäärin 40 130 euroa asuntokuntaa kohden. Reaalisesti tämä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 32 150 euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,3 prosenttia. 1)
onko tuo sitten netto https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_001_fi…
Median household income was $68,703 in 2019, onko tuo sitten brutto, melkoinen ero Suomen ja USA:n välillä
https://www.census.gov/library/publications/2020/demo/p60-270.html
Paljonko on netto en onnistunut löytämään, verotus on kevyempää USA:ssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en ole USAssa asunut, mutta googlettelen vain. Näemmä 100t tuloista Kaliforniassa verotetaan noin 30% eli käteen jää noin 70000$. Sain samansuuntaisia tuloksia useista eri laskureista.
Se, elääkö tuolla 70000 dollarilla leveästi vai ei, riippuu miten asuu (äidin nurkissa, omassa asunnossa, vuokralla) ja lasten lukumäärästä.
Vuokra-asunnot on hinnoissaan tuollapäin, siihen menee helposti 30 000$/v.
Ei tuo miltään kultakaivokselta vaikuta mutta eiköhän tuolla elä.
No ei tuolla Sacramentossa, mistä tuo palkka-leaflet on ole niin kallista 3-makkarin ok-talo lähtee helposti $2000/kk eli $24000/V Zilllowista kun vilkaisee...
Sacramentossa ei poliisin palkka ole sama kuin LAPD:ssa vaan ainakin 30 000$ vähemmän
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma, jos heillä on varaa maksaamkaikki nämä ja lisäksi vielä lemmikistä aiheutuvat kulut? Kuinka tiedät noin tarkalleen heidän raha-asiansa? Vai ynnäsitkö kaikki täällä mainitut kulut yhdelle ihmiselle?
En ole ko. vastaaja, mutta eikai tuossa mitään ongelmaa ollut, vaan nimenomaan vastaus asiaan jota tässä keskustelussa on vatvottu.
Tuossa siis Yhdysvalloissa asuva vastasi keskustelussa olleeseen esimerkkiin ja listasi noita kuluja. Ne kulut ovat todellisia ja tässä keskustelussa Suomessa asuvat, mutta jostain syystä fanaattisen sokeasti Yhdysvaltoja fanittavat ovat koittaneet jo satojen viestien verran todistella, että mitään kuluja ei oikeasti ole ja Yhdysvalloissa on itseasiassa vähemmän kuluja kuin Suomessa.
En itsekään käsitä miksi tämä keskustelu on mennyt tälläiseksi vänkäämiseksi. Fakta kun on, että monissa osavaltioissa on Suomea selvästi paremmat palkat, mutta on myös selvästi suuremmat elämisen kulut. Se on sitten jokaisen oma asia miten tuon näkee. Mutta faktoja se ei muuta. Yhdysvalloissa on myös kuluiltaan ja veroiltaan halvempia osavaltioita, mutta niissä myös palkkataso alhainen ja kun osa kuluista on niissäkin isoja niin elintaso ei ole vastaava kuin Suomessa. Ja sehän tässä varmaan osaa porukkaa kovasti hiertää, eli nuo köyhemmät osavaltiot joissa elintaso ei nouse Suomen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
If your family's income is less than $65,000, you'll pay nothing. Families who earn more than $150,000 may still qualify for financial aid. For more than ninety percent of American families, Harvard costs less than a public university. All students receive the same aid regardless of nationality or citizenship.
Ne 20% jotka Harwardin oppilaista ei maksa mitään eli ovat päässeet harwardiin koska ovat noin köyhiä (tuo tulo on siis alle suomenkin mediaanin, eli pitää olla tosi köyhä) ovat ehdotonta ikäpolvensa kermaa, eli huippuja. Noista ilmaisstipendeistä on aivan julmettu kilpailu ja sen takia vain koko ikäryhmänsä paras kerma pystyy sinne pääsemään. Ei tuo kosketa normaalia opiskelijaa. 95% opiskelijoista ei voi edes hakea noihin IVY-league yliopistojen ilmaisstipendeille.
Pääosa kansasta maksaa ison rahan opinnoistaan, koska opiskelu maksaa jopa julkisissa yliopistoissa. Sen takia yli puolella on opintolainaa
Ja vaan kun ei ole alle, Suomen asuntokunnan keskimääräiset brutto- eli kokonaistulot ennen esimerkiksi veroja olivat puolestaan noin 55 400 euroa. Ja tuo on keskiansio eli todella surkea... eli suomalainen keskiluokkainen perhe menisi vähätuloiseksi niin että napsahtaa.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2017 keskimäärin 40 130 euroa asuntokuntaa kohden. Reaalisesti tämä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 32 150 euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,3 prosenttia. 1)
onko tuo sitten netto https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_001_fi…
Median household income was $68,703 in 2019, onko tuo sitten brutto, melkoinen ero Suomen ja USA:n välillä
https://www.census.gov/library/publications/2020/demo/p60-270.html
Paljonko on netto en onnistunut löytämään, verotus on kevyempää USA:ssa
Suomalaisten mediaaniansio (sisältää myös osa-aikaiset) on noin 2900e/kk. Eli kahden mediaanituloisen vuosiansiot olisi yhteensä ~70 000e. Ja jos oletetaan, että molemmat tekisi kokoaikatyötä niin vielä enemmän. Talouskohtaista keskiansiota laskee huomattavan paljon eläkeläiset, opiskelijat ja yksin asuvat, mutta jos ajatellaan nyt perhettä jossa on yliopisto-ikäinen lapsi ja kaksi vanhempaa, niin keskimääräisen suomalaisperheen tulot menisi yli tuon Harwardin minimitulorajan ja maksamaan joutuisi. Käytännössä noilla suomalaisten keskiansioilla olisi kyllä Amerikassa oikeasti köyhä, jos on lapsiakin elätettävänä. Suomessa keskituloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäksi vertaillaan jotain mediaanipalkkoja ja muuta jolla ei ole mitään merkitystä suomalaiselle joka on lähdössä ulkomaille töihin. Ei esimerkiksi Kiinaan tai Venäjälle lähtisi Suomesta kukaan töihin paikallisella mediaanipalkalla. Tuskin USAankaan. Eri asia on Meksikon rajan yli tulevat jotka joutuvat tekemään ne halpaduunit
Mediaanipalkka kertoo keskiluokan ansiotason ja tämän topiikkinakin oli syökö elämiskulut jenkeissä suuret palkat.
Tuosta jonkun linkkaamasta tutkimuksesta näkyy että ero oli n. 30% jenkkien hyväksi, joten kyllä siitä paljon hyötyä on. Tietää ainakin että miten paljon enemmän pitäisi vähintään jäädä rahaa kulujen jälkeen, että on saanut hyvän diilin.Ja täällä on monesti kysytty ko. tilastoon liittyviä faktoja ja esimerkkejä, mutta niitä ei suostuta antamaan. Samaa vänkäystä kokoajan siitä, kuinka tutkimus on iso ja kallis ja sen on tehnyt se ja se taho.
Tuollaisia tilastoja kritisoidaan monesti siitä, etteivät ne heijasta todellisuutta jos yksikin tekijä eli kerroin on pielessä ja nyt tilasto sanoo siis seuraavaa:
a) ennen ostovoimakorjausta ja veroja, mutta inflaatiokorjattuna Yhdysvaltain ja Suomen mediaanitulo on about sama.
b) tuon jälkeen palkasta suomalaiselta otetaan pois tuloveroa n. 20% ja jenkiltä osavaltiosta riippuen 0-6%
c) tuon jälkeen palkasta otetaan eläke ja työttömyysvakuutusmaksut suomalaiselta 8% ja jenkiltä 0-10%
d) eli tässä vaiheessa jenkillä on kädessään ostovoimakorjaamatonta tuloa n. 10-20% enemmän
e) seuraavaksi suomalainen saa terveydenhuollon, päivähoidon ja koulutuksen pääosin ilmaiseksi jenkki pääosin maksaa. Tilastojen mukaan keskimääräinen jenkki käyttää näihin ison osan palkastaan. jolloin Suomalaisella onkin taas enemmän kädessään rahaa
f) seuraavaksi tulee sitten asumisen ja elämisen muut kulut ja tässä vaiheessa yhtäkkiä se jenkki kiskaseekin sen kaulan eli sillä on käytettävissiin 30% enemmän rahaa kuin suomalaisella ja mikään erillinen tilasto ei vaan millään tue tätä, mutta kootut laskennalliset tilastot kyllä.
Ostovoimakorjattuna jostain syystä se laskentaketjun vaiheissa pitkään altavastaajana oleva jenkki nouseekin asumisen, ruoan ja harrastusten sun muiden huvitusten jälkeen kuulemma voitolle, eli sillä on paaaaljon enemmän rahaa käytettävänä.
Eli asuminen ja ruoka pitää olla käytännössä ilmaista jenkeissä jotta tuo toteutuisi.
Siinä missä Suomessa keskiluokkainen 2+2 kokoinen lapsiperhe syö hyvin n. 1000€ kuussa, niin jenkeissä tuon luvun pitäisi olla muutaman satasen, että siinä olisi järkeä. Siinä missä se 2+2 lapsiperhe käyttää asumiseen Suomessa alueesta riippuen 600 - 2000€/kk pitäisi sen jenkeissä olla paljon pienempi.
Meilla kahden aikuisen taloudesssa kauppalasku/kk. pyorii siina viisisatasen korvilla ja siihen kuuluvat kaikki hygienia- ja siivoustarvikkeet. Syodaan hyvin, kaksi hedelmakoria on aina kukkuroillaan ja mieheni pitaa filet mignonista.
Eli ruoka maksaakin saman kuin Suomessa pääkaupunkiseudulla? Eli ruokakaan ei selitä jenkkien ostovoimaa, mikä ihme sen selittää?
Luetun ymmartaminen?
Kumpi tässä nyt ei ymmärrä ja mitä. Sulla menee kuussa 500 kahdelle ihmiselle ja jollain kirjoittajan meni 1000 neljälle ihmiselle. Ja itse olen 5 henkisen perheen pää, enkä saa millään menemään täällä Pohjanmaalla tonnia ruokaan, eli tuo tonni on varmaan hesalainen esimerkki. Hesa kun on selvästi kalleinta aluetta Suomessa niin ruoan kuin asumisen ja palkkojenkin osalta.
Täällä pohjanmaalla tulee korkea elintaso Helsinkiä halvemmalla ja ainoa haitta on huono sijainti Suomen kartalla eli matkustaminen paljon raskaampaa kuin hesalaisille, jotka on jo siellä mistä matkoille lähdetään. Muuta haittaa en pohjanmaasta keksi.
Yliopistojen keskimääräinen lukukausimaksu on 50 000 dollaria. Eli jos on kaksi lasta ja aikoo molemmat laittaa 4 vuodeksi yliopistoon, pitäisi saada 400 000 dollaria säästöön sitä varten. Jos haluaa maineeltaan hyvään yliopistoon, niin maksut ovat tietysti huomattavasti korkeammat.
Paljonko maksaa lapsen health insurance? Onko luokkaa 5000-8000 dollaria vuodeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
If your family's income is less than $65,000, you'll pay nothing. Families who earn more than $150,000 may still qualify for financial aid. For more than ninety percent of American families, Harvard costs less than a public university. All students receive the same aid regardless of nationality or citizenship.
Ne 20% jotka Harwardin oppilaista ei maksa mitään eli ovat päässeet harwardiin koska ovat noin köyhiä (tuo tulo on siis alle suomenkin mediaanin, eli pitää olla tosi köyhä) ovat ehdotonta ikäpolvensa kermaa, eli huippuja. Noista ilmaisstipendeistä on aivan julmettu kilpailu ja sen takia vain koko ikäryhmänsä paras kerma pystyy sinne pääsemään. Ei tuo kosketa normaalia opiskelijaa. 95% opiskelijoista ei voi edes hakea noihin IVY-league yliopistojen ilmaisstipendeille.
Pääosa kansasta maksaa ison rahan opinnoistaan, koska opiskelu maksaa jopa julkisissa yliopistoissa. Sen takia yli puolella on opintolainaa
Ja vaan kun ei ole alle, Suomen asuntokunnan keskimääräiset brutto- eli kokonaistulot ennen esimerkiksi veroja olivat puolestaan noin 55 400 euroa. Ja tuo on keskiansio eli todella surkea... eli suomalainen keskiluokkainen perhe menisi vähätuloiseksi niin että napsahtaa.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2017 keskimäärin 40 130 euroa asuntokuntaa kohden. Reaalisesti tämä oli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 32 150 euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,3 prosenttia. 1)
onko tuo sitten netto https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_001_fi…
Median household income was $68,703 in 2019, onko tuo sitten brutto, melkoinen ero Suomen ja USA:n välillä
https://www.census.gov/library/publications/2020/demo/p60-270.html
Paljonko on netto en onnistunut löytämään, verotus on kevyempää USA:ssa
Suomalaisten mediaaniansio (sisältää myös osa-aikaiset) on noin 2900e/kk. Eli kahden mediaanituloisen vuosiansiot olisi yhteensä ~70 000e. Ja jos oletetaan, että molemmat tekisi kokoaikatyötä niin vielä enemmän. Talouskohtaista keskiansiota laskee huomattavan paljon eläkeläiset, opiskelijat ja yksin asuvat, mutta jos ajatellaan nyt perhettä jossa on yliopisto-ikäinen lapsi ja kaksi vanhempaa, niin keskimääräisen suomalaisperheen tulot menisi yli tuon Harwardin minimitulorajan ja maksamaan joutuisi. Käytännössä noilla suomalaisten keskiansioilla olisi kyllä Amerikassa oikeasti köyhä, jos on lapsiakin elätettävänä. Suomessa keskituloinen.
Eikö talouskohtaista mediaanituloa ole järjetöntä laskea jos vertaa Yhdysvaltoja ja Suomea? Sama kuin vertaisi omenoita ja sitruunoita keskenään.
Suomessa talouskohtaiset mediaanitulot on paljon lähempänä yksilön mediaanituloja, koska meillä aikuistutaan ja eletään yksin paljon nopeammin kuin Yhdysvalloissa (johtuen asuminen puoli-ilmaisuudesta asumistuen avulla ekoinan aikuisvuosina mm. opiskellessa). Siellä kotitaloudet on paljon useammin vähintään kahden aikuisen kokoisia, meillä yleisin kotitalouden koko on 1 aikuinen.
Varsinkaan opiskelijat eivät yleensä yhdysvalloissa asu yksin, vaan joko soluissa, asuntoloissa tai vanhemmillaan. Yksin asuvat opiskelijat on siellä harvinaisuus ja meillä normaali.
Jos tuloja verrataan, kannattaa ja pitää vertailla vertailukelpoisia tuloja. Ei talouskohtaisia tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palatakseni nyt tuohon esimerkkiparin vaimoon, joka on terveydenhoitaja ammatiltaan. En ole nähnyt kommentteja siitä tässä keskustelussa, koska äitin kokoaikainen työssäkäynti antaa aivan uuden ulottuvuuden tähän, koska tulot ja menot kasvavat.
Kaliforniassa terveydenhoitoalan ammattilaisilla on hiukan erilaiset palkat kuin Suomessa. Esim. kätilö $127k/v. Jos äiti on sairaalassa töissä, ja isä poliisi, työajat voivat olla aika sekavat ja vaikeat sovittaa päiväkotien aukioloaikoihin, yleensä 06-18. Siten lapsilla on varmasti joutunut olemaan hoitaja tai au pair kotona ainakin yhden vuosikymmenen ajan. Esim alakoululaisia ei meidän koulupiirissä virallisen ilmoituksen mukaan päästetä koulubussista pois, jos siellä ei ole aikuista vastassa, en kyllä tiedä miten tuota seurataan, jos mitenkään.
Heillä on uponnut pitkä penni hoitajan palkkaan samaan aikaan, kun ovat maksaneet asuntolainaa, asuntoveroja, asuntovakuutusta, mahdollisesti myös tulvavakuutusta, omia opintolainojansa, lasten 529 college-tilisäästöjä, kahta tai kolmea autolainaa (koska lastenhoitajalla tai au pairillakin pitää olla auto käytössä), lasten harrastusmaksuja, parkkimaksuja, eläkesäästöjä, autovakuutusta, sairausvakuutusta (sisältää erilliset Rx, silmä, hammas, pitkäaikaissairausvakuutus)ja niiden omavastuumaksuja, henkivakuutusta, Ay-maksuja (vaikka ansiosidonnaista ei ole), homeowner association maksuja (jotka menee yksityisen asuntoalueen palvelujen ylläpitoon). Varmaan unohdan tässä vielä jotain laskuja joita itsellä ei ole koskaan ollut.
Suomen tasoa korkeampia ovat sähkö, roska, ja vesi, netti, puhelimet, ja eläinlääkärikulut. Eilen naapuri kirjoitti että pelkkä koiran röntgen oli $1300 ja antibioottikuuri $300! En siis asu Losissa tai edes Kaliforniassa, vaan paljon halvemmassa osavaltiossa.Saako Suomessa lemmikkien kuluihin KELA-korvausta?
Ei tietenkään saa, mutta maksut on paljon pienempiä. Keskiverto antibioottikuurin saa muutamalla kympillä koirallekin (riippuu koiran koostakin), ja röntgenin muutamalla satasella. Koska tokihan se USA:lainen eläinlääkäri tarvitsee enemmän palkkaa työstään kuin suomalainen kollega, kun elinkustannuksetkin on isommat. Ja lääkkeet on siellä törkeän hintaisia verrattuna Eurooppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen keskimääräinen lukukausimaksu on 50 000 dollaria. Eli jos on kaksi lasta ja aikoo molemmat laittaa 4 vuodeksi yliopistoon, pitäisi saada 400 000 dollaria säästöön sitä varten. Jos haluaa maineeltaan hyvään yliopistoon, niin maksut ovat tietysti huomattavasti korkeammat.
Paljonko maksaa lapsen health insurance? Onko luokkaa 5000-8000 dollaria vuodeksi?
Vastaan jo suomalaisen jenkkifanittajan puolesta.
Tuo sinun lukusi on ei voi pitää paikkaansa, koska 1% opiskelijoista pääsee ilmaiseksi IVY-liigan huippuyliopistoon ja vain sitä saa siten käyttää esimerkkinä.
Pitkät työpäivät, lyhyet lomat, viikonloppuisin taustapäivystyksiä.
Työkaveri harkitsi työpaikan vaihtoa yhtiön sisällä USA:n yksikköön. Ei vaihtanut, kun arki olisi ollut huomattavasti raskaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikka on feikkiä tietää jokainen suomalainen sosialisti.
Tämän ketjun mukaan kaikki Suomalaiset on sosialisteja ja kuulemma myös ne ameriikoissa asuvat keskustelijat, jotka ovat kertoneet kuluistaan. Sillä tämän ketjun USA-mouhoajien logiikalla jokainen joka laskee tulojen lisäksi kuluja on kuulemma sosialisti.
Eräskin jo aikuiseksi asti lapsensa kasvattanut vanhempi rouvashenkilö on ilmeisesti sosialisti tämän ketjun USA-fanien mielestä kun paljasti että niillä menee 6000-7000 dollaria vuodessa jo kiinteistöveroon.
Suomessa moni hyvätuloinen maksaa ensin korkeat verot, joita perustellaan hyvällä terveydenhoidolla. Mutta sitten kun oma lapsi sairastuu,pitää kuitenkin mennä yksityiselle lääkärille jos haluaa että tehdään jotain muutakin kuin "seuraillaan ja annetaan parasetamolia" viikkotolkulla ennenkuin aletaan oikeasti hoitamaan lapsen sairautta.
Oikeasti v'tuttaa kun piti olla niin pöljä että uskoi Suomen julkisen terveydenhoidon tasoon eikä ottanut lapsille vakuutuksia.
Eihän ne kymppitonnien lääkärikulut niin kirpaisi jos ei pitäisi niiden lisäksi maksaa verojen muodossa myös sitä julkista terveydenhoitoa.
Nykyään näyttää asenne vielä menneen siihen, että vanhemmilta edellytetään yksityisen sektorin käyttöä. Olet huono vanhempi jos jäät julkisen jonoihin etkä vie lasta yksityiselle. Toisessa ketjussa tällä palstalla oikein tomera neuvottiin että "itse ottaisin vaikka lainaa että saisin lapsen yksityiselle tutkimuksiin.."
Tästä touhusta jää sellainen olo, että Suomessa "hyvätuloinen" on pelkkä lypsylehmä vailla ihmisarvoa. Toki jossain Venäjällä tai pohjois-koreassa menee huonommin. Mutta miksi vertailutasoksi pitäisi aina vetää joku kurjin loukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jesus minkälaista vänkäämistä taas, minä luotan tieteeseseen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
Median disposable income, tämä on kaikkien valtiossa asuvien ihmisten mediaanitulo ts. puolet USAn ihmisistä tienaa enemmän ja puolet vähemmän, keskiarvo on korkeampi. Tutkimus ottaa huomioon kaikki tulot, verot ja valtion tarjoamat ilmaispalvelut kuten sairaanhoidon, koulutuksen yms. Ero oli hurja jo vuonna 2016 Suomi $26,774 ja USA $34,514 ja on kasvanut nopeasti keskiluokkaisen perusjenkin ostovoima on 30% suomalaista suurempi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disposable_household_and_per_capita_income
OECD stats on OECD maiden maakohtaisia vertailuja tekevä tutkimusorganisaatio. Siellä on kaikista OECD maista edustajistoa, myös Suomesta, joten pitäisi olla puolueeton tutkimusorganisaatio.
Löytyy kaikenlaista vertailua, tunnuslukua yms. Siitä vaan etsimään ja vertailemaan...
https://stats.oecd.org/
Niin kauan kuin joku tuo esille tutkimuksen, jossa on päinvastaista tietoa luotan tähän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen keskimääräinen lukukausimaksu on 50 000 dollaria. Eli jos on kaksi lasta ja aikoo molemmat laittaa 4 vuodeksi yliopistoon, pitäisi saada 400 000 dollaria säästöön sitä varten. Jos haluaa maineeltaan hyvään yliopistoon, niin maksut ovat tietysti huomattavasti korkeammat.
Paljonko maksaa lapsen health insurance? Onko luokkaa 5000-8000 dollaria vuodeksi?
Vastaan jo suomalaisen jenkkifanittajan puolesta.
Tuo sinun lukusi on ei voi pitää paikkaansa, koska 1% opiskelijoista pääsee ilmaiseksi IVY-liigan huippuyliopistoon ja vain sitä saa siten käyttää esimerkkinä.
Onhan tuokin yksi tapa ajatella asiaa. Itse en uskaltaisi laskea sen varaan, että lapseni kuuluu siihen huippulahjakkaaseen 1 %:iin, joka pääsee stipendillä ja urheilijastipendillä maksuttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni hyvätuloinen maksaa ensin korkeat verot, joita perustellaan hyvällä terveydenhoidolla. Mutta sitten kun oma lapsi sairastuu,pitää kuitenkin mennä yksityiselle lääkärille jos haluaa että tehdään jotain muutakin kuin "seuraillaan ja annetaan parasetamolia" viikkotolkulla ennenkuin aletaan oikeasti hoitamaan lapsen sairautta.
Oikeasti v'tuttaa kun piti olla niin pöljä että uskoi Suomen julkisen terveydenhoidon tasoon eikä ottanut lapsille vakuutuksia.
Eihän ne kymppitonnien lääkärikulut niin kirpaisi jos ei pitäisi niiden lisäksi maksaa verojen muodossa myös sitä julkista terveydenhoitoa.Nykyään näyttää asenne vielä menneen siihen, että vanhemmilta edellytetään yksityisen sektorin käyttöä. Olet huono vanhempi jos jäät julkisen jonoihin etkä vie lasta yksityiselle. Toisessa ketjussa tällä palstalla oikein tomera neuvottiin että "itse ottaisin vaikka lainaa että saisin lapsen yksityiselle tutkimuksiin.."
Tästä touhusta jää sellainen olo, että Suomessa "hyvätuloinen" on pelkkä lypsylehmä vailla ihmisarvoa. Toki jossain Venäjällä tai pohjois-koreassa menee huonommin. Mutta miksi vertailutasoksi pitäisi aina vetää joku kurjin loukko.
Myös julkinen ohjaa mielellään yksityiselle hyväosaisen. Moni tuttu saanut esim. neuvolasta ohjeistuksen yksityislääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen keskimääräinen lukukausimaksu on 50 000 dollaria. Eli jos on kaksi lasta ja aikoo molemmat laittaa 4 vuodeksi yliopistoon, pitäisi saada 400 000 dollaria säästöön sitä varten. Jos haluaa maineeltaan hyvään yliopistoon, niin maksut ovat tietysti huomattavasti korkeammat.
Paljonko maksaa lapsen health insurance? Onko luokkaa 5000-8000 dollaria vuodeksi?
Heh taas näitä, toki kun se iltsikassa kerrotaan niin...
Mutta oikeasti keskiarvokustannus on $20770/ vuosi HUOM! sisältäen majoituksen ja ruokailun ja ILMAN stipendejä tms.
Our researchers found that the average cost of college for the 2017–2018 school year was $20,770 for public schools (in-state) and $46,950 for nonprofit private schools, only including tuition, fees, and room and board.
https://www.valuepenguin.com/student-loans/average-cost-of-college
Vierailija kirjoitti:
Meilla kiinteistovero lankeaa maksettavaksi kahdesti vuodessa. Jos ei nain tee niin sakotetaan. Mieheni ei viitsi kahteen kertaan asian kanssa puuhailla. Maksaa kerran vuodessa ja viela sakotkin mielellaan.
Onko se sitten tehty jotenkin vaikeaksi se kiinteistöveron maksu teidän kaupungissa?
Suomessakin kiinteistövero pitää maksaa itse, mutta siitä tulee lasku ja se menee luonnollisesti maksuun automaattisesti pankin toimesta, eli pankin järjestelmä maksaa laskun automaattisesti ja puhelimeen tulee vain ilmoitus kun lasku on maksettu (eli sama juttu kuin muidenkin laskujen kanssa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni unohtaa, että Yhdysvalloissa verotetaan asumista tai oikeastaan omistamista siinä missä täällä palkkatuloa. Tuttavaperhe maksaa pienestä omakotitalostaan Madisonissa kiinteistöveroa n. $400 kuukaudessa ja siihen päälle $250 dollaria HOA maksuja. Ja niitä maksetaan sitten eläkkeelläkin, vaikka tulot tippuu.
Kaikenmailman kuluja on niin paljon, että ainakin tuo tuttavaperhe aika avoimesti kadehtii meidän yhteiskuntaa ja korkeaa elintasoa pienemmillä kuluilla.
Kun jää eläkkeelle, niin voi saada huojennusta kiinteistöveroon. Meillä HOA maksu on n. $400 vuodessa. Ei rasita kukkaroa. Property tax on n. $6000 - $7000, eikä senkään maksussa ole ollut vaikeuksia.
En tiedä missäpäin Yhdysvaltoja asut, mutta kiitos kun jaat näitä tietojasi tänne. On ihan kiva kuulla oikeasti Yhdysvalloissa asuvalta näitä. Ja onhan tuo tosiaan aika kova kiinteistövero. Suomessa asuminen on todella halpaa kun tuohon vertaa, minulla vuodessa n. 450€ isossa omakotitalossa Tampereella.
Jos kehtaat kertoa niin olisi kiva tietää mitä teette työksenne ja paljonko tienaatte?
Nuo property tax:t näkee zillowista, vaihtelevat todella paljon paikan mukaan ja perustuvat talon arvoon tässä esim. iso ökytalo Helsingin kokoisessa kaupungissa hinta $410,000 property tax $359/mo , Tuollaista lukaalia kun lähdet pk-seudulta ostamaan saat maksaa vähintään tuplahinnan, aika helvaten kauan saa hintaerolla veroja maksella, varsinkin kun kiinteistövero pk-seudulla olisi varmasti yli 1000€/ vuosi.
https://www.zillow.com/homedetails/11305-Spring-Creek-Rd-Oklahoma-City-…;
Jos ostat talon Oklahomasta, niin sitten sun melkein pitäisi käydä töissä oklahomassa, ei oikein voi verrata hesaan. Helsingin keskituloinen on vauras oklahoman keskituloiseen verrattuna.
Ja toinen mitä pitää verrata on asunnon sijainti. Jos työpaikka on hesassa, pitäisi sitä verrata Espooseen, koska tuo on about Espoon etäisyydellä Oklahoman kantakaupungista.
Oklahoman palkkataso on ihan onneton.
OK-cityssä on amerikkalaisittain todella pienet palkat, mutta se on erittäin halpa paikka asua, varsinkin Helsinkiin verrattuna, toki suomalaisittain palkat on ihan hyvää keskitasoa.
Nopealla googlettamisella ainakin tuntemani duunarialat, sähköasentaja, kylmälaite-asentajat jne. saa todella heikkoa palkkaa Oklahoma-cityn alueella. Jos tuntipalkka on tosiaan kylmälaiteasentajalla 20-25 dollaria tunnissa, niin miten ihmeessä ne siellä elää? Hiukan halvemmat talot ei riitä, kun hintaero ei ole suuri ainakaan zillowin mukaan
Mun ammattinimike on kylmälaiteasentaja ja avovaimo ei ole prisman kassa, mutta melkein eli työskentelee kassalla citymarketista ja meidän elintasolla oltaisiin varakkaita tuolla Oklahomassa. Tätä keskustalua kun katsoo ja tilastoja sun muita lukee niin tuli oikein yllätyksenä kuinka helppo elämä meillä suomalaisilla on rapakon taakse verrattuna. Meillä tälläset perusduunarit on keskiluokkaa ja tuolla oltaisiin köyhiä.
Alue: Aihe vapaa
Eihan kukaan voi noin elaa?