Lue keskustelun säännöt.
Nyt minä kyllä opettelen ompelemaan vaatteita! Voisiko ompelutaitoiset antaa alkuneuvoja?
Verhot sujuu ja tyynyliinat, mutta siihen se jää. Kone on. Mistä aloitan? Minihameet mulle ei sovi. Ehdottakaa jotain helppoa ja helppoa kangasta. Mistä löytäisin helppoja kaavoja? Joku kellohame tulee mieleen, mutta olisiko muuta?
Kommentit (180)
Joskus ennen kannatti ommella vaatteensa, jos halusi säästää rahaa. Kaupasta sai kyllä hyviä vaatteita, mutta olivat kankaisiin verrattuna kalliita.
Halpapikamuoti kuitenkin muutti kuvion.
Nykyään kannattaa ommella vaatteensa, jos haluaa saada edes jotenkin säällistä laatua. Kaupasta on vaikea löytää mitään laadukkaasti tehtyä edes rahalla, joten ainoa vaihtoehto on opetella tekemään itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus ennen kannatti ommella vaatteensa, jos halusi säästää rahaa. Kaupasta sai kyllä hyviä vaatteita, mutta olivat kankaisiin verrattuna kalliita.
Halpapikamuoti kuitenkin muutti kuvion.
Nykyään kannattaa ommella vaatteensa, jos haluaa saada edes jotenkin säällistä laatua. Kaupasta on vaikea löytää mitään laadukkaasti tehtyä edes rahalla, joten ainoa vaihtoehto on opetella tekemään itse.
Juuri näin. Ja kestävän laadun lisäksi toinen syy tehdä vaatteita itse on se, että itse tekemällä voi käyttää vanhaa ja hyvin istuvaa mutta loppuun palvellutta vaatekappaletta kaavana, ja voi tehdä juuri itselle oikeanlaisia uusia vaatteita. Muistaa vaan pestä kankaat ennen leikkaamista mahdollisen kutistumisen vuoksi.
Minä opettelin vasta viisikymppisenä kun aiemmin en kerennyt enkä kiinnostunut mitä nyt koulu pakkoja joskus ollut. Kansalaisopistoja on joka paikassa ja niissä saa todella hyvät opit laidasta laitaan oppii mitä vaan haluaa oppia nyt menossa makrame työt eli vanhakin täysin tumpelo oppii mitä vaan. Ja vuosien varrella olen ommellut vaikka mitä pari vuotta sitten opin vetoketjun ompelemaan ja minulle suuri voitto. Nyt teen nuorille jos vaikka mitä ja tuovat mummille ompelu hommia ja painan myös kankaita. Koskaan ei ole myöhäistä ja aina oppii uutta 👍
Burdan kaavoja en erillisenä ole käyttänyt, koska lehti sisältää useamman kaavan. Kaavoilla varustettuja lehtiä löytyy kirjastosta. Tavallinen voipaperi toimii mainiosti kaavan piirtämisessä. Maalarinteipin palasilla kannattaa laittaa paperi kaavaan kiinni. Joskus iso kaava on jaettu kahteen osaan kaava-arkilla, ja osien yhteenliittämisessä maalarinteippi toimii parhaiten. Ilman liituakin selviää kaavojen kankaalle asettelusta, nuppineuloilla kaava kiinni kankaaseen. Sitten jo asettelussa ja tietysti leikatessa ottaa saumavaran huomioon. En lukenut ketjua, kuin vähän lopusta, joten tämä saattaa olla toistoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.
Tämä. Itsetehdyt vaatteet erottaa jo kaukaa, eikä millään positiivisella tavalla. En kyllä tiedä, onko vika tekijässä, vai siinä että monet käsityölehtien ynnä muiden kaavat ovat ihan karseita. Samoin monet kankaat jossain eurokankaassa.
Kaavat ja kankaat ostetaan nykyisin pääosin netistä. Kaavat saa täsmälleen omien mittojen mukaan kaavoitettuina eli ei ne ihan karseita ole.
Itsetehtyä vaatetta ei erota kaupan vaatteista - paitsi että erottaa, itsetehdyssä saumat ei kierrä.
Kyllä
Tuosta virolaisesta korostuksesta kangaskaupan myyjillä tulikin mieleeni, että Virossa on parikin huikeaa kangaskauppaa, joista voi netistä tilaamalla tehdä löytöjä. Karnaluks ja Kangadzungel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä innostuin jo lapsena ompelusta ja muista käsitöistä, koska äitini oli todella taitava tekemään erilaisia käsitöitä. Sain ensimmäisen ompelukoneen isältä lahjaksi ollessani 13- vuotias. Äidin ja peruskoulun opeilla ompelin uutta ja korjasin vanhaa.
Omille lapsilleni, heidän ollessaan pieniä, ompelin lähes kaikki vaatteet itse. Silloin kankaat olivat edullisia verrattuna vaatteisiin. Hankin silloin ensimmäisen saumurinkin, jolla oli hyvä ommella kaikenlaisia vaatteita. Tyttäreni muistelee edelleen yhtä tekemääni haalaria, joka on hänen mielestään kaunein vaate, mitä hänellä oli lapsena. Ompelutöitä tein yleensä yöaikaan, kun päivisin en ehtinyt. Tein vaatteita myös itselle ja muille, vaikka olen itseoppinut tekemällä, kokeilemalla ja etsimällä tietoa. Joskus 1990- luvun alussa kävin yhden kansalaisopiston kurssin, jonka harjoitustyöt minulla on edelleen tallessa. Sillä kurssilla opin paljon vaatteiden ompelusta, joten aloittelijalle suosittelen sellaista.
Olen ommellut myös juhlatilaisuuksiin asuja: hääpuvun, vanhojenpäiväpuvun silkistä, juhlapuvut karonkkaan itselle ja lapsille yms. Lisäksi tietysti verhoja, liinoja, patalappuja, laukkuja
Nykyään korjaan paljon lastenlasten vaatteita ja teen heille uusia heidän toiveidensa mukaisesti. Muokkaan myös vanhoja vaatteita uudiskäyttöön. Tälläkin hetkellä pinkka valmiiksi pestyjä kankaita odottaa kaavoja ja leikkaamista.
Ihania ompeluhetkiä kaikille sitä harrastaville!
Ompelutaito ei tule hetkessä, mutta harjoittelemalla kyllä. Aloita mahdollisimman yksinkertaisista malleista, mieluiten väljistä jotka eivät vaadi tarkkaa istuvuutta. Yöpaita on hyvä harjoituskappale. Käsityölehdistä löytyy kaavoja ja ohjeita, kokemus opettaa missä lehdessä on sinulle parhaiten sopivat kaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä opettelin myös ompelemaan vasta sitten kun esikoinen oli vauva. Äitiysloman aikana tein itselleni 3 tunikaa ja vauvalle monta trikoomyssyä eri kokoja. Tunikassa otin valmiin kaavan, ja ensimmäinen oli ilman hihoja. Seuraavaan ompelin hihat ja sitten käsin harsimalla kiinnitin mekko-osaan. Harsimislankoja pitkin ompelin. Täytyy sanoa, että ei se ihan niin helppo ollut, mutta ei jäänyt kainaloon reikää. Entinen työkaveri antoi vinkin, että ne hihat voi olla kahtena kappaleena ja ne voisi ensin ommella mekko-osaan ja sitten vaan suoraan hurauttaa hihat (alta ja päältä). On kuulemma nopeaa, mutta en ole uskaltanut kokeilla. Olen viime vuosina ommellut löysiä kesämekkoja tytölleni (ilman hihoja) ja kiinnittänyt niihin värikkäät taskut eri kankaasta.
Etsi vaikka opetusvideo langansuunnasta, sillä on ihan oikeasti iso merkitys.
Harsimista voi käyttää jos tekee jotain todella vaikeaa, esim liukasta kangasta useampi kerros. Muuten se on vaan ajanhukkaa.
Kannattaa myös miettiä, onko sulla vaatteita mistä et pidä jonkin pienen asian vuoksi. Sekin on hyvää harjoittelua muokata jo olemassa olevia, esim. paitoja voi lyhentää tai tehdä pääntiestä isomman. Tai lisää mekkoon taskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirpputorilta, ainakin Punaisen Ristin Kontista, saa halvalla pinokaupalla käsityölehtiä, joissa on yksityiskohtaisia ohjeita mutta myös vaatteiden kaavoja.
Saumat kannattaa silittää auki sitä mukaa, kun ompelee.
kirpputorilta voi löytää hyvälaatuista kangasta olevan vaatteen, josta voi muokata uuden itselleen. Kannattaa silloin valita mahdollisimman iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Burdan kaavoja en erillisenä ole käyttänyt, koska lehti sisältää useamman kaavan. Kaavoilla varustettuja lehtiä löytyy kirjastosta. Tavallinen voipaperi toimii mainiosti kaavan piirtämisessä. Maalarinteipin palasilla kannattaa laittaa paperi kaavaan kiinni. Joskus iso kaava on jaettu kahteen osaan kaava-arkilla, ja osien yhteenliittämisessä maalarinteippi toimii parhaiten. Ilman liituakin selviää kaavojen kankaalle asettelusta, nuppineuloilla kaava kiinni kankaaseen. Sitten jo asettelussa ja tietysti leikatessa ottaa saumavaran huomioon. En lukenut ketjua, kuin vähän lopusta, joten tämä saattaa olla toistoa.
Ei kannata tuhlata voipaperia. Metrin leveä oikea kaavapaperi maksaa alle 15€/50m. Ja saa myös verkkokaupasta, ja toimitus muutaman euron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohut trikoo on hankalinta. Ja muista että on trikoo neulat erikseen
ohuen trikoon ompelussa auttaa paljon, jos laittaa leivinpaperia kankaan ja neulan väliin. Tosin on muistettava, että paperi sitten tylsistyttää neulan nopeammin. Kannattaa kokeilla, jos on vähänkään ongelmia ohuen kankaan ompelun kanssa.
Tuohon tarkoitukseen on liotettavia ja revittäviä tukimateriaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut vielä koko ketjua, mutta itse suosittelisin jättämään ompelulehtien kaavat väliin. Niihin on aina tungettu sata muutakin kaavaa yhteen, ja voi mennä hermot, kun yrittää löytää omat palat niiden joukosta. Vaikka tulee vähän kalliimmaksi ostaa yksittäinen kaava (tosin niissäkin on muutama vaihtoehto aina, esim. paita + mekko parilla eri hihamallilla), on työskentely paljon mukavampaa selkeän kaavan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Etsi vaikka opetusvideo langansuunnasta, sillä on ihan oikeasti iso merkitys.
Harsimista voi käyttää jos tekee jotain todella vaikeaa, esim liukasta kangasta useampi kerros. Muuten se on vaan ajanhukkaa.
Kannattaa myös miettiä, onko sulla vaatteita mistä et pidä jonkin pienen asian vuoksi. Sekin on hyvää harjoittelua muokata jo olemassa olevia, esim. paitoja voi lyhentää tai tehdä pääntiestä isomman. Tai lisää mekkoon taskut.
Kokemus on mulle opettanut, että hihat ja vetoketjut kannattaa harsia aina.
On virhe ruveta tekemään kaavoja lempivaatteesta siinä vaiheessa kun se on jo kovin kulunut. Vaatehan yleensä virttyy käytössä. Jos teet virttyneen mallin mukaan, pian tekemäsi vaate onkin jo ihan erilainen, eikä enää se ihana lemppari, joka muotoutui päällesi alkuperäisestä versiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.
Tämä. Itsetehdyt vaatteet erottaa jo kaukaa, eikä millään positiivisella tavalla. En kyllä tiedä, onko vika tekijässä, vai siinä että monet käsityölehtien ynnä muiden kaavat ovat ihan karseita. Samoin monet kankaat jossain eurokankaassa.
Latistiko äitisi sinut joka välissä, kun yritit harrastaa jotain?
Vain tekemällä oppii ja usein ne, jotka tekevät itse vaatteitaan, haluavatkin erottua sillä, että ompelevat itse. Itse tuunaan paljon kirpputorilta ostamiani vaatteita.
Tuunaaminen on palkitsevaa. Liian pienestä puserosta saa sopivan, kun avaa sivut ja hihat ja ompelee siihen väliin kaistan.
vanhoista villapaidoista saa helposti myssyn jne.
Kun perusompelu (esim. yöpaita, verkkarit) sujuu, kannattaa minusta aika nopeasti opetella muokkaamaan valmiskaavoista itselleen istuvampia. Näin saa tehtyä oikeasti sopivia ja kivannäköisiä vaatteita, koska yllättävän suuri osa siitä, näyttääkö vaate hyvältä päällä, on kiinni istuvuudesta.
Esim. Youtubessa Alexandra Morganin kanavalla on paljon videoita kaavamuokkauksista. Osa muokkauksista on tosi monimutkaisia, mutta ihan perusmuokkauksillakin saa usein selvästi paremmin omaan kroppaan istuvaa kuin suoraan valmiskaavasta tekemällä.
Youtube on muutenkin ompelijan aarreaitta. Minusta ei kannata alkaa säätää mitään uutta hankalaa kohtaa itse vaan kannattaa etsiä ja katsoa ensin pari videota aiheesta Youtubesta. Säästyy aikaa ja tulee parempi lopputuloskin, kun ihan kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta. Nämä ovat hyviä erityisesti, jos ei ole mahdollisuutta mennä kurssille, jossa ammattitaitoinen opettaja neuvoisi nuo vaikeat kohdat.
Kuten kaikki kädentaidot, ompelukin on harjoittelulaji. Virheitä tulee väkisin, ja taidot kehittyvät ajan kanssa.
OSTA BURDA-N KAAVAT!
Ne ovat sellaiset että niistä löytyy sama kaava eri kokoisille ihmisille. Tosi hyvä. Osta kaavapaperia ja sellainen 'liitukynä' kaavoja varten. Sit piirrät sun kaavat, sijoitat ne hyvin kankaalle ja leikkaat vaatteesi. Ajattele että sijoitat kaavat säästeliäästi eikä tuhlaten kankaalle.
Suosittelen että otat jonkun 'säkkileninkimallin'... siis semmoinen että ylhäältä alas asti ihan suora. Näin joudut ehkä tekemään laskokset rinnoille, ei juuri muuta... sitten on reunoissa vaan pitkät saumat joita ompelet... Tee nk LIIVIHAME... johon ei tartte laittaa mitään hihoja. Myöhemmin kun olet oppinut enemmän voit laittaa lyhyet hihat (kesämekko) tai pitkät hihat. Voit ommella vaikka kuinka monta tämmöstä leninkiä eri kankaista... voit ommella myös muille esim vanhemmille ihmisille joilla vaikeuksia löytää vaatteita tai edes juosta kaupoissa...
Sitten ompelet KIETAISUHAMEITA... vähän sama juttu - hirmu yksinkertaista... PITKIÄ tai minihameita tai siltä väliltä. Siinä opit laittamaan jonkunlaisen VYÖRATKAISUN ja tekemään VYÖN...
Sitten ostat yöpukumallin... naisille, miehille, lapsille... siitä opit tekemään mm housuja ja puseroita eli takkeja... NÄMÄ KAIKKI PITÄISI LÖYTÄÄ BURDAN MALLEISTA... jos niitä ei muka enää saa mistään, mitä epäilen, niin kokeile jos divarista löytäisit... nettikin voi olla täynnä niitä - ainakin kuvia pakkauksista joista näkyy minkälainen vaate ja jossa sitten joku numero mallille - enkä niitä saa tilattua ulkomailta... Kysy Eurokankaasta...
Sitten sun tarttee opetella laittamaan NAPINLÄPI ja VETOKETJU... kyllä näitä ilmestyy sitten kun hääräät ensin näitä yksinkertaisempia joihin KÄYTÄT MIELIKUVITUSTA MITÄ TEET... Tietysti voit joutua maksamaa oppirahat sillä että joku vaate on jotenkin epäonnistunut. Älä tee ihan pieniä vaatteita niin jos menee pilalle vaikka joku yöpaita niin voit tehdä niistä epäonnistuneista sitten lapsille jotain... valitse sellaiset neutraalit kankaat jotka sopivat moneen...
Tässä minun vinkkini ompeluharjoituksiisi!