Nyt minä kyllä opettelen ompelemaan vaatteita! Voisiko ompelutaitoiset antaa alkuneuvoja?

Ap tässä. Muutama perusasia on jäänyt koulusta mieleen, vaikka omasta peruskoulustani on jo kauan aikaa. Se nyt ainakin jäi, että olin huono ja hidas, mutta olen päättänyt tyhjentää pään tästä. Hidas saan olla ja huonostahan voi vain kehittyä paremmaksi.

Minulla on jo valmiina ainakin nämä:

- kone - pitää opetella valitsemaan oikeat neulat kullekin kankaalle

- nuppineuloja ja erilaisia ompeluneuloja

- ratkoja

- kangasliitua

- hyvät kangassakset, joita en käytä enkä anna käyttää missään muualla

- paljon lankoja, mutta nyt pitäisi oppia tietämään millainen lanka millekin kankaalle

- palakankaita, joilla harjoitella

- iso keittiön pöytä, jossa on hyvä työskennellä

- tehokas valaisin. Tämä on miehen, kun hän harrastaa perhosidontaa, mutta varmasti auttaa myös ompelutyössä

Oikea asenne, ei kannata jumittaa siihen, mitä joku on joskus tyhmyyksissään sinulle laukonut. 90-koon neula sopii tosi monille kankaille. Jos on ohut kangas, esim sifonki, niin silloin ohuempi neula kokoa 70. Trikoolle taas pallokärkinen neula, koska normaali neula voi tehdä reikiä kankaaseen. Farkuille on farkkuneulat kokoa 100. Ompelulangoista, luultavasti kaikki lankasi on ihan ompelukelpoisia kaikkeen ompeluun. Paksut tikkauslangat on erikseen, joilla tikataan farkkua. Mutta muuten en ole käyttänyt ommellessa mitään erikoislankaa erilaisten kankaiden mukaan, vaan kaikki lankani on käyttökelpoisia kaikkeen ompeluun.

Ensimmäisinä töinä kävisi vaikka kuminauha vyötäröllinen hame puuvillakankaasta. Ja suora hame, muotolaskoksilla ja vetskarilla on sitten astetta haastavampi. Väljä tunika on myös helpoimmasta päästä, mutta kannattaa katsoa että mallissa ei ole liikaa haastavia yksityiskohtia. Suoran mallisia, ilman halkioita, nappeja ja vetskareita tai kaarevia yksityiskohtia, niin on helpompi ommella. Keskipaksu puuvilla on helppo käsitellä, ohut sifonki ja paksu farkku vaatii jo enemmän ompelutaitoa. Kokeile aina yhtä uutta juttua kerrallaan, muuten menee maku koko hommasta. Eli ensin joku verho, sitten tyynyliina, hame kuminauhavyötäröllä, hame kuminauha vyötäröllä ja taskuilla, kellohame jossa vetskari, tunika, liivi nappilistalla, kauluspaita jossa muotolaskokset, väljät pellavahousut, shortsit jossa vetskari, trikoopaita (tämä on huomattavasti helpompi tehdä jos on saumuri ja nyt voisi olla jo taitotasoa alkaa opetella sitä), trikoomekko, vuoritettu mekko puuvillatsa yms... Tässä jotain osviittaa kuinka voisi ehkä edetä.

-51

Mene kansalais- tai työväenopiston ompelutunneille. Opet antaa hyviä vinkkejä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.verstas247.fi/2020/ohjeet/kaava-vanhasta-vaatteesta-tee-lem…

Tämä! Meinasinkin jo ehdottaa, että pura jokin vanha sopiva kolttusi, silitä palat ja leikkaa uudet niiden mukaan. Sitten vaan surrautat kasaan ja mallailet päälle.

Vierailija kirjoitti:

Ompele itsellesi vaikka collegekankaasta pusero. Jostakin lehdestä piirrät kaavat. Ompele ensin olkasaumat. Seuraavaksi kiinnitä hihat. Sitten ompele hihansuusta helmaan asti. Resorit mittaa jonkun verran lyhyemmiksi kuin hihansuut, helma ja kaula-aukko on. Kun olet leikannut resorin esim. helmaan, ompele se renkaaksi, taita se kaksinkerroin ja ompele se helmaan samalla resoria venyttäen. Samalla tavalla omepele muutkin resorikappaleet. Ja niin sinulla omatekemä college valmiina.

Joustavia kankaita ommellessa olisi kyllä hyvä olla saumuri. Perusompelukoneella ei saa hyviä saumoja ja ainakaan suoralla ompeleella ei kannatta omnella, kun ommel ei jousta yhtään. Jos koneesta löytyy hyvä joustava ommel, niin voi yrittää, mutta suosittelisin mieluummin aloittamaan ihan puuvillalla. Joku mukava puserokangas tai vaikka kevyt farkkukangas voisi olla parempia aloitukseen.

Joka tyypin kaavakirjassa on hyviä peruskaavoja, joita voi sitten muokatakin, kun taitoa tulee lisää.

– Puuvilla- ja pellavakankaat kannattaa ennen ompelua pestä merkinnän mukaisessa pesuohjelmassa. Valmis vaate ei silloin kutistu ensimmäisessä pesussa.

– Osta ratkoja.

– Opettele käyttämään kiinni silitettäviä tukikankaita > tulee siistimpää

– Hankalammissa kohdissa kannattaa harsia ennen koneella ompelua (esim. hihaa istuttaessa) > tulee siistimpää

– Opettele tunnistamaan laadukkaat kankaat ja jos mahdollista, satsaa kunnon materiaaleihin (luonnonkuidut parhaita), vaatteet kestävät kauemmin. Eurokankaan palalaaristakin voi löytää hyviä, aina laatu ei ole hinnasta kiinni. 

– Pinterestin kautta löytyy  ilmaisia kaavoja ja ohjeita.

– Kun hyvä kangas tulee vastaan, se kannattaa ostaa, vaikka siitä ompelisi vasta myöhemmin. On kiva että kotona on tarvikkeita kun inspiraatio iskee. 

– Matkoilla (kai niitäkin taas joskus tulee) kannattaa käytä paikallisissa kangaskaupoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Mene kansalais- tai työväenopiston ompelutunneille. Opet antaa hyviä vinkkejä.

Tunnen poikkeuksen. Eräs kaverini pyysi minua neuvomaan, kuinka hän saisi valmiiksi medborgarinstituutissa kesken jääneen paitapuseronsa. Hän ei ollut innostunut ompelemisesta kurssilla, mutta halusi kuitenkin päästä kehumaan sillä, että on ommellut paidan ihan itse.

Näin heti hihakappaleen ja rannekkeen koosta, että vaate oli leikattu kauttaaltaan ilman saumanvaroja. En ymmärrä, miten tuo oli onnistunut karkaamaan opettajan silmiltä tunti toisensa jälkeen. Kaveri pettyi kamalasti, kun kangas oli pilalla ja ompelukonekin ostettu turhaan. Yritin saada hänet ompelemaan jotakin muuta kivaa, muttei se enää maistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.

Tämä. Itsetehdyt vaatteet erottaa jo kaukaa, eikä millään positiivisella tavalla. En kyllä tiedä, onko vika tekijässä, vai siinä että monet käsityölehtien ynnä muiden kaavat ovat ihan karseita. Samoin monet kankaat jossain eurokankaassa.

Tarkoitus onkin erottua joukosta, "lampaiden jotka seuraavat muotia"-joukosta. Vain rohkeat ihmiset pukeutuu eri tavalla kuin nykymuoti "vaatii". Pelkurit pukeutuu muodin mukaan "ettei erottuisi joukosta ja tulisi kiusatuksi".

Joka tyypin kaavakirja on hyvä opas aloittelijalle. Kirjastoista saa, tuohon taisi tulla joku 2. osakin jokin aika  sitten.

Uskotteko te novellikirjailijat, että Ap Aloittelija tulee tuosta yksityiskohtien vuodatuksesta hullua hurskaammaksi? Kun puolet termeistä tökkää kysymykseen "mikä se on" ja loput ymmärtääkseen pitäisi osata jo ommella kunnolla, hyväkin tahto ja neuvomisyritys kääntyy itseään vastaan.

Siinä mielessä kiva ketju, että ilkeilijöitä ei tainnut olla mukana kuin tuo yksi eilinen.

Vierailija kirjoitti:

Moni ei edes tiedä, mistä aloittaa tai mitä tarvikkeita hankkia. Se on keskivertoharrastajan lähtökohta.

Ihmettelen, mitä nämä ihmiset ovat tehneet koulun käsityötunnit, jos sieltä ei ole jäänyt edes perusteita päähän. Hyväksi ompelijaksi kehittyminen vaatii toki pitkän kokemuksen, mutta kyllä jokaisella, joka ei ole koulussa osallistunut pelkästään teknisiin töihin, pitäisi olla käsitys ompelun perusteista.

Ompelen paljon eli kaiketi muut huomaavat, että tuossapa tökerö kotiompelija.

Joka tapauksessa olen tehnyt lapsille paljon vaatteita ns. pyhätakista alushousuihin. Koulun käsityötunnilla joskus 1990-luvulla opeteltiin vaikka mitä, mutta omien lasten tuotokset ovat olleet niin heppoisia, että ei ihme, että peruskoulupohjalta ei tiedä, mistä aloittaa. Jo vaikka termit viskoositrikoo, digitrikoo ja puuvillatrikoo saavat 2000-luvulla käsityötunnilla istuneen ymmälleen puhumattakaan saumanvaroista, laakasaumasta ja kaksoisneulasta.

Nykyisin yläkoulun käsitöissä tehdään sellaisia asioita, joita ennen tehtiin kolmannella luokalla. Käsityötaidot ovat ripeästi katoava luonnonvara.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.

Tämä. Itsetehdyt vaatteet erottaa jo kaukaa, eikä millään positiivisella tavalla. En kyllä tiedä, onko vika tekijässä, vai siinä että monet käsityölehtien ynnä muiden kaavat ovat ihan karseita. Samoin monet kankaat jossain eurokankaassa.

Kaavat ja kankaat ostetaan nykyisin pääosin netistä. Kaavat saa täsmälleen omien mittojen mukaan kaavoitettuina eli ei ne ihan karseita ole.

Itsetehtyä vaatetta ei erota kaupan vaatteista - paitsi että erottaa, itsetehdyssä saumat ei kierrä.

Kyllä valitettavasti erottaa, eikä positiivisessa mielessä. On näitä sen verran tullut nähtyä. Asia erikseen, jos joku on oikeasti koulutettu ompelija, tietää mistä saa laadukkaita sekä tyylikkäitä kankaita ja ymmärtää jotain estetiikasta.

Ompelen lapsilleni ja jonkin verran itselleni. Itselle ommellessa vastaan tulee laadukkaiden kankaiden korkea hinta. Lapsen vaatteen tekee aika pienestä soirosta, kun itselle tarvitsee reilusti yli metrin kangasta (vaatteesta ja kankaasta riippuen) vaikka en isokokoinen olekaan.

En ole ammattiompelija, mutta taitava käsistäni kaikessa käsillä tekemisessä. Kaavojen ymmärtäminen ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä, vaikka enskikertalaiselle se voi siltä tuntuakin. Peruskaavoja löytää todella helposti, niitä varioimalla saa tehtyä vaikka mitä. Kaavojen muokkaaminen itselle sopivaksi ottaa aikansa, mutta se vaiva kannattaa nähdä.

Ostin hyvin pian harrastuksen aloitettuani laadukkaat koneet, jotka tekevät ammattitasoista jälkeä. Näin tekee hyvin moni ompeluun hurahtava. Kankaita on pilvin pimein tarjolla ja joka makuun, ja onneksi sinä et määritä mikä on esteettistä. 😄

Että niin, ompelijan koulutus ei takaa hyvää taitoa, eikä harrastelija tarkoita taitamattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Uskotteko te novellikirjailijat, että Ap Aloittelija tulee tuosta yksityiskohtien vuodatuksesta hullua hurskaammaksi? Kun puolet termeistä tökkää kysymykseen "mikä se on" ja loput ymmärtääkseen pitäisi osata jo ommella kunnolla, hyväkin tahto ja neuvomisyritys kääntyy itseään vastaan.

Siinä mielessä kiva ketju, että ilkeilijöitä ei tainnut olla mukana kuin tuo yksi eilinen.

Joku neuvoi FB:n ompeluryhmiin, Ompeluelämää-ryhmässä aloittelijaa neuvotaan niissä tyhmissäkin kysymyksissä. Ja jos termit tökkivät, niin google auttaa tässäkin!

Aloitin ompelun 80-luvulla, lainasin kirjastosta käsityölehtiä, mm. Burda jos jäljensin kaavat. Burdassa on viisi ompelutasoa ompelijan taitojen mukaan, helpoin on super easy, sitten tasot I, II, III ja IV. Mitä korkeampi taso sitä vaativampi työ, IV-taso vaatii jo ammattimaista taitoa. Sitä ennen olin ommellut vain koulussa kässätunneilla joita inhosin.

Nopeasti sitten harjaannuin, ja lopulta tein jo IV-tason töitä, villakangastakkeja, toppatakkeja, jakkupukuja, ulkoilupukuja, housuja, hameita, puseroita, itselle ja kavereille. Kirpparilla niitä myydessä ihmiset etsivät kokolappuja, ja sanoin ettei niissä ole kun olen itse ommellut, eivät meinanneet uskoa.

Nyt viime vuosina kankaiden hinnat ovat nousseet niin paljon ettei kannata sen takia itse ommella. Kaupasta saa valmiin vaatteen halvemmalla kuin pelkät kankaat. Aiemmin esim. itse tehty jakku maksoi n. 1/5 kaupan valmiista jakusta. Esim. markka-aikana jakkutarvikkeet maksoi 100 mk, kun kaupassa valmisvaate maksoi 500 mk. Euron jälkeen en ole paljoa ommellut enää, ei kannata. Halvalla voi löytää hyviä kankaita ostamalla käytettyjä verhoja, pussilakanoita tai isoja vaatteita ja uusiokäyttää.

Mutta harrastuksena ompelu on ihanaa, näkee omien kättensä jäljet, aika menee nopeasti, ja itse suunnittelu on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskotteko te novellikirjailijat, että Ap Aloittelija tulee tuosta yksityiskohtien vuodatuksesta hullua hurskaammaksi? Kun puolet termeistä tökkää kysymykseen "mikä se on" ja loput ymmärtääkseen pitäisi osata jo ommella kunnolla, hyväkin tahto ja neuvomisyritys kääntyy itseään vastaan.

Siinä mielessä kiva ketju, että ilkeilijöitä ei tainnut olla mukana kuin tuo yksi eilinen.

Joku neuvoi FB:n ompeluryhmiin, Ompeluelämää-ryhmässä aloittelijaa neuvotaan niissä tyhmissäkin kysymyksissä. Ja jos termit tökkivät, niin google auttaa tässäkin!

Autetaan autetaan, mutta tarkoitin sitä, että tarkoitetaan vain hyvää, mutta hukutetaan ap miljoonaan eri yksityiskohtaan, jotka eivät edes ole missään järjestyksessä. Pienin askelin pitää edetä. Ompeluelämää on kyllä mahtava ryhmä.

Varissuon tunikasta on hyvä lähteä liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.

Tämä. Itsetehdyt vaatteet erottaa jo kaukaa, eikä millään positiivisella tavalla. En kyllä tiedä, onko vika tekijässä, vai siinä että monet käsityölehtien ynnä muiden kaavat ovat ihan karseita. Samoin monet kankaat jossain eurokankaassa.

Kaavat ja kankaat ostetaan nykyisin pääosin netistä. Kaavat saa täsmälleen omien mittojen mukaan kaavoitettuina eli ei ne ihan karseita ole.

Itsetehtyä vaatetta ei erota kaupan vaatteista - paitsi että erottaa, itsetehdyssä saumat ei kierrä.

Kyllä valitettavasti erottaa, eikä positiivisessa mielessä. On näitä sen verran tullut nähtyä. Asia erikseen, jos joku on oikeasti koulutettu ompelija, tietää mistä saa laadukkaita sekä tyylikkäitä kankaita ja ymmärtää jotain estetiikasta.

Minun äidilläni on monipuolinen käsityöalan koulutus, mutta minulla ei ole. Minä kuitenkin olen pienestä pitäen katsellut mallia äidin ompelemisesta ja ommellut omat vaatteeni 80-luvun alusta lähtien. Me kaksi teemme täsmälleen yhtä hyvää jälkeä. Miten selität tämän?

Millä taidoilla ja tiedoilla sinä muuten katsot olevasi oikea ihminen selittämään tyylikkyydestä ja estetiikan ymmärtämisestä? Bonuskysymys: onko olemassa täydellisen moitteettomasti ommeltuja lököverkkareita?

Mulla sama, äidillä alan koulutus, minulla ei. Erona vain se että äiti osaa kaavoittaa, minä käytän valmiita kaavoja. Valmiissa työssä ei näy eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla ompelua harrastavilla ei ole minkäänlaista tyylitajua. Sitten jos on, ollaankin jo ihan erilaisilla vesillä.

No ei tässä minnekään Pariisin muotiviikolle tähdätäkään, vaan kotivaatteita. Yöpaidan tekisin, mutta mulla on öisin niin kuuma viileästä makkarista huolimatta, että en pidä yöpaitoja. Taidan nyt ensin tehdä jonkun kassin vanhoista farkuista ja treenata. Kone on halpa, mutta helppokäyttöinen ja sillä saa siistiä, kun vain jaksan itse olla kärsivällinen. Ap. 

Jos olet koulussa ollut käsityötunneilla, niin kai nuo laukut ja liinat sujuu harjoittelemattakin? 

Mallin voi ottaa vanhasta vaatteesta eli leikkaa paloiksi ja käyttää sitä kaavana. Vaatii tietysti ensin sen, että mukava vaate kuluu siihien kuntoon, ettei sitä halua käyttää eikä silpominen siten haittaa.

Jos taitoa löytyy, on järkevää maksaa kankaasta enemmän ja tehdä itse, kuin hakea kaupasta halvalla. Vaatteen käyttöikä vaikuttaa lopulta myös kokonaiskustannukseen. Pikamuodissa kankaat leikataan miten sattuu, joten ne alkavat usein nopeasti näyttää virttyneiltä, ja sitten alkaakin taas tulla uuden ostaminen mieleen. Pikamuoti myös saastuttaa enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä.

Ap:lle oma vinkkini on, että mieti aina ennen sauman ompelemista mitä olet tekemässä, ja tarkista että jalan alla ei ole ylimääräistä kangasta. Monta kertaa olen itse ommellut vaikkapa hihan väärin päin, ja purkaminen on mitä epämotivoivinta puuhaa. Aloittaisin myös joustamattomista ja melko "karheista" kankaista, esim. perus puuvilla tai pellava. Joku liukas vuorikangas voi olla todella hankalaa käsiteltävää.

Mene kurssille, jossa tehdään peruskaava.

Siitä kuosittelemalla saat vihdoin vaatteita, jotka istuvat juuri sulle.

On turha nähdä ompelun vaiva ja käyttää valmiskaavoja.