– Nyt olen jäänyt leskeksi. Kela on ottanut osaa menetykseeni ilmoittamalla, että kansaneläke ja takuueläke päättyvät.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007949038.html
Mitäs olette mieltä? Ensinnäkin kansaneläke ja takuueläke ovat niille joilla eläkkeet eivät muutoin nouse yli 837 euron. Jos vero on 36 prosenttia, niin pieni tämä leskeneläke ei ole kun on ainoa eläke, korjatkaa jos olen väärässä.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ensin, että kirjoittaja saa veroprosentista päätellen leskeneläkettä yli 5000 euroa kuukaudessa, joten hänellä ei pitäisi olla mitään valittamista. Mutta sitten tajusin, että kirjoittajan tilanne ei välttämättä ole lähellekään näin hyvä. Jos mies on kuollut kesken vuoden ja kirjoittaja on saanut alkuvuoden takuueläkettä, josta ei ole mennyt veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä on paljon suurempi kuin mitä se olisi samansuuruisesta eläkkeestä muuten.
On täysin mahdollista, että kirjoittajan leskeneläke on alle 2000 euroa vuodesta.
Tarkoitin, että kirjoittajan leskeneläke voi olla alle 2000 euroa kuukaudessa. Veroprosentti kyllä vastaa yli 5000 euron kuukausieläkettä, mutta jos eläke on noussut selvästi kesken vuoden eikä alkuvuoden takuueläkkeestä ole peritty lainkaan veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä voi olla selvästi tavallista suurempi, kun siinä maksetaan samalla veroja myös alkuvuonna saadusta takuueläkkeestä.
Tällaisessa tilanteessa veroprosentti laskee selvästi seuraavana vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ensin, että kirjoittaja saa veroprosentista päätellen leskeneläkettä yli 5000 euroa kuukaudessa, joten hänellä ei pitäisi olla mitään valittamista. Mutta sitten tajusin, että kirjoittajan tilanne ei välttämättä ole lähellekään näin hyvä. Jos mies on kuollut kesken vuoden ja kirjoittaja on saanut alkuvuoden takuueläkettä, josta ei ole mennyt veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä on paljon suurempi kuin mitä se olisi samansuuruisesta eläkkeestä muuten.
On täysin mahdollista, että kirjoittajan leskeneläke on alle 2000 euroa vuodesta.
Tarkoitin, että kirjoittajan leskeneläke voi olla alle 2000 euroa kuukaudessa. Veroprosentti kyllä vastaa yli 5000 euron kuukausieläkettä, mutta jos eläke on noussut selvästi kesken vuoden eikä alkuvuoden takuueläkkeestä ole peritty lainkaan veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä voi olla selvästi tavallista suurempi, kun siinä maksetaan samalla veroja myös alkuvuonna saadusta takuueläkkeestä.
Tällaisessa tilanteessa veroprosentti laskee selvästi seuraavana vuonna.
Se menee samalla veroprosentilla. Ei ne niitä kyllä kesken vuoden yleensä muuttele vaan tammikuussa on muutokset. Mätkythän siitä vain tulee seuraavalle vuodelle.
Eikö tämä vaatisi maininnan kaupallisesta yhteistyöstä, verrattavissa Veikkaus-juttuihin joista tuomio jollekin iltapäivälehdelle tuli. Lopussa ohjeet miten lahjoittaa rahaa ja kai osa siitä menee keräyksen järjestäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ensin, että kirjoittaja saa veroprosentista päätellen leskeneläkettä yli 5000 euroa kuukaudessa, joten hänellä ei pitäisi olla mitään valittamista. Mutta sitten tajusin, että kirjoittajan tilanne ei välttämättä ole lähellekään näin hyvä. Jos mies on kuollut kesken vuoden ja kirjoittaja on saanut alkuvuoden takuueläkettä, josta ei ole mennyt veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä on paljon suurempi kuin mitä se olisi samansuuruisesta eläkkeestä muuten.
On täysin mahdollista, että kirjoittajan leskeneläke on alle 2000 euroa vuodesta.
Tarkoitin, että kirjoittajan leskeneläke voi olla alle 2000 euroa kuukaudessa. Veroprosentti kyllä vastaa yli 5000 euron kuukausieläkettä, mutta jos eläke on noussut selvästi kesken vuoden eikä alkuvuoden takuueläkkeestä ole peritty lainkaan veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä voi olla selvästi tavallista suurempi, kun siinä maksetaan samalla veroja myös alkuvuonna saadusta takuueläkkeestä.
Tällaisessa tilanteessa veroprosentti laskee selvästi seuraavana vuonna.
Se menee samalla veroprosentilla. Ei ne niitä kyllä kesken vuoden yleensä muuttele vaan tammikuussa on muutokset. Mätkythän siitä vain tulee seuraavalle vuodelle.
Tässä todennäköisesti ei mene samalla veroprosentilla koko vuotta, koska eläkkeen maksaja vaihtuu. Alkuvuoden eläkkeen on maksanut Kela, mutta leskeneläkkeen maksaa pääosin työeläkeyhtiö. Työeläkeyhtiö todennäköisesti pyytää leskeä hankkimaan uuden verokortin eläkettä varten. Tai sitten leski on itse tajunnut, että nyt kannattaa hakea uusi verokortti, kun eläkkeen määrä muuttuu selvästi.
Pieni ei ole eläke, jos on 36 % vero. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosent…
Sinänsä itsekin kuulun ryhmään, joka teki hulluna töitä alle 23-vuotiaana, sitten sain opiskelupaikan, sain vähäksi aikaa töitä, löytyi mies, syntyi lapset, tuli lama, tein pätkätöitä.
Vierailija kirjoitti:
No, hänelle sentään maksetaan leskeneläkettä elämän loppuun asti. Vuonna 2022 lakia uudistetaan niin, että 1.1.1975 jälkeen syntyneet saavat leskeneläkettä viiden vuoden määräajan.
Kymmenen vuoden
Vierailija kirjoitti:
Ei töitä niin vain saa. Tämä unohtuu monilta.
Kai sitä moni nainen sitten jää kotiin tekemään ja hoitamaan lapsia jos työn saanti ei onnistu ja mies kuitenkin on. Täytyyhän ihmisen jotakin elämässään tehdä.Jutusta ei käynyt täysin selväksi, millaisilla tuloilla hän todellisuudessa eli.
Mun 80v äitini esim. elää maksetussa omistusasunnossa leskeneläkkeen turvin niukin naukin.
Luultavasti menot ovat isot eikä halua niitä pienentää. Suurperheen talon on täytynyt olla iso ja siitä on suuret kulut. Jos hän ei halua muuttaa, niin lapset voivat auttaa äitiään. Lapsia on paljon, joten jokaiselta riittää muutama kymppi kuukaudessa avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lasten kannattaisi tulla nyt äitiä tukemaan. Samoin kirjoittaja saattaa hyvinkin asua siinä suurperheen talossa, joka aikoinaan ostettiin ja saatiin maksettua. Mutta josta olisi pitänyt jo lasten lähtiessä osata luopua.
Nyt on vain laitettava suu säkkiä myöten ja haettava ehkä toimeentulotukea. Tämä olisi hyvä lukea kaikkien niiden nuorten, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivät kouluttaudu eivätkä tee töitä.
Mutta aloituksen nainen oli kouluttautunut ja hakenut töitä.
En vain ymmärrä, miksi ei saanut töitä. Itse olen hoitoalan koulutettu ja lopetin työt 55 v ja ihan väkisin olisi viety töihin lähes 7-kymppiseksi, vaikka olin melkein työkyvytön.
Yritin hiukan lueskella netistä ja tulin siihen tulokseen, että jos eläkkeen veroprosentti 36 niin vuodessa eläkettä pitäsi tulla noin 60 000 euroa. Kyse siis ei todellakaan ole mistään pienestä summasta.
Jutussa ei kerrota koko totuutta, 36% veroasteeseen tarvitaan melkein 70,000 euron vuosieläke. Eikö sillä pitäisi jo pärjätä leskenä? Eikö kukaan näitä tarkista ennen itkutarinan julkistamista?
Olen 55. Tein 13v asti koko kesät töitä, 15v saakka myös arki-iltaisin muutaman kerran viikossa, sekä lauantait. Ammattiin valmistuin 21-vuotiaana, ja aloitin työt. Työeläke lasketaan 23v alkaen.
Leskeneläke 600e/kk alkoi nyt ( miehen eläkevakuutusyhtiö). Kelan lisäeläke 109e. Asunto on.
Aion tulla tällä toimeen raskaan omaishoitajuuden jälkeen. Katsotaan. Puoli vuotta on jo mennyt hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Pieni ei ole eläke, jos on 36 % vero. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosent…
Sinänsä itsekin kuulun ryhmään, joka teki hulluna töitä alle 23-vuotiaana, sitten sain opiskelupaikan, sain vähäksi aikaa töitä, löytyi mies, syntyi lapset, tuli lama, tein pätkätöitä.
Aha saan bruttona 1400e ja vero on 22%, tulen jotenkuten toimeen ilman mitään tukia.
Aika iso on kyllä eläke 36% verotuksella.
Vierailija kirjoitti:
Olen 55. Tein 13v asti koko kesät töitä, 15v saakka myös arki-iltaisin muutaman kerran viikossa, sekä lauantait. Ammattiin valmistuin 21-vuotiaana, ja aloitin työt. Työeläke lasketaan 23v alkaen.
Leskeneläke 600e/kk alkoi nyt ( miehen eläkevakuutusyhtiö). Kelan lisäeläke 109e. Asunto on.
Aion tulla tällä toimeen raskaan omaishoitajuuden jälkeen. Katsotaan. Puoli vuotta on jo mennyt hyvin.
Sulla on vielä lähes 10vuotta työaikaa jäljellä. Menet töihin tai työttömyyskorvausta, jos et löydä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 55. Tein 13v asti koko kesät töitä, 15v saakka myös arki-iltaisin muutaman kerran viikossa, sekä lauantait. Ammattiin valmistuin 21-vuotiaana, ja aloitin työt. Työeläke lasketaan 23v alkaen.
Leskeneläke 600e/kk alkoi nyt ( miehen eläkevakuutusyhtiö). Kelan lisäeläke 109e. Asunto on.
Aion tulla tällä toimeen raskaan omaishoitajuuden jälkeen. Katsotaan. Puoli vuotta on jo mennyt hyvin.Sulla on vielä lähes 10vuotta työaikaa jäljellä. Menet töihin tai työttömyyskorvausta, jos et löydä töitä.
Todennäköisesti ajautuisi toimeentulotuelle kun töitä ei löydy ja menee sitten vielä kämppä alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lasten kannattaisi tulla nyt äitiä tukemaan. Samoin kirjoittaja saattaa hyvinkin asua siinä suurperheen talossa, joka aikoinaan ostettiin ja saatiin maksettua. Mutta josta olisi pitänyt jo lasten lähtiessä osata luopua.
Nyt on vain laitettava suu säkkiä myöten ja haettava ehkä toimeentulotukea. Tämä olisi hyvä lukea kaikkien niiden nuorten, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivät kouluttaudu eivätkä tee töitä.
Mutta aloituksen nainen oli kouluttautunut ja hakenut töitä.
En vain ymmärrä, miksi ei saanut töitä. Itse olen hoitoalan koulutettu ja lopetin työt 55 v ja ihan väkisin olisi viety töihin lähes 7-kymppiseksi, vaikka olin melkein työkyvytön.
Kirjoittaja kertoo olevansa kahdeksankymppinen ja hakeneensa töitä viisikymppisenä eli todennäköisesti joskus 1990-luvun alkupuoliskolla. Niin vaikea kuin sitä nyt on uskoa, silloin hoitoalan työtila oli huono. Minäkin tiedän vastavalmistuneita sairaanhoitajia, jotka muuttivat silloin töihin Saksaan, koska eivät saaneet Suomesta töitä. Ja muistan kuulleeni silloin juttuja, joiden mukaan kätilöksi valmistuneet tekivät synnytysosastolla ilmaiseksi työharjoitteluja, jotta saisivat kerättyä työkokemusta ja näin parannettua työllistymismahdollisuuksiaan (kyllä, puhun valmistuneista kätilöistä enkä opiskelijoista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lasten kannattaisi tulla nyt äitiä tukemaan. Samoin kirjoittaja saattaa hyvinkin asua siinä suurperheen talossa, joka aikoinaan ostettiin ja saatiin maksettua. Mutta josta olisi pitänyt jo lasten lähtiessä osata luopua.
Nyt on vain laitettava suu säkkiä myöten ja haettava ehkä toimeentulotukea. Tämä olisi hyvä lukea kaikkien niiden nuorten, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivät kouluttaudu eivätkä tee töitä.
Mutta aloituksen nainen oli kouluttautunut ja hakenut töitä.
En vain ymmärrä, miksi ei saanut töitä. Itse olen hoitoalan koulutettu ja lopetin työt 55 v ja ihan väkisin olisi viety töihin lähes 7-kymppiseksi, vaikka olin melkein työkyvytön.Kirjoittaja kertoo olevansa kahdeksankymppinen ja hakeneensa töitä viisikymppisenä eli todennäköisesti joskus 1990-luvun alkupuoliskolla. Niin vaikea kuin sitä nyt on uskoa, silloin hoitoalan työtila oli huono. Minäkin tiedän vastavalmistuneita sairaanhoitajia, jotka muuttivat silloin töihin Saksaan, koska eivät saaneet Suomesta töitä. Ja muistan kuulleeni silloin juttuja, joiden mukaan kätilöksi valmistuneet tekivät synnytysosastolla ilmaiseksi työharjoitteluja, jotta saisivat kerättyä työkokemusta ja näin parannettua työllistymismahdollisuuksiaan (kyllä, puhun valmistuneista kätilöistä enkä opiskelijoista).
Nyt muistat väärin. Olen ollut Helsingissä terveyskeskuksen sairaalassa hoitajana vv. 90-91, ilman (silloisen) perushoitajan koulutusta. Silloin oli niin kova pula hoitajista, että haalivat kaikki yhtään alalle sopivat töihin, lähinnä sijaistamaan lomien ja sairauslomien ajaksi (Kyllä, sijaisia palkattiin, toisin kuin nyt!) Muistan samassa paikassa olleen hoitajana kiinteistövälittäjän, joka myöhemmin vasta hankki ammattitutkinnon.
Silloin sairaanhoitajat menivät ulkomaille parempien palkkojen takia, ei siksi, ettei töitä olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lasten kannattaisi tulla nyt äitiä tukemaan. Samoin kirjoittaja saattaa hyvinkin asua siinä suurperheen talossa, joka aikoinaan ostettiin ja saatiin maksettua. Mutta josta olisi pitänyt jo lasten lähtiessä osata luopua.
Nyt on vain laitettava suu säkkiä myöten ja haettava ehkä toimeentulotukea. Tämä olisi hyvä lukea kaikkien niiden nuorten, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivät kouluttaudu eivätkä tee töitä.
Mutta aloituksen nainen oli kouluttautunut ja hakenut töitä.
En vain ymmärrä, miksi ei saanut töitä. Itse olen hoitoalan koulutettu ja lopetin työt 55 v ja ihan väkisin olisi viety töihin lähes 7-kymppiseksi, vaikka olin melkein työkyvytön.Kirjoittaja kertoo olevansa kahdeksankymppinen ja hakeneensa töitä viisikymppisenä eli todennäköisesti joskus 1990-luvun alkupuoliskolla. Niin vaikea kuin sitä nyt on uskoa, silloin hoitoalan työtila oli huono. Minäkin tiedän vastavalmistuneita sairaanhoitajia, jotka muuttivat silloin töihin Saksaan, koska eivät saaneet Suomesta töitä. Ja muistan kuulleeni silloin juttuja, joiden mukaan kätilöksi valmistuneet tekivät synnytysosastolla ilmaiseksi työharjoitteluja, jotta saisivat kerättyä työkokemusta ja näin parannettua työllistymismahdollisuuksiaan (kyllä, puhun valmistuneista kätilöistä enkä opiskelijoista).
Nyt muistat väärin. Olen ollut Helsingissä terveyskeskuksen sairaalassa hoitajana vv. 90-91, ilman (silloisen) perushoitajan koulutusta. Silloin oli niin kova pula hoitajista, että haalivat kaikki yhtään alalle sopivat töihin, lähinnä sijaistamaan lomien ja sairauslomien ajaksi (Kyllä, sijaisia palkattiin, toisin kuin nyt!) Muistan samassa paikassa olleen hoitajana kiinteistövälittäjän, joka myöhemmin vasta hankki ammattitutkinnon.
Silloin sairaanhoitajat menivät ulkomaille parempien palkkojen takia, ei siksi, ettei töitä olisi ollut.
En muista väärin. Tilanne oli varmaan tuo vielä 1990-91, mutta se huononi radikaalisti muutamassa vuodessa. Ne minun tuntemani vastavalmistuneet sairaanhoitajat lähtivät Saksaan nimenomaan siksi, että eivät saaneet töitä Suomesta, eivät palkan takia.
60 000e bruttoeläkkeen veroprosentti on 36,2. Ei mikään pieni leskeneläke. Mun vuosipalkka on puolet pienempi ja käyn työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ensin, että kirjoittaja saa veroprosentista päätellen leskeneläkettä yli 5000 euroa kuukaudessa, joten hänellä ei pitäisi olla mitään valittamista. Mutta sitten tajusin, että kirjoittajan tilanne ei välttämättä ole lähellekään näin hyvä. Jos mies on kuollut kesken vuoden ja kirjoittaja on saanut alkuvuoden takuueläkettä, josta ei ole mennyt veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä on paljon suurempi kuin mitä se olisi samansuuruisesta eläkkeestä muuten.
On täysin mahdollista, että kirjoittajan leskeneläke on alle 2000 euroa vuodesta.
Tarkoitin, että kirjoittajan leskeneläke voi olla alle 2000 euroa kuukaudessa. Veroprosentti kyllä vastaa yli 5000 euron kuukausieläkettä, mutta jos eläke on noussut selvästi kesken vuoden eikä alkuvuoden takuueläkkeestä ole peritty lainkaan veroa, niin ennakonpidätysprosentti loppuvuoden eläkkeestä voi olla selvästi tavallista suurempi, kun siinä maksetaan samalla veroja myös alkuvuonna saadusta takuueläkkeestä.
————Lesken pitää ymmärtää hakea itse itselleen uusi verokortti loppuvuodeksi. Ja sitten taas tammikuussa hakee uuden verokortin. Helppoa nykyisin netin kautta.
Kotiäitiys on valinta, jonka hyödyt ajoittuvat aikaan, kun lapset ovat pieniä, mutta riskit realisoituvat vuosia myöhemmin. Silloin kun yritetään takaisin töihin, silloin kun kumppani jättää ja silloin kun kumppani kuolee. Tehtyä valintaa ei koskaan pitäisi arvioida, ennen kun peli on katsottu loppuun.
Välillä mediassa näkee juttuja, (esim. Hesari n. viikko sitten), jossa haastatellaan äitejä, jotka ylistävät ratkaisua heidän vielä kotona ollessaan. Helppohan se on silloin kehua, kun riskit eivät ole ehtineet realisoitua.