Onko pakko taas hieroa naamalle näitä aiheita? Taistelen joka päivä jotta olisin hyvä kansalainen.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007946151.html
Tekis vaa mieli päättää päi vänsä kun on täällä 30 vuotta taistellut että olisi tarpeeksi hyvä, silti vielä tässä iässä hierotaan naamalle kuinka olet luu seri jos et ole kiinnostunut maineesta ja rahasta tai olet työtön vasten tahtoen. Haluan oikeasti pois tästä yhteiskunnasta. Asenteet ovat tarpeettoman julmia!
Tuntuu niin pahalta kun tulee hyvin pienestä ja köyhästä suvusta, silti on ihania ja sivistyneitä vanhempia. Meillä se raha ja status ei ole ollut se juttu, vaan käytöstavat ja sivistys.
Mua on kiusattu varakkaiden lasten osalta koko peruskoulun aikana. Ei ollut merkkivaatteita, en harrastanut urheilua koska mieluummin leikittiin pihalla ja luettiin.
Sairastuin masennukseen tämän takia, minulle tehtiin jo pienenä selväksi etten ole tarpeeksi hyvä. Vaan koska minun arvoihin ei kuulu raha ja status.
Koko aikuisikä on ollut pätkätöitä, totaalista yksinäisyyttä, vakava masennus on tuhonnut muistini joten arki on vaikea.
Olen hirmu ahkera! Opiskelen, liikun, olen hyvässä kunnossa, olen hyvä hoitaa asioita, teen kaikkeni. Silti en vaa pääse mihinkään.
Kommentit (29)
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.resilienssi ihan ok juttu mutta tää kommenttisi on hyvä esimerkki siitä kuinka on aivopesty ihmisiä itsekkyydellä.
Mee aikakoneella Autwitziin kertoo juutalaisille että älkää välittäkö kaasukammioista, ole oma ittesi.
TOTTA HELEVETISSÄ MUIDEN TEKEMISET VAIKUTTAVAT SUN ELÄMÄÄN!
Erinomainen kommentti. 10+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.resilienssi ihan ok juttu mutta tää kommenttisi on hyvä esimerkki siitä kuinka on aivopesty ihmisiä itsekkyydellä.
Mee aikakoneella Autwitziin kertoo juutalaisille että älkää välittäkö kaasukammioista, ole oma ittesi.
TOTTA HELEVETISSÄ MUIDEN TEKEMISET VAIKUTTAVAT SUN ELÄMÄÄN!
Juuri näin.
Tämä itsekkyys on viety aivan liian pitkälle. Älykkyyden puute. Ei ymmärretä että me eletään yhdessä tällä planeetalla ja jonkun tekeminen vaikuttaa muihin.
Ihan oikeasti!
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.
Nämä itserakkaat älyn jättiläiset, jotka tällaisia aina kommentoivat, unohtavat totaalisesti sen, että joidenkin ihmisten tilanne on (ja on saattanut olla jo lapsuudesta asti) sellainen, että he tarvitsevat apua päästäkseen siihen pisteeseen, jossa positiivinen ajattelu on ylipäätään mahdollista. Näistä "olen valinnut olla onnellinen" -tyyppisistä kommenteista on oikeasti enemmän haittaa kuin hyötyä.
En mä koe että mun naamalle olisi hieottu, etttä on jotenkin luuseri, jollei ole kiinnostunut rahasta maineesta ja menestyksestä. Kyllä mä olen rauhassa saanut olla ihan keskiverto.
Ehkä sun ongelma onkin, että sä OLET kiinnostunut noita, muttet saa niitä?
Psykol ogian opiskelu pitäisi kie ltää. Se tekee ihmisistä itsekkäitä nar sist eja.
Oikein järjen jättiläiset nää psykologit kun hokevat kuinka mikään ei vaikuta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.Nämä itserakkaat älyn jättiläiset, jotka tällaisia aina kommentoivat, unohtavat totaalisesti sen, että joidenkin ihmisten tilanne on (ja on saattanut olla jo lapsuudesta asti) sellainen, että he tarvitsevat apua päästäkseen siihen pisteeseen, jossa positiivinen ajattelu on ylipäätään mahdollista. Näistä "olen valinnut olla onnellinen" -tyyppisistä kommenteista on oikeasti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tiedätkö, että minua ei kiinnosta sinun tai kaltaisiesi "taistelut". En oikeastaan tunne ketään, joka jaksaisi välittää, sillä niin se elämä vain menee ja pitääkin mennä. Jokainen taistelee omat taistelunsa ja yhteiskunta huolehtii jopa liikaa.
Minulla on hyvä ja onnellinen elämä ja se on saatu aikaan omilla avuilla ja oikealla rehellisellä käytöksellä ja työllä. En valita, vaan teen ja saan itselleni ja perheelleni ne asiat mitä tarvitsemme. Valittajia en jaksa.
Minö opin jo nuorena olemaan välittämättä muiden kuittailuista. Sanoin usein päin naamaa, ettei heidän puheilla ole mitään merkitystä.
Lopulta parhaat ystävät seuloituivat muiden joukosta.
Kovaa luonnetta ja itsenäisyyttä se toki vaati.
Pitää palttoutua maailmaa vastaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut psykologiaa ja miettinyt resilienssiä sekä positiivisen ja negatiivisen ajattelutavan merkitystä.
Olen miettinyt, kuinka paljon muiden mielipiteillä loppujen lopuksi on väliä. Minä en ole huono, vaikka joku vieras niin sanoisi. Hän ei edes tunne minua, minä tunnen itseni.
Pääsen johonkin tai en, saan rahaa tai en, viihdyn nahoissani kunnes kuolo korjaa. Olen valinnut olla onnellinen.Nämä itserakkaat älyn jättiläiset, jotka tällaisia aina kommentoivat, unohtavat totaalisesti sen, että joidenkin ihmisten tilanne on (ja on saattanut olla jo lapsuudesta asti) sellainen, että he tarvitsevat apua päästäkseen siihen pisteeseen, jossa positiivinen ajattelu on ylipäätään mahdollista. Näistä "olen valinnut olla onnellinen" -tyyppisistä kommenteista on oikeasti enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tiedätkö, että minua ei kiinnosta sinun tai kaltaisiesi "taistelut". En oikeastaan tunne ketään, joka jaksaisi välittää, sillä niin se elämä vain menee ja pitääkin mennä. Jokainen taistelee omat taistelunsa ja yhteiskunta huolehtii jopa liikaa.
Minulla on hyvä ja onnellinen elämä ja se on saatu aikaan omilla avuilla ja oikealla rehellisellä käytöksellä ja työllä. En valita, vaan teen ja saan itselleni ja perheelleni ne asiat mitä tarvitsemme. Valittajia en jaksa.
Odotas kun kipaisen postissa lähettämässä sulle Vuoden Hyvä Ihminen -palkinnon. Onnittelut!
Jokainen on hyvä jos on tarpeeksi hyvä omasta mielestä.
Onhan tuo jatkuva vertailu muihin todella omituista Hesarilta.
Tuo toimittaja Sanna H on varmaan freelancer ja myy näitä juttuja lehtiin.
Myy siis juttuja ... kaikenlaisia sekalaisia ... kunhan myy.
Ei pidä miettiä mitä muut ajattelevat, vaan elä omaa elämääsi niinkuin tahdot, mutta mielellään niin, että edes yrität työssäkäynnillä elättää itsesi. Jos et jaksa kouluttautua, niin on paljon töitä, joissa ei tarvitse pitkää koulutusta, esim. siivooja, henkilökohtainen avustaja, pikaruokapaikkojen ja huoltoasemien myyjä, kaupan kassa, puhelinmyynti, varastotyöntekijä, muuttomies jne. Hulluksihan siinä tulee, jos miettii aina mitä mieltä muut ovat sinusta, vaikka todennäköisesti ne muut eivät ajattele sinua ja elämäntapaasi ollenkaan.
Ap. Kannattaa ottaa jutun kirjoittajasta selvää.
Kaikkien ”toimittajien” juttuja ei kannata lukea. Niistä ei opi yhtään mitään.
Anoppi on menestynyt ja kehuu itseään. Ja kuinka hänelle ollaan kateellisia yms.
Mutta ei ihmiset oikeasti jaksa miettiä muiden vieraiden ihmisten asioita kuin muutaman minuutin.
Eli anopin maailma romahtaisi jos hän tämän tajuaisi.
Tämän on sanonut minulle eräs viisas.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä mitä muut ajattelevat, vaan elä omaa elämääsi niinkuin tahdot, mutta mielellään niin, että edes yrität työssäkäynnillä elättää itsesi. Jos et jaksa kouluttautua, niin on paljon töitä, joissa ei tarvitse pitkää koulutusta, esim. siivooja, henkilökohtainen avustaja, pikaruokapaikkojen ja huoltoasemien myyjä, kaupan kassa, puhelinmyynti, varastotyöntekijä, muuttomies jne. Hulluksihan siinä tulee, jos miettii aina mitä mieltä muut ovat sinusta, vaikka todennäköisesti ne muut eivät ajattele sinua ja elämäntapaasi ollenkaan.
en ole koskaan päässyt näihin töihin. Korkeakuluttamattomana olen taas päässyt yhteiskunnallisiin töihin jossa käsitellään lakia ja hyvinvointia. En edes pärjäisi noissa hanttihommissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä miettiä mitä muut ajattelevat, vaan elä omaa elämääsi niinkuin tahdot, mutta mielellään niin, että edes yrität työssäkäynnillä elättää itsesi. Jos et jaksa kouluttautua, niin on paljon töitä, joissa ei tarvitse pitkää koulutusta, esim. siivooja, henkilökohtainen avustaja, pikaruokapaikkojen ja huoltoasemien myyjä, kaupan kassa, puhelinmyynti, varastotyöntekijä, muuttomies jne. Hulluksihan siinä tulee, jos miettii aina mitä mieltä muut ovat sinusta, vaikka todennäköisesti ne muut eivät ajattele sinua ja elämäntapaasi ollenkaan.
"... mutta mielellään niin, että edes yrität työssäkäynnillä elättää itsesi."
Piti sitten hieroa samaa paskaa ap:n naamaan kuitenkin?
Eli mikähän se ongelma nyt on? Ja mitä apua kaipaat?
Olen akateeminen köyhä. Työurani on ollut sirpaleista. Auntoni on pieni ja huonekalut ovat kierrätystavaraa. Vaatteeni ovat kirpputorilta, ei autoa yms.
Olen ylpeä henkisestä pääomastani, esim. kirjallisuuden, historian ja musiikin tuntemuksestani. Kehitän itseäni koko ajan. Paljon voi tehdä pienelläkin rahalla, opiskelen kieliä työväenopistossa, käytän ahkerasti kirjastoa, nyt on projektina lukea Ljudmila Ulitskajan koko tuotanto. Normaaliaikoina museokortti vinkui, kävin läpi kaikki taidenäyttelyt.
Mun naamalle ei kannata hieroa mammonanpalvonnan autuutta, se ei tartu.
Siis tämä ei herätä mitään keskustelua?
Miten te muut keskivertokansalaisia kestätte tätä? JOka päivä muistutetaan huonoudesta.