Veivätkö vanhempasi sinua lapsena museoihin, näyttelyihin, konsertteihin, yms?

Vain maatalousnäyttelyissä.

Sittemmin olen korkeasti koulutettu aktiivinen korkeakulttuurin kuluttaja.

Teattereissa, elokuvissa, eläin/kotimuseo näyttelyissä käytiin ahkerasti, mutta ei konserteissa eikä museoissa. Museoissa kävin vanhimman sisareni kanssa.

Ei koskaan. Muistan kun kerran pääsin kaverisynttäreille Aboa Vetuksen ja olin aivan haltioissani. Isoisä vei kerran myös Turun linnaan, siinä se. 

N30

Vietiin, paljon ja monipuolisesti varsinkin teininä. Vaikkei oltu mitenkään rikkaita. Kotona oli myös paljon kirjoja, lehtiä ja levyjä. Olen tosi kiitollinen, tämä on elämässä kantanut hyvin.

Kansallisoopperassa käytiin vanhempien kanssa.

Koululuokan kanssa käytiin ns. koululaisnäytännöissä, muistan ainakin Kansallisteatterin jotkut näytännöt. Ja käytiin niissä oopperankin koululaisnäutännöissä.

Kuvaamataidon tunneilla kävimme katsomassa Ateneumin kokoelmat.

Mutta vanhempien kanssa muistan vain nuo oopperakäynnit ja museokäynnit.

Olin lapsi 1960-luvulla.

Kyllä vaikka olimme köyhä duunariperhe 60 -luvulla.

Meillä oli levysoitin josta kuuntelin klassista musiikkia jo 4-5v:stä lähtien, rakastin Joutsenlampea! Meillä oli myös mm Georg Otsin levyjä jotka osasin pian ulkoa.  Monta kertaa vuodessa pääsin Helsingin kaupunginteatterin kenraaliharjoituksiin, kiitos naapurin tädin joka oli siellä töissä ja sai alennusta lipuista. Meillä luettiin paljon ja kouluikäisenä olin kirjaston suurkuluttaja. Äitini rakasti myös kuvataiteita; hyvä esimerkki oli se kun hän oli vuoden säästänyt talvitakkiin ja tuli kauniin taulun kanssa kotiin:) Hänen kanssaan kävin joka vuosi Ateneumissa.  Myös kevyempää huvia oli paljon, joka vuosi käytiin sirkuksessa ja muutaman kerran myös lastenohjelmien televisioinneissa. Joka lauantai mun isäni vei minut elokuviin.

Omien lasten kanssa ei ole tullut tehtyä ollenkaan näin paljoa kulttuuriin liittyvää. Toki on luettu, oltu kuvataidekerhoissa, käyty teatterissakin jne mutta murto-osa tuosta mun lapsuudesta

Teatterissa käytiin äidin ja siskon kanssa muutamia kertoja, mutta ei paljon muuta. Itse aloin sitten teininä käydä keikoilla. 

Asuin pienellä paikkakunnalla joten tuollaista toimintaa oli vain harvoin tarjolla. Elokuvissa saatoin käydä silloin harvoin kun niitä oli. Hyviä bändejä ei tainnut koskaan esiintyä. Kesäisin meidän kaupungissa oli festarit, mutta en minä kestänyt kuunnella sitä kansanmusiikkia.

Äiti oli kirjastonhoitaja ja kävimme kirjastossa usein. Kotona oli paljon kirjoja.

Lauantai-iltaisin keittiön radiossa oli päällä kanava josta kuului oopperamusiikkia.

Olisin lapsena kovasti halunnut mennä kuvataidekerhoon. Se ilmeisesti maksoi niin paljon, että en siksi päässyt sinne.

Koulussa oli jotain näyttelyitä joskus. Mieleeni on jäänyt käärmenäyttely. Aika paljon viuluesityksiä. Kanteleen soittoa. Koulun kanssa käytiin teatterinäytelmissä. Ne oli ihan kamalia. Aikuiset ja lapset hyppivät ja tanssivat peikoiksi tms. pukeutuneena.

Kyllä. Kulttuuria ja varsinkin klassista musiikkia meillä arvostettiin. En oikein osaa sanoa mihin luokkaan kuuluttiin. Alempaa keskiluokkaa varmaan muuten, mutta isä oli reissuhommissa ja kieltäytyi reissujen välissä ehdottomasti hakemasta työttömyyskorvausta niin välillä elettiin vain mummolta saaduilla perunoilla. Mutta musiikkia harrastettiin ja konserteissa käytiin vaikka rahatilanne olisi ollut katastrofaalinen.