Veivätkö vanhempasi sinua lapsena museoihin, näyttelyihin, konsertteihin, yms?

Ei. Kerran pääsin sirkukseen. En vieläkään harrasta muuta korkeakulttuuria kuin teatteri.

Vierailija kirjoitti:

Äiti vei, vaikka oltiin pienituloinen maanviljelijäperhe. Käytiin lähiseudun kaupungeissa konserteissa ja teatterissa. Musiikkia arvostettiin perheessämme ja sain opiskella musiikkiopistossa. En oikeasti tiedä millä rahalla, sillä pienviljelijän emäntänä äidillä oli todella pienet tulot.

Musiikkiopistossa on halpaa. Suurin kustannus on jos joutuu lasta sinne kyyditsemäön.

70-luvulla mentiin kaupungista maalle mummolaan melkein joka viikonloppu.

minä olen syntynyt 60-luvun alussa ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni keskikokoisessa kaupungissa, ja käynyt teatterissa, oopperassa, museoissa, näyttelyissä ja mitä niitä kaikkea on jo pienestä pitäen (baletissa vasta myöhemmin) - ei se minua ahdistanut, utelias kun olen.

Ei koskaan mihinkään tuommoiseen. Maalle pakkotöihin kun kävelemään oppi.

Minua vietiin usein taidenäyttelyihin, mutta en ollut kovinkaan kiinnostunut suoraan sanottuna.

Joskus yläasteikäisenä kuitenkin innostuin mangan piirtämisestä ja olisin kovasti halunnut mennä piirustuskurssille. Äitini sanoi tähän, että "Älä missään nimessä mitään taidehörhöilyä ala harrastaa, ei sillä elä." ja en päässyt kurssille, vaikka rahaa olisi ollut.

Olen ymmärtänyt, että vanhemmilleni taidenäyttelyissä käyminen oli sellaista mukakultturellia toimintaa, jota voi kivasti harrastaa, kunhan itsellä on keskiluokkainen ja vakaa työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Konsertteihin ei mutta museoissa ja näyttelyissä käytiin paljon.

Meillä taas päinvastoin. Konserteissa olin monta kertaa vuodessa.

Ei, koska ei olla mitää elitistejä. Marjametälle mentiin tosi usein ja mennään edelleen. Ny koronan takii ei olla tosin yhdes menty, mut eriksee ollaan. Laavuilla käytiin myös usein ja nykysin käy yksin koiran kaa laavuil usein. :)

Ei viety, enkä sellaista kaivannut. Äiti oli tosi kova lukemaan ja suositteli minullekin paljon kirjoja, joitain luinkin äidin mieliksi. En siltikään innostunut yhtään lukemisesta, eikä kulttuuri innosta yhtään vielä näin aikuisenakaan. Olen varmaan maailman epäkulturein henkilö, minkä nyt häpeillen tunnustan. En usko että vanhempien toiminnalla/kasvatuksella/suosituksilla on mitään merkitystä, jos ei lasta vaan yhtään kiinnosta kulttuuri.

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan. Synnyin ja kasvoin maalla, eivät vanhempani harrastaneet kulttuuria. Jos jossain kävimme tai olisimme käyneet, niin se olisi ollut paikallinen kesäteatteri. En kyllä muista sellaistakaan.

Mutta äiti luki kirjoja ja sekin oli enemmän kuin joissakin muissa perheissä siihen aikaan.

Pienviljelijäperheessä kasvoin 70- 80- luvuilla.

Eipä ollut paljon tarjolla mainittua toimintaa.

Kannustettiin lukemaan kyllä.

Vanhempani ovat tanssilavamusiikin kasvatteja, joten kansanmusiikki ja vanha iskelmä lähinnä mikä heitä puhuttelee.

Kerran kävimme katsomassa kirgiisialaisen taiteilijaryhmän esitystä työväentalolla.

Joskus käytiin museoissa ym. näyttelyissä ja kulttuurikohteissa. Suurperheen kanssa ei hirveän usein kuitenkaan.

Kyllä ja usein edellisten lisäksi myös mm. balettiin ja oopperaan. - Nyt isovanhemmaksi tulleet vanhempani veisivät mielellään veljeni lapsiakin, mutta miniä haraa vastaan.... Ei käsitä, en lainkaan ymmärrä miten joku voi olla noin idiootti, että estää tämän ilon niin lasten isovanhemiltani kuin lapsilta. Kyse ei ole rahasta koska miniä ei tarvitisi edes maksaa lapsien lippuja itse.    

Kyllä vietiin ja paljon, ihan pienestä. Jos en jaksanut, lähdettiin väliajalla pois. Niin olin aina halukas lähtemään uudestaan.

Jatkuvasti, myös oopperaan ja balettiin jne jne. Kasvoin Helsingin keskustassa joten oli helppo mennä kun tarjontaa on paljon. Harrastin myös itse musiikkia ja mm. balettia joten kiinnosti pienestä alkaen.

Käytiin teatterissa, museoissa, oopperassa, baletissa, sirkuksessa ainakin. Teininä tylsistytti mutta näin aikuisena olen iloinen että äiti vei.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei ollut tapana 70-80-luvulla. Eskarin ja koulun kanssa mentiin kyllä teatteriin useasti.

Me kyllä käytiin museoissa paljonkin ja taidemuseoissa myös 70 -80 - luvuilla. Vanhempani ovat ihan työväenluokkaa. Kesäteattereissakin käytiin joskus.

Me asuimme maalla, joten museoissa tms käytiin joskus kesälomareissulla. Kävimme kesäteatterissa, elokuvissa, kirjastossa. Oopperassa ja baletissa kävin ensimmäistä kertaa aikuisena.

Meillä käytiin 80luvulla vain jonkun kerran traktori ja automuseoissa mutta usein käytiin vain puuhamaassa ja muissa lastenpaikoissa kun eihän meitä lapsena museot yms kiinnostanut.

M26 kirjoitti:

Ei, koska ei olla mitää elitistejä. Marjametälle mentiin tosi usein ja mennään edelleen. Ny koronan takii ei olla tosin yhdes menty, mut eriksee ollaan. Laavuilla käytiin myös usein ja nykysin käy yksin koiran kaa laavuil usein. :)

Mitä elitististä on viedä lapset lasten konserttiin tai näytelmää katsomaan? Ainakin omat lapset nautti niistä paljon.

Harrastin kulttuuria itse ja vanhemmat kävivät joskus katsomassa esiintymisiäni. Mutta ei heillä kyllä useinkaan ollut aikaa siihen. Olivat aina töissä. Ulkomailla kävimme sitten noissakin.