Lapsille omat huoneet mutta mihin me vanhemmat?

noin paljon pelkästään sen toissijaisen asian takia, että sisarusten ei tarttisi olla samassa huoneessa keskenään. Vaikka tunnen kyllä yhdenkin perheen jotka nukkuu yläkerran aulatilassa jotta lapsilla olis omat huoneet. Onko ne omat huoneet oikeasti noin tärkeä juttu?



Mutta meidän esikoinen onkin vasta kohdussa.

meillä kaksio, lapsella oma huone mulla normaali parisänky olkkarissa. En jaksais joka ilta levittää sohvaa tai tehdä petiä lattialle.

Ei jokaiselle lapselle tarvitse olla omaa huonetta. Sitä paitsi, kun olet nukkunut puoli vuotta vuodesohvalla, alat kyllä kaivat kunnollista sänkyä.

Lapset voi olla samassa huoneessa, mutta mielestäni parisuhteen ja perhe-elämän toimimisen kannalta vanhemmilla on oltava oma huone eikä mikään lentopeti olkkarissa. Sehän on kuin olisi kylässä omassa kotonaan.



Yksiö on asia erikseen, mutta niissä harvemmin useamman lapsen perhe asuukaan.

Jos lapset ovat pienellä ikäerolla, laittaisin kyllä heidät samaan huoneeseen (esim. kerrossänky)...Mutta siis itse olen asunut lapsen kanssa kahdestaan kaksiossa, ja silloin nukuin olohuoneessa. Minulla oli futoni vuoderatkaisuna. Se on "kevyempi" sisustuksellisesti kuin normaali parivuode. Ja vieraiden tullessa sen saa nostettua kakkos sohvaksi. Auki, eli vuodetilassa, olessaankin se on jotenkin olotilamaisempi kuin varsinainen parivuode. Siihen vain isoja sisustustyynyjä päälle päiväksi ja se menee varsin hyvin olohuoneessa.

Myös tilanjakajia voi käyttää, jos olkkari on iso; verhoja tai sermejä, jotka saa myös helposti siirrettyä/vedettyä pois. Ostakaa vuodesohva, pitäkää sitä vuodeasennossa ja eristäkää se jollain sermillä oleskelutilasta. Sitten kun tulee vieraita suunnitellusti, voi sermin nostaa pois ja vuoteen nostaa sohvaksi.

Ei ainakaan yhdelläkään niistä, millä olen nukkunut, voisi kuvitellakaan nukkuvansa vakituisesti. Joissakin oli vaikeaa nukkua edes yksi yö. Natisee, on notkolla, kuhmuilla tai liian kova tai lyhyt...tai kaikkea tätä kerralla!

- yhdellä tuttavalla kaksio, jossa asuu yh-äiti ja 2 lasta. Lapset samassa makkarissa, äiti on erottanut isosta olohuoneesta kirjahyllyllä oman nurkkauksen itselleen, jossa hänellä on leveä 120 cm sänky. Oikein toimiva ja kiva ratkaisu. Tosin hänen olohuoneensa on ihanan iso ja vaikka siitä on kolmasosa erotettu makkariksi, niin silti hänelle jää ihan kivankokoinen olkkari. Kirjahylly peittää siis näkyvyyden, mutta ei ääniä, mutta ehkä lapset menevät nukkumaan ennen häntä, eivätkä jää katselemaan telkkaria enää sen jälkeen, kun äiti menee nukkumaan. Olisi pitänyt kirjoittaa imperfektissä - tilanne on jo rauennut, sillä vanhin tyttö on jo 24-v, eikä enää asu kotona... mutta näin on siis ollut heillä koko lapsuuden. Pikkusisko 8 vuotta nuorempi.



- toinen tapaus on sellainen, että heillä on kyllä kolmio, mutta makuuhuoneet annettu lapsille ja vanhemmat olivat ottaneet ns. olohuoneeksi tarkoitetun huoneen itselleen makuuhuoneeksi. Sillä seurauksella, että olohuonetta heillä ei ole, sillä se on sisustettu makkariksi. Sopi ilmeisesti heille, heillä ollessani me aina seurustelimme ja istuimme (erillisessä) keittiössä. Itse en voisi kuvitella meillä olevan näin...



- kolmas tapaus on sellainen, että heillä on kyllä iso omakotitalo, jossa on yläkerrassa 2 makkaria, lastenhuoneina, ja vanhemmat pitävät makkarinaan yläkerrassa olevaa oleskelutilaa / aulaa, joka ei ole mikään avoin aula alakertaan, mutta ei siinäkään mitään ovea saa kiinni. Toisaalta, heillä on pienet lapset, jotka heräilevät silloin tällöin vielä öisin.



Jokaisen täytyy löytää itselleen ja perheelleen sopiva ratkaisu, vaikea sitä muiden on sanella, miten juuri teillä huonejaon pitäisi mennä. Tässä nyt ehkä muutamia ideoita.



Sopu sijaa antaa...

Meillä näin ja mahdutaan 2 lasta ja 2 aikuista tilavaan kaksioon. Tykätään kaikki tästä ratkaisusta ja asunnosta.

itsekästä porukkaa jos ei anna edes lapsilleen omaa huonetta. Aika noloa kutsua kavereita kylään.

Meillä tilanne se, että 4v. nukkuu MEIDÄN kanssa ja perheen isot koululaiset jakavat yhden makuuhuoneen. Kuopusta ei voi siirtää kuitenkaan koululaisten huoneeseen, koska nämä tarvitsevat omaa rauhaa.

Vanhempien makuuhuonetta ja olohuonetta ei tarvinne samaan aikaan äänimielessä, joten heikompi "seinä" eli hyllykkö/verho riittää.



Mitä taas tulee lasten omiin huoneisiin, niin koululaiselle antaisin oman huoneen tai jos kovin eri ikäisiä tai jos eri sukupuuolta - samaa sukupuolta olevat koululaiset, ainakin tytöt, varmaan haluavat oman huoneen.



Ainut vuodesohva, jonka voisin kuvitella kelpaaan nukkumiseen, on muuramen koivurengas, kun vierasvaraan laittaa kunnon patjan (sijattu vuode valmiina sängy alla). Sekin sopii melkein vain yhdelle, koska toiselle tarviisi petata kuitenkin - tai sitten kaksi sohvaa ja kaksi vierasvaraa.

ja aikuisten parisänky siirettiin olkkariin, siinä vieressä oli sitten sohvakalusto ja yhteys ruokatilaan ja keittiöön.

Ei mitään ongelmaa, edes ulkonäöllisesti ei haitannut.



Vuodesohvilla ollaan nukuttu kylässä ja kaikki aika kauheita. Parvelle kiipeäminenkään ei houkuttelisi, meillä mielä kuuma asunto.



Entä kaappisänky? Yöksi alas ja päiväksi seinälle?

Nukkumaan mennessä oli kiva vielä jutella veljen kanssa päivän asioista. Eli ei se oma huone joka lapselle ole mikään must. Toki haaveilin omasta huoneesta =)

itsekästä porukkaa jos ei anna edes lapsilleen omaa huonetta. Aika noloa kutsua kavereita kylään.

Siis ei hyvänen aika, mikä pakko on lapsilla olla oma huone. Ei se sentään mikään subjektiivinen oikeus ole, vaikka ihan mukava juttu onkin.

Ja hyvin menee.

yhdessä makuuhuoneessa ja pienemmässä makuuhuoneessa poika. Mulla olkkarissa 140cm sänky, eikä sitten mahdu mitään sohvaa tms. Meillä siis kolmio kahdessa tasossa ja vieraita ei juuri voi kutsua, koska juuri ja juuri oma porukka mahtuu keittiöön.



Ja kyllä... on noloa, kun tyttöjen huoneessa ei mahdu tekemään mitään ja sinne kuitenkin joudun lapseni 'passittamaan' iltaisin, kun käyn ennen heitä nukkumaan :( Ei ole kivaa ei.

Ilmeisesti rahat ei riitä isompaan asuntoon?

Ei lasten tarvitse saada omaa huonetta. Se on ylellisyyttä, johon kaikilla ei ole varaa. Pitäisi olla itsestään selvää, että talousasiat mietitään ennen lasten hankitaa..

Ilmeisesti rahat ei riitä isompaan asuntoon?

Ei lasten tarvitse saada omaa huonetta. Se on ylellisyyttä, johon kaikilla ei ole varaa. Pitäisi olla itsestään selvää, että talousasiat mietitään ennen lasten hankitaa..

jaa, ennustajan lahjani eivät riitä niin hyvin tulevaisuuden ennustamiseen että tietäisin ihan varmasti mikä on taloudellinen tilanteeni esim. 5 vuoden päästä (=en voi tietää varmasti olenko minä/lapseni/puolisoni esim. vakavasti sairas =isot sairaala- yms. menot, olenko työtön tms).

Me nukuttiin vuosi näin, että kahdesra runkopatja sängystä tehtiin kulmasohva ja isoja tyynyjä seinustalle.

Nyt tosin muutetaan isompaan asuntoon.

En pystyis nukkumaan vuodesohvalla tai parvisängyssä.

Sängyn täytyy olla mukava.

Parhain ratkaisu on jakaa tila, jos olkkari on iso.

Innossa tehtiin kerran ihana ratkaisu ja sänky oli olohuoneessa.

No eipä tullut kympin uutisia katsottua saatika mitään elokuvia. Onhan ne sitten kaikki ehtinyt aikuisena nähdä.

niin kyllä meidän kotona ainakin oli jo kymmenen jälkeen äiti nukkumassa. Kaikki piti aina laittaa videolle kun ei saanut olohuoneessa katsoa. Ja muutenkin päivisin makoili siinä olohuoneen sängyllä ja tiuski että pois nyt siitä televisiota katsomasta. Monihan lukee myös sängyllä maaten eli jos on olohuoneessa sänky niin varmaan toivoo että voi rauhassa lukea siinä eli taas muiden poistuttava huoneesta.

jos se olohuone on vanhempien nukkumapaikkana, ja kumpikaan ei mitään vuorotyötä tee, kuka siellä nukkuisi silloin kun muut haluavat katsoa tv:tä?