Olen niin täynnä tätä kotiäitiyttä että oksennan kohta

1.5v ja vauva jää kotiin hoitoon. Mutta silloin täällä onkin ihan rauhallistak un esikoinen on menossa muualla. On melkein kuin ei lapsia olisikaan.

ap.

Vierailija:

Kuten joku jo aiemmin sanoi, niin ei sinua kukaan muu paheksu kuin jotkut/monet av-mammat täällä, ja MITÄ SITTEN?

Ei missään muualla ole näin kärjistynyttä äitiysajattelua kuin vakavamielisessä Suomessa, jossa lähtökohtana on se, että kärsivä äiti on hyvä äiti. Ei muualla ajatella niin.

t. Utelias sivustaseuraaja

Meillä on kolme poikaa ja yksi tyttö pojat 7. 6. ja 4 ja tyttö 2 v.

Meillä ainakin otetaan yhteen päivittäin ja välillä todella rankasti. Pojat varsinkin keskenänsä taistelevat ja itse saa olla koko ajan erotuomarina.

Tiedän todellakin tunteen että kotiäitiys rassaa samat olivat mietteet minulla kun nuorin poikamme oli hieman alle 3 v....sitä ikuista taistelua ja tappelua. Nyt on jo kuitenkin hieman rauhoittunut.



Voimia sinulle ap äläkä välitä näistä kommentoijista joilla ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa.....he ovat joko todellakin loppuunpalaneita kotiäitejä tai lapsettomia :D

Järjen käyttö on hei sallittua ja suotavaakin!

laitetaan hoitoon, kun pikkuäiti ei jaksa olla kolmen kanssa! Lapsien kanssa tuossa iässä on rankkaa, mutta sääliksi käy, kun esikoinen jo ymmärtää joutuvansa kerhoilemaan, koska on niin rasittava ja äiti jää kotia nuorempien kanssa. No, äitihän voi lohdutella itseään, että lapsi nauttii saadessaan ikäistensä seuraa, mutta veisitkö ihan oikeasti lapsesi kerhoon, jos hän käyttäyisi kuin toivoisit ja ohittaisi ikään kuuluvan käyttäytymisen?

Vierailija:

3v. käy kerhoissa, mutta kotona on ihan mahdoton. Mitään ei usko, ei puhumalla, ohjaamalla ei nurkkarangaistuksilla ei mitenkään. Kiusaa 1.5v veljeään koko ajan. Näiden kahden lisäksi on vauva, joka luonnollisesti vaatii kellon ympäri huolenpitoa. 1.5v on nyt alkanut ottaa mallia esikoisen uhmakiukkuilusta, ja vastustaa myös kaikkea mitä vain voi. Elämä yhtä riitaa ja vänkyämistä.

En jaksa enää, tekisi mieli vain häipyä ovesta ulos ja jättää palaamatta. Kotona olen ollut 3.5v.

Jos olisit, et kyselisi.

Sinä taidat taas olla näitä ' säilötään lapsi komeroon kun kerhossa on niin kamalla' -hysteerikoita.

t. ap

Vierailija:

mutta veisitkö ihan oikeasti lapsesi kerhoon, jos hän käyttäyisi kuin toivoisit ja ohittaisi ikään kuuluvan käyttäytymisen?

Varmaan helpottaa ap:n tilannetta.

sitten kauhistelevat kun jotain ikävää lapsiperheessä sattuu.



Heikkouden myöntäminen on vahvuutta, ja viisautta on ottaa apua vastaan kun saa, ja totta on että ei kaikissa maissa vaalita tällaista äitimyyttiä kuin Suomessa. Kotona toki monet ovat, mutta kotiin otetaan apulainen jos vaan on taloudellisia mahdollisuuksia. Ja monessa maassa leikkikoulu aloitetaan kun lapsi on kolme.



Eli ihan voit olla itseesi tyytyväinen ja silti ottaa kaiken sen avun minkä saat. Siunausta ja jaksamista sinulle.

Oletko nyt hei ihan vakavissasi sitä mieltä että 3-vuotias kärsii kerhossa ikäistensä seurassa? Tuon ikäinen jo tarvitsee seuraa muutakin kuin vanhempansa. Miten voi oppia toimimaan ja leikkimään oman ikäisten kanssa jos eristetään toisista lapsista?



Ootko vähän höntti, häh?

Noilla viikareilla on energiaa niin tuhottomasti, että hoidossa sitä on mukava purkaa muiden lasten kanssa.



Äidin mielentilasta riippuu paljon koko perheen " fiilis" . Väsynyt ja vihainen mamma ei jaksa kylvää ympärilleen hymyä ja hyvää mieltä. Kaikille parempi, että 3-vuotias, joka jo tarvitsee ikäistään kaveriseuraa, saa sitä. Ja mammakin jaksaa paremmin!

Meillä oli viime talvi tuota. Esikoinen ei totellut mitään mitä sanoin. Kaikki oli hikistä vääntöä, pukeminen vei aina kolme varttia. " Äiti on tyhmä" kaikui jatkuvasti. Nyt se on ohi. On hirmuisen ison oloinen, järkevä ja avulias. Ikää neljä ja rapiat.



Nyt sitten odottelen, että kuopus tulee samaan ikään ja sitten muutaman vuoden, niin haistattelevatkin molemmat minulle murrosikäisinä...

Meillä 3-v tykkää olla kerhossa juuri kavereiden takia, kun kotipiirissä ei ikästä seuraa ole. Oikein odottaa niitä kerhopäiviä että pääsee sinne leikkimään ja touhuamaan. Taitaa tämä kerhokärsimys olla ihan av-mammojen oman pään tuotosta:)

Mutta he ovat siellä, koska itse en ole kotona, ei siksi että he olisivat rasittavia ja tappelevat koko ajan. Vaikka kyllähän he ovatkin välillä ed. mainitun kaltaisia.

Se ettei 3v lapsi ole pkssa ei tarkoita sitä että hän olisi eristyksissä.

Ja ei se 3v päivä ole mikään *hurlumpsis* jonka jälkeen lapsi ehdottomasti tarvitsisi pk vilinää ja isoja ryhmiä ja härdelliä.

Ihmeellinen hoppu tässä yhteiskunnassa tunkea jo suhteellisen pieniä lapsia laitoksiin ja arkihulabalooseen, en ymmärrä.

kun kotiäiti yrittää lapsilleen hoitopaikkaa saada. Olen kovasti yrttänyt ja aina ne on onnistunut mut ympäri puhumaan. Itkukurkussa soittavat, että kun on niin täyttä ja työläisten lapsetkin vailla hoitopaikkaa.



No, nyt viimein sain kerhopaikan edes tuolle 4-vuotiaalle. Olisin vain suorittanut sivutoimiset opintoni, että pääsisin sitten töihinkin 4:n kotonaolo vuoden jälkeen..



että hengessä mukana..

JATKUVA väsymys ja kiukku heijastuu ajanoloon perheeseen. Perhe on tiukka paketti, jonka jokainen osa vaikuttaa toisiin osiin.

Sitten ei pidä harrastaa seksiä jos raskaus ei sovi kuvioihin eikä aborttiin kykene. Sekin on viisautta että tiedostaa omat voimavarat jo ennenkuin on kusi sukassa ja pää hajalla. Väärin se on niitä lapsiakin kohtaan lisääntyä vain siksi että on tullut seksiä harrastaneeksi ja paksuksi pamahtanut.

-31-