Onko sairastuminen 2-tyypin diabetekseen oma vika?
Jos siihen pystyy vaikuttamaan elintavoillaan, niin onko peiliin katsomisen paikka sen puhjetessa tai jos ei saa sitä elintapojen muutoksilla kuriin?
Kommentit (14)
Taipumus on taustalla voimakas.
Oma vaikuttaminen coi auttaa, ei aina.
Perinnöllisyys on aika vahva jolle mitään ei voi.
Yleensä on mutta ei aina. Joillakin perinnöllinen taipumus on todella vahva. Tunnen naisen, joka sairastui kakkostyypin diabetekseen 50-vuotiaana. Hän oli tuolloin hyvin hoikka, harrasti aktiivisesti liikuntaa ja eli muutenkin terveellisesti. Diabetesta oli hänellä sekä äidin että isän puolelta. Olisi hyvä, jos diabeteksesta ei syyllistettäisi, koska sen puhkeamiselle ei jotkut oikeasti voi mitään.
Minulla syynä raskaus. BMI 19 ja elintavat kunnossa. Kai se jossain geeneissä piilee. Toki onhan raskaus oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöllisyys on aika vahva jolle mitään ei voi.
Harvoin kai iskee terveellistä ruokavaliota noudattaville normaalipainoisille ihmisille vaikka olisi perinnöllisesti tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöllisyys on aika vahva jolle mitään ei voi.
Harvoin kai iskee terveellistä ruokavaliota noudattaville normaalipainoisille ihmisille vaikka olisi perinnöllisesti tarjolla?
Tarpeeksi vahva perinnöllinen vaikutus, niin kyllä e vaan iskee. Toki valtaosalla johtuu elintavoista. Esim. itsellä oli aikanaan raskausdiabetes, vaikka olen normaalipainoinen ja liikunnallinen ihminen. Tuo tarkoittaa suoraan sitä, että riski myös 2-tyypin diabetekseen on koholla. Pidän painon normaalina ja liikun, mutta tiedostan, että voin hyvinkin silti sairastua.
Kyllä, elämäntavat vaikuttavat osaltaa kuten mm. syövässä, mielenterveysongelmissa ja sydänsairauksissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöllisyys on aika vahva jolle mitään ei voi.
Harvoin kai iskee terveellistä ruokavaliota noudattaville normaalipainoisille ihmisille vaikka olisi perinnöllisesti tarjolla?
Itse olen normaali painoinen,liikunnallinen ihminen ja on lievä kakkostyypin diabetes.Perinnöllinen taipumus hyvin vahva.Eli ei TODELLAKAAN saa yleistää,että on aina oma vika.
Joskus se johtuu neurolepteistä. Minulle psykiatri sanoi että kaikki neuroleptit aiheuttavat diabetestä.
Ei välttämättä. Elintavat nostavat riskiä huomattavasti, mutta sukurasite voi olla hyvin voimakas. Elintavoilla voi vain vaikuttaa sen puhkeamisen todennäköisyyteen. Otetaan esimerkkinä raskausdiabetes, joka on toki erilainen kuin DM2, koska se on raskauden synnyttämä. Minä olen alipainoinen hoikkavyötäröinen ja hyvin terveellisesti syövä nuori nainen. Harrastan riittävän määrän terveysliikuntaa. Sain raskausdiabeteksen, koska suvussani on diabetesta. Eli ainoastaan yksi riskitekijöistä täyttyi. Nyt minulla on raskausdiabeteksen vuoksi myös selvästi kohonnut riski saada DM2.
Myös hoikka ja päällisin puolin liikunnallinen ihminen voi pilata terveytensä huonolla ruokavaliolla, liialla sokerilla ja höttöhiilareilla. Oma mieheni on tästä hyvä esimerkki. Hän voi syödä mitä tahansa lihomatta ja on juuri niitä jotka saavat sydärin 50-vuotiaana, jolloin kaikki ihmettelevät että kuinka se on mahdollista.
Itse olen ylipainoinen ja viimeisen vuoden aikana tehnyt totaalisen elämäntapamuutoksen (koska dm2, oma vika) ja kaikki arvoni ja fyysinen kuntoni on tällä hetkellä paremmat kuin hoikalla miehelläni. Jaksan kävellä 15km lenkkejä, kolesterolit, sokerit ja verenpaineen ovat kunnossa ja nukun hyvin.
Mieheni on ääriesimerkki päinvastaisesta ja silti hän on meistä se päällepäin terveemmän oloinen.
Eikös kaikki ole omaa aikaansaannosta, mihin pystyy tekemisillään vaikuttamaan? Kai joku taipumus voi olla kuitenkin taustalla.