Kuinka monta maan kaltaista planeettaa universumissa on?
Kommentit (23)
Todistettavasti ei yhtään toista. Saattaa joku toinen joskus löytyä tai sitten ei.
Jos oletamme universumin äärettömäksi siitä seuraa aikalailla väistämättä että ääretön määrä.
Osaako wiki tai kuukkeli valistaa?
Itse haluaisin tietää että onko jossain planeetta jossa miehet saavat helposti parisuhteita ja irtoseksiä ja naiset ulisivat puutteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ääretön määrä identtisiä kopioita maapallosta, jos universumi on ääretön. Jos se on äärellinen, niin sitä on mahdoton arvioida. Mutta pelkästään linnunradalla on miljardeita maankaltaisia planeettoja.
No, mikä on maankaltaisen määritelmä?
0,8-2 x Maan massa, happipitoinen lmakehä, juoksevaa vettä?
Ei liene varmaa, että miljardeja tuon määritelmän mukaisia Linnunradassa olisi.
Itseäni kutkuttaa ajatus äärettömästä universumista, joka on ihan mahdollinen. Ja ajatus äärettömästä määrästä maapallon kopioita. Esko Valtaoja on siitä kiehtovasti kirjoittanut.
Ja vaikka universumi ei olisikaan ääretön, se on joka tapauksessa niin suuri, että maankaltaisia planeettoja on valtavasti. Tällaiselle tavalliselle tallaajalle määrä on niin iso, että ihan käy "äärettömästä" sekin.
Lukematon määrä sinänsä elinkelpoisia planeettoja. Mutta onko niissä älyllistä elämää? Millaista elämää ylipäätään? Siinäpä ne ikuisuuskysymykset sitten ovatkin.
Kyllähän tiede tuo näihinkin aikanaan lisävalaistusta.
Kukaan niiden määrää ei pysty kovinkaan tarkasti laskemaan. Ikinä. Niitä on niin valtavan paljon.
On vaikea sanoa, mitkä ovat maapallon tärkeimmät piirteet elämän syntymisen mahdollistamisen suhteen, koska vertailukohtia ei ole. Nestemäistä vettä (ei liian kuuma tai kylmä, ei siis liian kaukana tai lähellä tähteä), kiinteää pintaa ja maapallomaista kokoa pidetään ehkä yleensä oleellisimpina. Mutta mielestäni voisi kohtuullisesti ajatella mm. maan geologisen aktiivisuuden ja verrattain hyvin suuren kuun aiheuttaman vuorovesivoiman ja muiden vaikutusten myös mahdollisesti liittyvän oleellisesti elämän syntyyn.
Maapallon ilmakehä ei ollut happipitoinen ennen fotosynteesiin kykenevien eliöiden kehittymistä noin 3 miljardia vuotta sitten. Maapallon ilmakehän koostumuksen muuttumista tod. näk. yleistyvien yhteyttävien eliöiden toimesta kutsutaan suureksi hapettumistapahtumaksi (great oxidation event), ja se tapahtui kai noin 2.5 miljardia vuotta sitten.
Draken kaava
https://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava
itse voit kokeilla erilaisilla arvoilla ja arvuutella totuutta
300 000 000 000 000 000 ^ 10 ^ 10 ^ 10 ^ 7
Pois mun hiekkalaatikolta, tämä on mun Universumi.
Draken kaava on parametrisoitu väärin. Maankaltaisten vesiplaneettojen jäähtyminen vie erittäin kauan, ja sen jälkeen pitää vielä katsoa että riittääkö happipitoisuus ihmistenkaltaiselle elämälle. Jos muu ilmakehässä säilyy ennallaan, niin O2-pitoisuus ei saa mennä paljon alle 20% että siinä olisi meille liian vähän happea. 10%:in happi-ilmakehässä ihminen kuolee nopeasti, mutta jotkut eläimet selviävät hyvin.
Vielä 10 miljoonaa vuotta sitten oli liian vähän happea ilmakehässä ihmiselle, ja se mikä johti korkeampaan happipitoisuuteen oli jatkuva maapallon jäähtyminen, joka johti lopulta lopulta jääkausiin.
Joss sieltä löytyisi yksikään ufo niin se olisi heti halpatyövoimaa tääällä.
Mitä väliä? Kysymykseen ei saada koskaan vastausta.
Suattaispahan tuon joutessaan laskea luikauttaakin, jollei muuta tekemistä satu olemmaa.
Ääretön määrä identtisiä kopioita maapallosta, jos universumi on ääretön. Jos se on äärellinen, niin sitä on mahdoton arvioida. Mutta pelkästään linnunradalla on miljardeita maankaltaisia planeettoja.