Hain yhteishaussa tradenomiksi, nyt kaduttaa kun olisinkin halunnut yhteiskuntatieteisiin

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vähän näitä aloittajan vaihtoehtoja: tradenomi ja yhteiskuntatiede. Ovat ihan eri maailmoja ja lisäksi yhteiskuntatieteissä on vaikka mitä suuntautumisvaihtoehtoja. Eli tarkenna vähän, mistä olet kiinnostunut ja missä olet hyvä. Eli mihin motivaatio ja taipumus riittää? Jos haluat sihteeriksi, niinkuin jossain viestissä totesit, on turha hakeutua yliopistolle. Jos taas olet jo lukiossa ollut vahva esim. historiassa, psykologiassa, filosofiassa ja vaikka todennäköisyyslaskennassa, niin hyviä vaihtoehtoja yhteiskuntatieteiden alalta voisivat olla esim. sosiaalipsykologia, tilastotiede, sosiologia tai valtio-oppi. Yhteiskuntatieteistä tosiaan työllistyy hyvin, tosin pääainekohtaiset erot voivat olla suuriakin. Mutta keskimäärin yliopistotutkinnolla työllistyy aina paremmin kuin alemmalla tutkinnolla, alasta riippumatta. Siinä mielessä yliopisto on AMK:ta parempi vaihtoehto.

Se tuossa yliopistossa olisi juurikin plussaa, että suuntautumisvaihtoehtoja on paljon. Toki tradenomikin on ilmeisesti aika hyvä ala, jos ei tiedä mitä haluaa tehdä. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Yhteiskunnalliset asiat toki kiinnostaa jossain määrin, mutta sivuaineiksi ajattelin esim. Psykologiaa, viestintää tai kauppatieteitä.

Tarkkaan en siis tiedä mitä haluaisin tehdä, kuitenkin joku itsenäinen, mahdollisesti toimistotyö voisi olla mun juttu. Ja tuosta tradenomista ainakin sen sanoin, että myyjän hommat ei kiinnosta. Talous asiatkaan ei enemmälti kiinnosta, mutta silti esim. sihteerin hommat voisi olla ok.

Aika paljon hakusessa minulla siis se, että mitä sitten oikeasti haluaisin tehdä, mutta nämä nyt vaikuttaisivat eniten kiinnostavilta tällä hetkellä. Mitään tiettyä ammattia minulla ei ole mielessä vielä.

- Ap

Ammatinvalintaani vaikuttaa myös pitkälti se, että en haluaisi muuttaa yli 100 km päähän paikkakunnaltani. Eli pelkästään tämän seudun korkeakoulujen tarjontaa katson.

Minua kiinnostaisi paljon hyvinvointiin, psykologiaan ja terveyteen liittyvät asiat, ehkä myös jonkinlainen neuvominen, mutta ei sitten taas kuitenkaan esillä oleminen, niinkuin opettajana joutuisi olemaan.

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Ammatinvalintaani vaikuttaa myös pitkälti se, että en haluaisi muuttaa yli 100 km päähän paikkakunnaltani. Eli pelkästään tämän seudun korkeakoulujen tarjontaa katson.

Minua kiinnostaisi paljon hyvinvointiin, psykologiaan ja terveyteen liittyvät asiat, ehkä myös jonkinlainen neuvominen, mutta ei sitten taas kuitenkaan esillä oleminen, niinkuin opettajana joutuisi olemaan.

- Ap

Vaikutat joko hyvin mukavuuden haluiselta ja tai vain hyvin aralta, jos vain lähiseudun opiskelupaika kiinnostaa... Lienet onnekas, jos max sadan kilometrin säteeltä löytyy useampi potenttiaalinen vaihtoehto. Toki asiaa tasoittaa se, että korkeakoulu ja yliopisto opiskelupaikkoja lienee jo nykysin melkein enemmän kuin ikäluokassa syntyneitä. Ei kuitenkaan ihan vielä jokaiselle anneta sitä, jokaisen itsensä valitsemaa "oman alan paikkaa" hopealautasella, kunhan vain huomaa pyytää. Harvassa lienevä ne paikkakunnat, joista ei löydy ainoatakaan korkeakoulu tai yliopiston, edes jonkin laisa yksikköä ai haara osastoa. Ja samalla kun vingutaan, kuinka opinoja pitäisi voida tehdä itse valitsemassaan paikassa, etänä omalta koneelta (,jonka tulisi olla huippuluokkaa ja mieluiten muiden veronmaksajien maksama). Mutta kuinka sitä kuienkin pitäisi pian pääsä bilettämään, että näksi muitakin.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatinvalintaani vaikuttaa myös pitkälti se, että en haluaisi muuttaa yli 100 km päähän paikkakunnaltani. Eli pelkästään tämän seudun korkeakoulujen tarjontaa katson.

Minua kiinnostaisi paljon hyvinvointiin, psykologiaan ja terveyteen liittyvät asiat, ehkä myös jonkinlainen neuvominen, mutta ei sitten taas kuitenkaan esillä oleminen, niinkuin opettajana joutuisi olemaan.

- Ap

Vaikutat joko hyvin mukavuuden haluiselta ja tai vain hyvin aralta, jos vain lähiseudun opiskelupaika kiinnostaa... Lienet onnekas, jos max sadan kilometrin säteeltä löytyy useampi potenttiaalinen vaihtoehto. Toki asiaa tasoittaa se, että korkeakoulu ja yliopisto opiskelupaikkoja lienee jo nykysin melkein enemmän kuin ikäluokassa syntyneitä. Ei kuitenkaan ihan vielä jokaiselle anneta sitä, jokaisen itsensä valitsemaa "oman alan paikkaa" hopealautasella, kunhan vain huomaa pyytää. Harvassa lienevä ne paikkakunnat, joista ei löydy ainoatakaan korkeakoulu tai yliopiston, edes jonkin laisa yksikköä ai haara osastoa. Ja samalla kun vingutaan, kuinka opinoja pitäisi voida tehdä itse valitsemassaan paikassa, etänä omalta koneelta (,jonka tulisi olla huippuluokkaa ja mieluiten muiden veronmaksajien maksama). Mutta kuinka sitä kuienkin pitäisi pian pääsä bilettämään, että näksi muitakin.   

      

Mitä ihmettä sä oikein selität? Ilkeämieliset höpinäsi eivät liity aloittajan elämäntilanteeseen tai kysymykseen mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammatinvalintaani vaikuttaa myös pitkälti se, että en haluaisi muuttaa yli 100 km päähän paikkakunnaltani. Eli pelkästään tämän seudun korkeakoulujen tarjontaa katson.

Minua kiinnostaisi paljon hyvinvointiin, psykologiaan ja terveyteen liittyvät asiat, ehkä myös jonkinlainen neuvominen, mutta ei sitten taas kuitenkaan esillä oleminen, niinkuin opettajana joutuisi olemaan.

- Ap

Vaikutat joko hyvin mukavuuden haluiselta ja tai vain hyvin aralta, jos vain lähiseudun opiskelupaika kiinnostaa... Lienet onnekas, jos max sadan kilometrin säteeltä löytyy useampi potenttiaalinen vaihtoehto. Toki asiaa tasoittaa se, että korkeakoulu ja yliopisto opiskelupaikkoja lienee jo nykysin melkein enemmän kuin ikäluokassa syntyneitä. Ei kuitenkaan ihan vielä jokaiselle anneta sitä, jokaisen itsensä valitsemaa "oman alan paikkaa" hopealautasella, kunhan vain huomaa pyytää. Harvassa lienevä ne paikkakunnat, joista ei löydy ainoatakaan korkeakoulu tai yliopiston, edes jonkin laisa yksikköä ai haara osastoa. Ja samalla kun vingutaan, kuinka opinoja pitäisi voida tehdä itse valitsemassaan paikassa, etänä omalta koneelta (,jonka tulisi olla huippuluokkaa ja mieluiten muiden veronmaksajien maksama). Mutta kuinka sitä kuienkin pitäisi pian pääsä bilettämään, että näksi muitakin.   

      

Mitä ihmettä sä oikein selität? Ilkeämieliset höpinäsi eivät liity aloittajan elämäntilanteeseen tai kysymykseen mitenkään.

Anteeksi. Halusin oikeastaan vain sanoa, että jos haluaa opiskella, jotain itseä enemmän kiinnosavaa, niin tulisi olla valmiutta lähteä mahd  oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

 Jollei tähän ole valmis niin sitten on oltava valmis mahd. tyytymään hyvinkin suppeaan tarjontaan. Jos on onnekas niin "lähtöpiste" sijaisee  kasvukeskuksien alueelta, jolloin voi löytyä hyvin paljon tarjontaa, jos taas asuu syrjemmässä, niin joutuu tyytymään vähempään tarjontaan. 

Toki tiedän, että oma elämäntilanne saattaa asettaa aina omat haasteensa. 

Esimerkiksi lukion viimeisenä vuotena on löytynyt rinnalla kumppani, joka haluaa jatkaa asumista ja elämistä kotiseudulla, kun taas itse saattaisi haluta jatkamaan opiskelemaan kauemmaksikin, niin haastavaksi saattaa mennä, jos kumppani haluaa paitsi jatkaa asumistaan vanhalla kotiseudulla yhdessä, eikä erikseen.  Ja jos suostuukin muuttamaan kumppaninsa (pitkinhampain) opiskelupaikkakunnalle, niin rakentaa elämänsä tuolloin vain kumppaninsa varaan, eikä yritäkkään hahmottaa, että löytyisikö uudelta kotiseudulta jotain mihin hän saattaisi tarttua e. esimerkiksi myös hänelle ja siten lopulta molemmille mieluisa opiskelu paikka.       

Opiskelin aikoinaan vuoden tradenomiopintoja kunnes pääsin yhteiskuntatieteitä lukemaan. Tajusin noin kolmen/neljän vuoden opiskelujen jälkeen, että en halua tutkijan uralle ja jos haluan työllistyä niin pitää keksiä muuta. Opiskelin sitten erään ihmisläheisen tutkinnon, jossa joudun sekä kohtaamaan paljon uusia ihmisiä päivittäin että esiintymään. Nykyään kaduttaa, tuntuu että olisi kannattanut sittenkin opiskella tradenomiksi taloushallinnon puolelle. Soveltuisin sinne paremmin kuin nykyiseen työhön. En edelleenkään pidä esiintymisestä ja väsyn ihmisläheisessä työssä. Luulin, että jotenkin muuttuisin ja karaistuisin aikuisuuden myötä ja alkaisin pitää esimerkiksi esiintymisestä. Niin ei koskaan tapahtunut. Olisin varmasti onnellinen tilitoimistossa. Kannattaa harkita! Moni yhteiskuntatieteitä lukenut vaihtoi lopulta alaa.. joku luki opettajaksi, toinen lähti sairaanhoitajaksi, pieni osa ehkä jäi tutkijaksi yliopistolle (mutta heilläkin yleensä opetusvelvollisuutta ja rankkaa aina hakea apurahoja jne.) ja osa ilmeisesti työllistyi esim. politiikan saralle tai järjestöihin, mutta sekin vaatii aika paljon sosiaalisuutta ja verkostoitumista.

No tradenomiksi, lähihoitajaksi tai muuta soopaa ei kannata opiskella.  Jos päätä riittää, niin ehdottomasti yliopistoon.

Avoimessa opintoja ja yrität saada jotain osa-aikatöitä vaikka. Opinnot saat sitten korvattua päästessäsi sisään.

Itse pidin aikoinani kaksi välivuotta, kun en tiennyt, mitä halusin opiskella. Töitä tein ja opiskelin avoimessa. Jälkikäteen ajateltua, niin ei ne vuodet todellakaan menneet hukkaan. Olin kypsempi opinnot aloittaessani ja sain niistä enemmän irti.

Pääasia, että löydät mahdollisimman mieleisen alan opiskella 😊

Niin, onko yhteiskuntatieteilijöillä sen parempi työllisyys kuin tradenomeilla?

Vierailija kirjoitti:

Niin, onko yhteiskuntatieteilijöillä sen parempi työllisyys kuin tradenomeilla?

Kyllä ja ei. - Tässä veatailua vaikeuttaa hieman se, että on yheiskuntatieteet ovat melko laaja kokonaisuus eri -yksinketaistaen- oppaiineita kun taas tradenomit ovat paljon yhtenäisempi joukko.

Mutta luullakseni keskimäärin tradenomeilla on parempi "oman alan" työllisyys -tilanne mutta sekin mikä tilanne tänään voi olla huomenna jo ihan toisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan fiksua tehdä niin, että en harjoittelisikaan tuohon tradenomiin, ja panostaisin yhteiskuntatieteiden pääsykokeisiin, jonka kakkoseksi laitoin? Tosin kerkisin jo valmennuskurssinkin ostamaan tuohon amk kokeeseen.. Kyllä harmittaa tämä jälkiviisaus..

- Ap

Mitä?! Valmennuskurssi tradekoulutukseen? Et ole tosissasi. Provo.

....

Tehtävä vanhasta tradenomipääsykokeesta:

Elokuvalipun verollinen hinta on 11 €. Se sisältää 10 % arvonlisäveroa, joka lasketaan verottomasta hinnasta.

Kuinka paljon verollinen hinta sisältää arvonlisäveroa?

a) 1,00 € b) 1,10 € c) 9,90 € d) 10,00 €

https://www.turkuamk.fi/media/filer_public/eb/38/eb384a49-96b2-43bd-90e…

Moni työelämässä oleva aikuinen ihminen laskee tämän väärin.

Tradenomina ilmeisesti työllistyminen aika huonoa jos ei halua kaupan kassalle?

Itse kävin tradenomin ja nykyisin työskentelen käräjäoikeudessa sihteerinä. Tätä työtä tekevät ovat pääasiassa tradenomeja, oikeustradenomeja ja pienempi osa hallintotieteiden maistereita.

Itsellä oli vähän sama tilanne aikanaan kuin ap:lla. En tiennyt kunnolla mitä haluan, paitsi yliopistoa en kokenut koskaan edes vaihtoehtona vaikka olin hyvä koulussa, jotenkin ajattelin etten ole mikään ”lukija” enkä olekaan, vaikka sinänsä järkeä riittäisi siihenkin. Luin sitten itseni tradenomiksi.

Opintojen jälkeen olin ensin asiakaspalvelutehtävissä muutaman vuoden kunnes hain ja pääsin assistentiksi isoon, kansainväliseen yritykseen. Työtahti on kova, mutta työt mielenkiintoisia ja monipuolisia. Sinänsä kuitenkin tradenomin työmahdollisuudet eivät ole parhaasta päästä, kilpailua ja hyviä hakijoita on todella paljon tällaisen ”yleishallinnon” puolelle. Taloushallinnossa on varmaan helpompi työllistyä ja siellä myös eteneminen/kehittyminen on selkeämpää. (Itsestäni ei kuitenkaan ole pyörittämään ja ennustamaan pelkkiä numeroita.)

Jos haluaa assarin töihin, niin en tiedä kannattaako sinne yhteiskuntatieteisiin haikailla. Toisaalta taas jos opinnot yliopiston puolella kuulostavat mielenkiintoisemmalta niin sittenhän sinne kannattaa koittaa päästä :)

En nyt anna ohjetta suuntaan tai toiseen, mutta olen ollut aika samanlaisessa tilanteessa. Voin kertoa oman tarinani.

Lukion jälkeen en tiennyt mitä haluan, joten hain tradenomiksi linjalle joka kuulosti kivalta ja kansainväliseltä. Vasta opintojen alettua aloin miettiä, että voi hitsi, olisinkin halunnut opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. No, hainkin yliopistoon ensimmäisen AMK-vuoden jälkeen, mutta kun pääsykokeiden aika tuli niin en halunnutkaan muuttaa ja aloittaa alusta, kun oma paikka ja omat ystävätkin olivat jo löytyneet AMK:ssa. Kävin siis tradenomintutkinnon loppuun ja sen jälkeen siirryin työelämään pariksi vuodeksi.

Ajatus valtiotieteistä kyti edelleenkin takaraivossa, joten hain ja pääsin 25-vuotiaana opiskelemaan niitä. Valmistuminen menee varmaan siihen, että olen 30v, mutta ei se haittaa. Tradenominpapruilla olen ihan hyvin työllistynyt ja ei tarvitse suorittaa ihan mitä tahansa opiskelijaduunia, esim. nytkin olen ihan mielenkiintoisissa kehitystehtävissä eräässä yrityksessä osa-aikaisena. En kadu ollenkaan, että suoritin tradenomin tutkinnon.

Harkitse tarkkaan mitä haluat - aina se ikävämmältä vaihtoehto ei välttämättä ole ikävä :) Tsemppiä!

Tämä on kyllä niin outo rajaus, että sulle voidaan tarjota vain yhtä paikkaa, sitä joka korkeammalla kuin toinen. Koska aplla on mahdollisuus siihen, että jää kokonaan ilman paikkaa, niin kannattaisikohan nyt panostaa molempiin ja katsoa miten käy. Voithan sä lukea vuoden tradenomiksi ja tiedä vaikka haluaisit jatkaa tai sit hakea uudelleen yhteiskuntatieteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin tradenomin ja nykyisin työskentelen käräjäoikeudessa sihteerinä. Tätä työtä tekevät ovat pääasiassa tradenomeja, oikeustradenomeja ja pienempi osa hallintotieteiden maistereita.

Tuo kuulostaa ihan mielenkiintoiselta!

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä niin outo rajaus, että sulle voidaan tarjota vain yhtä paikkaa, sitä joka korkeammalla kuin toinen. Koska aplla on mahdollisuus siihen, että jää kokonaan ilman paikkaa, niin kannattaisikohan nyt panostaa molempiin ja katsoa miten käy. Voithan sä lukea vuoden tradenomiksi ja tiedä vaikka haluaisit jatkaa tai sit hakea uudelleen yhteiskuntatieteisiin.

Siinä vaan sitten menisi ensikertalaisuus ja paljon vaikeampi enää päästä vaihtamaan alaa.

Vähän mietin että jos tarvit tradenomin pääsykoetta varten valmennuskurssin niin miten se itsenäinen opiskelu yliopistossa sujuu?

Itse siis tradenomi, mutta eihän se pääsykoe kauhean vaikea ole. Tietysti nykyään voi painottua ylioppilastodistus enemmän.

Tradenomeissa on paljon eroja kun koulut ja suuntautumisvaihtoehdot on erilaisia, mutta ainakin taloushallintoon ihan hyvä koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Niin, onko yhteiskuntatieteilijöillä sen parempi työllisyys kuin tradenomeilla?

Psykologeilla ja sosiaalityöntekijöillä on erittäin hyvä työllisyys, generalisteilla eli esim. sosiologeilla sitten taas hankalampaa. En tiedä mitä kaikkia aineita ap tarkoittaa puhuessaan yhteiskunta-alasta. Jonkun määritelmän mukaan siihen kuuluu kauppatieteetkin.