Onko minussa jokin vika kun olen tyytyväinen elämääni ~2000 euron nettotuloilla?
Asun pk-seudulla kaksiossa, radan varrella enkä ihan pahimmassa lähiössä.
Säästöön menee joka kuukausi 500-1000€ enkä koe että erityisemmin joutuisin katsomaan hintoja kun ruokaa ostan. Autoa en ole koskaan halunnut kerta tarvetta ei sellaiselle ole.
Kommentit (63)
No ei tietenkään ole. Miksei nykyään ihmiset ole yhtään kriittisiä sille rahan palvonnalle ja markkinataloudelle. Jos olet tyytyväinen, olet tyytyväinen, pitääkö olla joku miljonääri? Ja minusta 2000 nettotulot on ihan tosi ok, tietenkään rahan perässä juoksijat ei ajattele niin.
Itse elän 850e nettotuloilla ja olen tyytyväinen elämääni.
Ei ole mitään vikaa, tuohan on sitä paitsi ihan mukava tulotaso. Iloa ja onnellisuutta voi saada elämäänsä muustakin kuin rahasta ja rahalla saatavista asioista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Riippuu perspektiivistä. Suomessa on vallalla tosi vahva talousoikeistollinen ajattelu. Raha ja omaisuus ovat kaiken menestyksen ja onnistuminen mittari elämässä. Pitää saada se tesla (tai se on ainakin se haave) ja asunnon pitää olla vähintään 60 neliötä isompi kuin mitä tarvii... Keskituloja seurataan kateellinen kiilto silmissä vaikka niitä vääristää muutamat tosi varakkaat ammattikunnat.
Todellisuushan on se, että onnellisuus on yksilöllistä. Yhteiskunnallisesti on sitten toiset määritelmät.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itsekin olisin tyytyväinen noin.
Minua vaan stressaa tulevaisuus. Alani työpaikat katoavat kovaa tahtia.
Mikä ala?
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Toisin sanoen sinulla ei ole menoja juuri nimeksikään.
-2000 € nettotuloista kertyy vuodessa yli 12000 velkaa ja elinkustannukset päälle.
Kyllä muakin hirvittäisi. Pikavipilläkö olet asiaa hoitanut?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia vituttaa nykyään.
Ei minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Toisin sanoen sinulla ei ole menoja juuri nimeksikään.
No joo, ei.
En osta juuri mitään ja harrastukseni ovat halpoja. Uudet juoksulenkkarit ostin, ja kukkien siemeniä sekä multaa tässä kuussa. 😄 Vaatteet aina käytettynä, kampaajilla en käy, en meikkaa, en osta sisustustavaraa, herkkuja tms.
Mun elämään ilo ja onni tulee vapaudesta, uskosta, rauhallisesta elämäntahdista, läheisistä ihmisistä, luonnosta, liikunnasta. En kaipaa rahaa yhtään tämän enempää. Kaiken saan, mitä tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Millä rahalla ostat lapsen tarvitsemat asiat?
Kuulostaa mahtavalta tuloilta. Olisin tyytyväinen varsinkin jos työ on kivaa. Nyt teen ahdistavaa työtä ja silti stressaan kuukausittain saanko pakolliset menot maksettua. Riittäisi kun pääsisi ahdistuksesta ja saisi menot maksettua. En tarvii edes tuota 2000 ja olisin tyytyväinen.
No on jotain vikaa, kun tuollaisia ajattelet ja asiat itse asiassa ovat kunnossa? Miksi tunnet, ettäs sinussa on jotain vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Turha leiskuttaa kun on mies varmistamassa eliintason. Jos hän ei tienaisi sinua enempää miten olisi tyytyväisyyden laita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Millä rahalla ostat lapsen tarvitsemat asiat?
Mies ostaa isoimmat (kännykän, polkupyörän). Mä ostan lapsellekin vaatteet käytettynä, viimeks psri kk sitten farkut, collarit, huppareita ja kesäksi kengät yht. 25 €.
Terve ihminen ei tälläaisia kysele nettipalastalla, joten kyllä sinussa on jotain vikaa. Iitsetunto-ongelmia ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Turha leiskuttaa kun on mies varmistamassa eliintason. Jos hän ei tienaisi sinua enempää miten olisi tyytyväisyyden laita?
No tietenkin tyytyväisyyteni laskisi. Kävin vielä 2 vuotta sitten kokoaikatyössä, ja olin kyllä väsynyt silloin, ja paljon tyytymättömämpi elämääni, vaikka tulot oli 2000 euroa enemmän kuussa.
Vierailija kirjoitti:
-2000 € nettotuloista kertyy vuodessa yli 12000 velkaa ja elinkustannukset päälle.
Kyllä muakin hirvittäisi. Pikavipilläkö olet asiaa hoitanut?
Niin ne tulot oli ~2000 ei -2000. Jos näsäviisastelet, tee se edes oikein. Jos et erota merkkejä, harkitse myös käyntiä optikolla.
Ei. Itsekin olisin tyytyväinen noin.
Minua vaan stressaa tulevaisuus. Alani työpaikat katoavat kovaa tahtia.