Välittäjät myyvät Älvsby-taloja normitalojen hinnalla

Vierailija kirjoitti:

Pystylaudoitus ulkoseinissä. Ahtaat ja matalat huoneet, muovimatto kylppärissä. Jo uutena hieman nuhjuisen näköinen se ulkomaalaus.

Mutta sellainenhan sopii hyvin pientalopellolle melkein lähelle palveluja. Terassilla on sitten sitä tilan tuntua ja pörisevässä paljussa voi siemailla sitä kuohuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Osaako se puu muuttua paremmaksi tai huonommaksi, jos on merkiltään Älvsby tai jotain muuta? Lautaa seinät, perustus betonia. Katteethan noissa on joka tapauksessa kohdillaan pystytitpä minkä merkkisen talon hyvänsä. Kyllä se sen kolme-neljäkymmentä vuotta kestää, minkä nyt yksi perhe ehtii sitä asustaa.

Niin, kertakäyttötalot on purkukunnossa 30 vuoden jälkeen, jotkut taas täysin asuttavia vielä 130 vuoden jälkeen. Tajuatko eron? Maksaisitko saman hinnan?

Jos oletuksena on, että kylpyhuoneeseen tulee muovimatto, niin voiko talo olla muutenkaan kovin kummoinen?

Älvsbytalot on rakennettu niin halvalla, kuin vain pystyy. Toki, jos hinta on ainut mikä ratkaisee, niin silloin valinta on oikea. Itse ajattelen, että tingin mieluummin neliöistä ja valitsen laadukkaamman talopaketin. En luota tuulettuvaan alapohjaan, enkä taloon, joka vaan nostetaan perustusten päälle, mitenkään kiinnittämättä sitä paikoilleen. Haluan itse päättää, minkä firman keittiön otan, valita sisustusmateriaalit täysin vapaasti, tehdä muutoksia pohjaratkaisun yms. mikä ei Älväriin onnistu.

Moni nuoripari valitsee älvärin ja tulojen noustessa remontoi laadukkaamman kylppärin, keittiön jne. Kannattaa vertailla myös sitä mitä rakentamisen jälkeen on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Moni nuoripari valitsee älvärin ja tulojen noustessa remontoi laadukkaamman kylppärin, keittiön jne. Kannattaa vertailla myös sitä mitä rakentamisen jälkeen on tehty.

Perusrakenteet pysyvät samoina, vaikka pintaa kuorruttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni nuoripari valitsee älvärin ja tulojen noustessa remontoi laadukkaamman kylppärin, keittiön jne. Kannattaa vertailla myös sitä mitä rakentamisen jälkeen on tehty.

Perusrakenteet pysyvät samoina, vaikka pintaa kuorruttaa.

Ei ne kaikissa muissakaan valmistaloissa kovin kummoisia ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei sen vertaa ymmärrä, että tehdessään elämänsä suurinta hankintaa kysyisi, minkä tehtaan talo on, niin kärsiköön nahoissaan. Ja älvärit on kyllä nykyään ihan kelpo taloja.

Taitaa olla välittäjän trollausta koko viesti? Näkehään se ostaja jo talon papereista mikä talo kyseessä. Eikat kukaan osta taloa näkemättä pohjapiirustuksia ja siinä on kentässä talotehtaan nimi.

Ja toisekseen, tämän suomalaisen talonrakennuslaadun kaa voisi jopa epäillä että ruottalainen olisi selkeesti parempaa suunnittelua?

Itse olin ostamassa asuntoa ja tilanteessa, jossa samalla hinnalla olisi saanut rakennutettua uuden älvsbytalon tai ostettua 30 vuotta vanhan rivarikolmion. Valitsin uuden omakotitalon mieluummin. En edes osannut toivoa mitään erityistä, vaan haussa oli ihan tavallinen talo. Mitään valittamista ei ole ollut. Hinta perustuu nimenomaan siihen, että kaikki tehdään samalla mallilla. Ei niissä materiaaleissa mitään vikaa ole. Toki se kylppäri oli muovimattoa, mutta saihan sen laitettua kuntoon jälkeenpäin.

Onko totta, että älvärin käyttöikä on alle 40 vuotta?? Siis kun eläkkeelle pääsee, niin saa nostella Åkermanilla tönön kuormurin lavalle ja kärrätä kaatarille, itse sitten muuttaa eläkepäiviä viettämään kerrostaloon.

Voitaisiinko kuntiin perustaa asiantunteva asuntolautakunta, joka määrittäisi millä hinnalla kukin talo olisi myytävä sekä arvioisi myös minkä hintaisen asunnon mahdollinen ostaja saisi ostaa (yhteiskunnallisen aseman yms. perusteella). Vai olisiko sittenkin parempi nykyinen järjestelmä, jossa myyjä voi hinnoitella asuntonsa vapaasti ja ostaja saa puolestaan tehdä itse mahdollisen ostopäätöksen tai jättää ostamatta?

Vierailija kirjoitti:

Jos oletuksena on, että kylpyhuoneeseen tulee muovimatto, niin voiko talo olla muutenkaan kovin kummoinen?

Älvsbytalot on rakennettu niin halvalla, kuin vain pystyy. Toki, jos hinta on ainut mikä ratkaisee, niin silloin valinta on oikea. Itse ajattelen, että tingin mieluummin neliöistä ja valitsen laadukkaamman talopaketin. En luota tuulettuvaan alapohjaan, enkä taloon, joka vaan nostetaan perustusten päälle, mitenkään kiinnittämättä sitä paikoilleen. Haluan itse päättää, minkä firman keittiön otan, valita sisustusmateriaalit täysin vapaasti, tehdä muutoksia pohjaratkaisun yms. mikä ei Älväriin onnistu.

Eikös se ole jo todettu, että lisärahalla saa kylppäriin laatat?

Mikä siinä tuulettuvassa alapohjassa on huonoa? Oikein tehtynä ja käytettynä toimiva ratkaisu. Ei Suomessa sellaisia myrskyjä ole, että talot nousisivat perustuksiltaan.

Jollekin kyseinen pohja tai kaapistot käy, ja sinulle ei. Sellaista se on.

Mitä ihmettä nyt ap?

Välittäjä on myyjän palkkaamana, myyjän ja itsensä asialla, myymässä kohdetta maksimaalisella myyntihinnalla.

Ei välittäjä ole mikään ostajan apulainen, joka katsoo että ostaja saa kohteen mahdollisimman halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako se puu muuttua paremmaksi tai huonommaksi, jos on merkiltään Älvsby tai jotain muuta? Lautaa seinät, perustus betonia. Katteethan noissa on joka tapauksessa kohdillaan pystytitpä minkä merkkisen talon hyvänsä. Kyllä se sen kolme-neljäkymmentä vuotta kestää, minkä nyt yksi perhe ehtii sitä asustaa.

Niin, kertakäyttötalot on purkukunnossa 30 vuoden jälkeen, jotkut taas täysin asuttavia vielä 130 vuoden jälkeen. Tajuatko eron? Maksaisitko saman hinnan?

Tottakai kivitalo tai hirrestä tehty kestää enemmän, mutta maksaa kanssa. Talopaketti on talopaketti, samaa lautaa siinä on kaikissa. Sehän ei ole talon vika, jos siinä asuu tumpeloita, jotka eivät ymmärrä kunnossapidon päälle.

Ei ole samaa lautaa. Lattiat minimipaksuisilla notkuvilla lastulevyille jne.

Et kai nyt julkisivulaudoituksista puhu? Nehän ovat täysin merkityksetöntä kuorrutusta, kun rakenteista puhutaan.

Täällä on kritisoitu tuulettuvaa alapohjaa-> mikä voisi olla parempi ratkaisu?

tai muovimattoa kosteissa tiloissa-> onko tämäkään huono ratkaisu, kun asiaa puolueettomasti

tarkastelee. Muovimatossa ei vuotavia saumoja kuten laatoissa, osittain parempi mekaanien kestävyys yms?

Välittäjä ei myy, välittäjä välittää.

Joskus mietittiin älvsbyäkin, mutta ihan samoihin hintoihin olisi mennyt, ne kuljetuskustannukset nousivat reippaasti sijainnin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pystylaudoitus ulkoseinissä. Ahtaat ja matalat huoneet, muovimatto kylppärissä. Jo uutena hieman nuhjuisen näköinen se ulkomaalaus.

Mikö vika pystylaudoissa on?

Muovimaton aion pistää nytkin Wanhan puutalon yläkerran kylppäriin. Elää sen verran että laatat on huonoratkaisu

Mikä on matala huonekorkeus?

Meidänkin lähellä myydään Älväriä ja hintapyyntö yli 400k. Muovimatot kosteissa tiloissa ja patterit seinillä. Kaikki materiaalit halvinta, mitä saa. Myöskin rakennettu, niin että on valmistajalle halpa, ei niin että olisi tulevalle omistajalle hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että älvärin käyttöikä on alle 40 vuotta?? Siis kun eläkkeelle pääsee, niin saa nostella Åkermanilla tönön kuormurin lavalle ja kärrätä kaatarille, itse sitten muuttaa eläkepäiviä viettämään kerrostaloon.

Ei tietenkään ole totta. Jos vesikatto on ehjä, eikä tule putkien takie vesivahinkoja, niin kestää tasan yhtä hyvin kuin muutkin puurakenteiset talot.  Ja samat ylläpitoremontit joutuu tekemään, eli 40 ensimmäisen vuoden aikana keittiö modernimmaksi ja huoneisiin uudet tapetit.

Vierailija kirjoitti:

Älppäreissä tullut hinnat ylös kymmenen vuoden sisällä, ja näin rakentajana se jäi pois harkinnasta kun khh on se mikä on, ei mahdollisuutta venyttää tai jättää seiniä pois. Keittiössä tasan kolme kaappivaihtoehtoa ja jokaisesta lisäikkunasta (tai ikkunan poistosta) maksat ylimääräistä. Kysyttiin, että mites se hinta laskee jos teemme itse tapetoinnit ja listat: pari hassua tonnia. Eli se malli on se, mikä on katalogissa ja hinta se mikä ilmoitetaan, ei säästömahdollisuuksia vaikka jätät tilauksesta pois työvaiheita.

Siihen se halvempi hinta perustuukin, standardointiin. Tehdään samalla sapluunalla, samoilla työtavoilla. Pystytään samalla mallilla monistamaan taloja.