Voiko nelikymppisenä aloittaa vielä uuden suunnan elämälle?

Tunnen montakin jotka vasta kunnolla aloitti työt nelikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin jotka vasta kunnolla aloitti työt nelikymppisenä.

Miten se onnistui?

Jos on 20 vuotta työelämää takana ja aloittaa uuden suunnan on sinulla mahdollisesti 20 vuoden toimialaosaaminen vietäväksi mukana uuteen ammattiin.

Todellakin. Olet vasta siirtymässä elämän syksyyn, puolet vielä jäljellä.

(Lapsuus=kevät, nuoruus=kesä aikuisuus=syksy, vanhuus=talvi)

Suutari pysyköön lestissään.

Ei voi. Laissa kiellettyä. Olet liian vanha, on jo liian myöhäistä.

Jätä se sika

Minusta voi, mutta useimmat Suomen työntajat ovat kuulemma noin kymmenen vuoden kuluttua sitä mieltä  että olet jo vanha raakki eikä töitä löydy edes nykyiseltä alaltasi. Vuodet 50-65 kitkutellaan sitten kai  säästöjen, työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen avulla, onnekkaat saavat sairauseläkkeen.

Sen sijaan ulkomailla tuo onnistuu. Aloitin itse ihan uudella uralla vain pari kuukautta ennen 40-vuotispäivääni.

Toinen vaihtoehto on että rupeat yksityisyrittäjäksi. Silloin on vain taivas rajana, voit tehdä mitä vaan mistä joku on valmis maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Voiko nelikymppisenä aloittaa vielä uuden suunnan elämälle?

Ei.

Elämä on Sinulta ja minulta jo loppusuoralla. Se on menoa nyt.

Tässä iässä kaikki on turhaa.

Ei kannata aloittaa uutta ammattia eikä uutta perhettä.

Ei tyhjä kannata. Mikään ei kannata.

Paitsi että kannattaa luovuttaa ja antaa kaiken olla.

Ala Ap, Sinäkin vain odotella viikatemiehen tuloa ja enintäänkin ala rakentaa puupalttoota. Tarvitset sitä kuitenkin enemmän ja varmemmin kuin ammattia tai parisuhdetta.

Jos jotain vielä haluat ponnistellla, niin ala mieluummin hamstrata viinaa itäisen Keski-Euroopan ns. post-sovieettisista maista jotta Sinulla on edes jokin pieni päivittäinen nautinto saattohoitolaitoksessa.

Tuhat litraa riittänee.

Olen 39 ja opiskelen. Sen myötä on tullut elämään uusia kivoja tyyppejä ja paljon uutta ajateltavaa. Kun miettii, miten masentuneessa tilassa olin vain vuosi sitten, muutos on mieletön. Joten voin vain suositella.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voit. Itse 50+ ja juuri luen pääsykokeisiin! Go girl go!

Pääsykokeisiin? ja viet paikan joltain nuorelta!

Voi.

Reilu 40 vee olin ollut alalla jo 20 vuotta. Kouluttauduin ihan toiselle alalle ja sillä ehtii olla saman verran. Tosin kuka tietää montako kertaa vaihdan suuntaa ennen eläkeikää, joka tuntuu vain nousevan.

Ylipäätään jos ei ole tyytyväinen elämässä, kannattaa tehdä muutoksia eikä jäädä huonoon katkeroituneena, on sitten kyse urasta tai yksityiselämästä.

Sen olen oppinut, että rahallisesti pärjää jotenkin, ja pienellä palkalla voi yllättäen elää onnellisempana kuin suurella. Elintaso on useilla syy siihen ettei erota tai vaihdeta alaa.

Niin kauan kun elämää jäljellä niin mikä tahansa muutos on mahdollinen.

Voit päättää koska tahansa luopua esimerkiksi epäterveellisestä elämäntavasta ja alkaa harrastamaan tosissasi liikuntaa. Tämän tein itse n. kolmisen vuotta sitten lopettamalla tupakoinnin ja aloittamalla lenkkeilyn. Eräänä päivänä vain iski ajatus kuin salama kirkkaalta taivaalta, että lähes 30 vuotta kestänyt röökaaminen saa riittää ja siihen se jäi.

Eräs ystäväni totesi 40+ vuotiaana, että hänen ammattinsa ei enää tuntunut omalta. Hän alkoi opiskelemaan aivan eri alaa ja valmistuttuaan alkoi työskennellä siellä.

Lapsen saaminenkin voi olla naiselle vielä 40-vuotiaana mahdollista, mutta siihen toki liittyy ehkä hieman kohonneita riskejä.

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä kutsui meikäläisiä "iäkkäiksi" joten ei kai?

https://www.vauva.fi/keskustelu/4137757/jos-sanot-iakas-niin-minka-ikai…

Tyhjästä ei voi enää aloittaa, mutta suuntaa voit muuttaa.

Kiire kuitenkin on, koska ikää on noinkin paljon. Viidessä vuodessa se muutos pitää tehdä, koska sitten olet jo liian vanha uudelle uralle, jos haluaa edes hieman menestyä.