Lue keskustelun säännöt.
Lapsen isä ei koskaan pidä lasta sylissä. Ei koskaan.
25.04.2021 |
Lopetti kun lapsi oli 4 kk. Silloin on viimeinen kerta kun on pitänyt lastaan sylissä. Lapsi on jo kolme vuotta vanha eli alkaa olla jo myöhäistä. Kun asian ottaa puheeksi niin suuttuu. Syytä tilanteelle en siis tiedä eikä asiasta voi keskustella. Joten kysyn täältä: mistä voisi olla kyse?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluaisin kuulla tästäkin aloituksesta sen miehen version.
mutta öyhöttäkää nyt taas
Mikä miehen versio? Joko mies pitää lasta sylissä tai ei pidä. Mikä tässä on epäselvää?
Syyt moiseen käytökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluaisin kuulla tästäkin aloituksesta sen miehen version.
mutta öyhöttäkää nyt taas
Niin minäkin haluaisin kuulla mieheni version. Ei ole suostunut sitä kertomaan. Ap
Ja tämä öyhötys palstalla saa miehesi avautumaan? really?
montako tuntia muuten makaat palstalla päivässä?
Mikä öyhötys? Useimmat viestit tässä ketjussa on asiallisia ja mietittyjä. Tein ketjun siksi että voisin ymmärtää mistä on kyse kun keskusteluyritykseni kotona ei tuo mitään tulosta. En voi miestäni pakottaa puhumaan mutta itseni ja lapseni takia on minun välttämätöntä asiaa miettiä ja saada siihen ulkopuolista näkökulmaa. Moni kirjoittaja sitä on tarjonnutkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluaisin kuulla tästäkin aloituksesta sen miehen version.
mutta öyhöttäkää nyt taas
Niin minäkin haluaisin kuulla mieheni version. Ei ole suostunut sitä kertomaan. Ap
Ja tämä öyhötys palstalla saa miehesi avautumaan? really?
montako tuntia muuten makaat palstalla päivässä?
Mikä öyhötys? Useimmat viestit tässä ketjussa on asiallisia ja mietittyjä. Tein ketjun siksi että voisin ymmärtää mistä on kyse kun keskusteluyritykseni kotona ei tuo mitään tulosta. En voi miestäni pakottaa puhumaan mutta itseni ja lapseni takia on minun välttämätöntä asiaa miettiä ja saada siihen ulkopuolista näkökulmaa. Moni kirjoittaja sitä on tarjonnutkin. Ap
eli miehesi on nyt tunnekylmä pedofiilipsykopaatti? Ok.
käytkö ihan täysillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluaisin kuulla tästäkin aloituksesta sen miehen version.
mutta öyhöttäkää nyt taas
Niin minäkin haluaisin kuulla mieheni version. Ei ole suostunut sitä kertomaan. Ap
Ja tämä öyhötys palstalla saa miehesi avautumaan? really?
montako tuntia muuten makaat palstalla päivässä?
Helvettiäkö se sinulle kuuluu? Tuikkis taas pilaamassa tätäkin keskustelua.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Millaista se sitten oli kun vauva oli pieni ja mies piti sylissä. Oliko hän siitä jotenkin tosi ahdistunut? Olitko sinä? Neuvoitko tai tarkkailitko miestä ja vauvaa, vai saiko ne tehdä ihan rauhassa omaa juttuaan ja kasvattaa omaa suhdettaan täysin erossa sinusta? Aattelin että näkeekö mies vauvan osana sinua, oletteko te yksikkö ja hän siitä irrallaan?
Mies oli välillä kai ahdistunutkin, useimmiten näytti vain siltä että haluaa nopeasti pois niistä tilanteista. Minä en ollut ahdistunut vaan tyytyväinen että lapsi oli välillä isänsä sylissä. En kytännyt vieressä vaan menin toisaalle lepäämään tai hoitamaan muita asioita, olihan ne minun ainoita ns. vapaahetkiä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.
Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Terapeutti voi auttaa.
Ja kirja tunne lukkosi auttaa itsenäiseen työskentelyyn. Mutta vaatis että mies suostuu sen lukemaan. Ostin omalleni, mutta se on lukematta hyllyssä toista vuotta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Ja tarina muuttuu koko ajan ketjun edetessä.
Varma trollin merkki.
Mitä siinä sait tästä provoketjustasi? Kerro ihan omin sanoin
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Ja tarina muuttuu koko ajan ketjun edetessä.
Varma trollin merkki.
Mitä siinä sait tästä provoketjustasi? Kerro ihan omin sanoin
-eri
Ei kirjoittamani mihinkään ole muuttunut. Enkä ole trolli vaan ikävän totta tämä tilanne on. Mutta en toki voi asiaa sinulle todistaa joten jos haluat minua trolliksi luulla niin se on ihan fine. Ap
Miksei me AV-asiantuntijat koskaan päästä kommentoimaan silloin, kun ihanan assertiivinen idioottimies on juuri tavattu ja sakset on auki? Jokainen mies näkee toisesta miehestä saman tien kilometrin päähän, minkälaisesta äijästä on kyse, mutta naiset sulkee silmänsä kaikelta. Sitten ollaan ap:n tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Siinä tapauksessa tota hoitovastuuta pitää nyt vaan lisätä. Lähdet itse ulos ja harrastamaan, jätät isän hoitamaan lasta vaikka 2 päivää viikossa. Tuntuu varmaan ikävältä alkuun jättää lapsi hoitoon, jos tuntuu ettei mies selviä, mutta kyllä se siitä, antaa niiden löytää omat tapansa toimia. Jos mies on nyt kotona niin lähde sinä just nyt jonnekkin. Palaat sitten illalla kotiin. Koska voi olla että jos sä oot kotona niin isä ei vaan tee, ei suostu, koska viime kädessä sä kuitenkin autat jos hän on itsepintainen. Mutta jos sä et ole paikalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Siinä tapauksessa tota hoitovastuuta pitää nyt vaan lisätä. Lähdet itse ulos ja harrastamaan, jätät isän hoitamaan lasta vaikka 2 päivää viikossa. Tuntuu varmaan ikävältä alkuun jättää lapsi hoitoon, jos tuntuu ettei mies selviä, mutta kyllä se siitä, antaa niiden löytää omat tapansa toimia. Jos mies on nyt kotona niin lähde sinä just nyt jonnekkin. Palaat sitten illalla kotiin. Koska voi olla että jos sä oot kotona niin isä ei vaan tee, ei suostu, koska viime kädessä sä kuitenkin autat jos hän on itsepintainen. Mutta jos sä et ole paikalla...
Tämähän se suurin syys isien "tunnekylmyyteen" on.
Äippyli makaa kolme vuotta lapsen kanssa kotona, ja tekee kaiken omassa erinomaisuudessaan aina oikein.
Mies on vain se pakollinen paha, joka tekee kaiken väärin. Ja näin on aloittajakin tehnyt, valehtelustaan huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Siinä tapauksessa tota hoitovastuuta pitää nyt vaan lisätä. Lähdet itse ulos ja harrastamaan, jätät isän hoitamaan lasta vaikka 2 päivää viikossa. Tuntuu varmaan ikävältä alkuun jättää lapsi hoitoon, jos tuntuu ettei mies selviä, mutta kyllä se siitä, antaa niiden löytää omat tapansa toimia. Jos mies on nyt kotona niin lähde sinä just nyt jonnekkin. Palaat sitten illalla kotiin. Koska voi olla että jos sä oot kotona niin isä ei vaan tee, ei suostu, koska viime kädessä sä kuitenkin autat jos hän on itsepintainen. Mutta jos sä et ole paikalla...
Ei ole nyt kotona. Eikä ollut eilenkään. Hän lähtee viikonloppuaamuisin pois kotoa ennen kuin ehdin itse minnekään. Enkä pidä ajatuksesta että vain katoaisin aamulla jonnekin kiireellä ennen kuin mies lähtee harrastamaan vaan kyllä lapsen hoito pitäisi voida ajoissa yhdessä sopia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Siinä tapauksessa tota hoitovastuuta pitää nyt vaan lisätä. Lähdet itse ulos ja harrastamaan, jätät isän hoitamaan lasta vaikka 2 päivää viikossa. Tuntuu varmaan ikävältä alkuun jättää lapsi hoitoon, jos tuntuu ettei mies selviä, mutta kyllä se siitä, antaa niiden löytää omat tapansa toimia. Jos mies on nyt kotona niin lähde sinä just nyt jonnekkin. Palaat sitten illalla kotiin. Koska voi olla että jos sä oot kotona niin isä ei vaan tee, ei suostu, koska viime kädessä sä kuitenkin autat jos hän on itsepintainen. Mutta jos sä et ole paikalla...
Ei ole nyt kotona. Eikä ollut eilenkään. Hän lähtee viikonloppuaamuisin pois kotoa ennen kuin ehdin itse minnekään. Enkä pidä ajatuksesta että vain katoaisin aamulla jonnekin kiireellä ennen kuin mies lähtee harrastamaan vaan kyllä lapsen hoito pitäisi voida ajoissa yhdessä sopia. Ap
Pitäis ja pitäis.. muttei ole näköjään onnistunut se etukäteen sopiminen viime vuosina? Niin jos ei hyvällä niin sitten pienellä pakolla.
Mutta jos meinaat ettei ole mahdollista lisätä isän hoitovastuuta, ettekä voi asiasta puhuakaan niin sit äkkiä sinne terapiaan. Ja kuten jo sanottu niin ilmoittaudu perhetyön piiriin jo huomenna.
Ja sit on aina se ero, ei sekään huono vaihtoehto ole. Siis elämä voi olla aika paljon kevyempää jos on aidosti yh, kuin jos on käytännössä yh ja riitelee ja vääntää puolison kanssa siinä sivussa...
Tuo on jatkunut jo vuosikausia? Tulee jatkumaankin.
Ero
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätät lapsen päiväksi miehen hoidettavaksi?
En tarkoita mitenkään passiivisaggressiivisesti tai kesken miehen työpäivää lähdet ovet paukkuen todellakaan. Vaan ihan vapaapäivänä sanoisit että juttu on nyt niin että on pakko lähteä käymään jossain ja palaat 4h kuluttua. Sitten menet ja miehen on jollain konstilla se lapsi elossa pidettävä, luultavasti jopa koskettaa ja olla vuorovaikutuksessa. Heidän suhde voisi sitten kehittyä pienen pakon kautta ja mies saisi onnistumisen tunteita.Sitten kun palaat niin elä tenttaa miestä, riittää kun kiität häntä, annat pusun ja kerrot omasta päivästäsi. Jos hän haluaa puhua niin puhuu. Mutta se omaan lapseen suhteen muodostaminen on jotenkin hänelle nyt hankalaa ja ei hänen edes tarvitse osata sinulle kertoa kaikkea, et ole terapeutti vaan vaimo. Se on myös osoitus epäluottamuksesta ja vähättelystä jos mieheltä tenttaa kaikki mahdolliset "monelta Eppu söi, montako lusikallista, vaihdoitko vaipan, luitko sille kirjaa, teitkö oikeat äänet hahmoille, miksi Epulla on punaiset sukat?!??!?".
Tarkoitat varmaan hyvää mutta meillä ei koskaan ole ollut sellaista että huomauttaisin miehelle mitkä/minkä väriset vaatteet tms hän on lapselle laittanut. En näin ollen pysty tuollaista käytöstä lopettamaan kun en ole sellaista koskaan tehnyt ennenkään. Ihan on mies aina saanut laittaa vaipat ja vaatteet kuten haluaa. Ap
Aa, eli tekee kuitenkin hoitotoimet? Ja voit jättää lapsen isän kanssa vaikka koko päiväksi kuitenkin? Vaikka 12h?
Ekoina kuukausina teki, sen jälkeen ei. Täyttää iltansa työllä ja viikonloput harrastuksilla eli ei ole paljoa edes kotona. Ap
Siinä tapauksessa tota hoitovastuuta pitää nyt vaan lisätä. Lähdet itse ulos ja harrastamaan, jätät isän hoitamaan lasta vaikka 2 päivää viikossa. Tuntuu varmaan ikävältä alkuun jättää lapsi hoitoon, jos tuntuu ettei mies selviä, mutta kyllä se siitä, antaa niiden löytää omat tapansa toimia. Jos mies on nyt kotona niin lähde sinä just nyt jonnekkin. Palaat sitten illalla kotiin. Koska voi olla että jos sä oot kotona niin isä ei vaan tee, ei suostu, koska viime kädessä sä kuitenkin autat jos hän on itsepintainen. Mutta jos sä et ole paikalla...
Ei ole nyt kotona. Eikä ollut eilenkään. Hän lähtee viikonloppuaamuisin pois kotoa ennen kuin ehdin itse minnekään. Enkä pidä ajatuksesta että vain katoaisin aamulla jonnekin kiireellä ennen kuin mies lähtee harrastamaan vaan kyllä lapsen hoito pitäisi voida ajoissa yhdessä sopia. Ap
Ehdit alta pois, jos jätät aamutoimet miehelle. Puet, halaat, sanot että palaat tunnin päästä ja käyt kaupassa sillä aikaa kun mies hoitaa lapsen aamun
On varmaan epämukavaa keikuttaa venettä ja mies ei oo tyytyväinen. Mut mikä se vaihtoehto oikeasti on? Että isä ei ikinä tutustu omaan lapseensa ja asuu vaan teidän yhteisessä kodissa vieraantuneena perheestään? Koska vkl harrastukseen pitäs nyt päästä niin siirretään se suhteen rakennus siihen että lapsi on 20v?
Millaista se sitten oli kun vauva oli pieni ja mies piti sylissä. Oliko hän siitä jotenkin tosi ahdistunut? Olitko sinä? Neuvoitko tai tarkkailitko miestä ja vauvaa, vai saiko ne tehdä ihan rauhassa omaa juttuaan ja kasvattaa omaa suhdettaan täysin erossa sinusta? Aattelin että näkeekö mies vauvan osana sinua, oletteko te yksikkö ja hän siitä irrallaan?