Lue keskustelun säännöt.
Lapsen isä ei koskaan pidä lasta sylissä. Ei koskaan.
25.04.2021 |
Lopetti kun lapsi oli 4 kk. Silloin on viimeinen kerta kun on pitänyt lastaan sylissä. Lapsi on jo kolme vuotta vanha eli alkaa olla jo myöhäistä. Kun asian ottaa puheeksi niin suuttuu. Syytä tilanteelle en siis tiedä eikä asiasta voi keskustella. Joten kysyn täältä: mistä voisi olla kyse?
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä piti lasta sylissä ensimmäiset 4 kk?
Tätä ihmettelen minäkin. Onko miehesi kenties masentunut?
Aivan pienen vauvan mekaaninen hoivaaminen tulee yleensä ihmisiltä luonnostaan hormonien pakottamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hän on voinut huolehtia lapsesta nämä vuodet, kun ei ole nostanut syliin kertaakaan?
Jättänyt minulle huolehtimisen pääosin. Silloin kun on lapsen kanssa joskus niin ei edes itkevää lasta ota syliin. Itkevän vauvan laittoi sitteriin, itkevän taaperon sohvalle ja videot pyörimään. Ap
Olet siis tästä huolimatta tehnyt hänen kanssaan toisenkin lapsen? Miksi, oi miksi??
Se luetunymmärtäminen, oi missä se on?
Puhutaan samasta lapsesta eri ikäisenä .
Jos kieltäytyy käsittelemättä asiaa, ap joutuu tuplaamaan sylissäpidon. Isän ja lapsen suhde vaarantuu jäädä etäiseksi. Jutteleeko isä lapsen kanssa, leikkiikö, touhuaako, viekö ulos jne? Ajan viettäminen lapsen kanssa on aivan ensisijaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pedoko? kirjoitti:
Miksi te naitte ja lisäännytte näiden tunnevammaisten kanssa?
Jotakinhan tekin näistä suhteistanne saatte?
Kerrotko, mistä merkeistä näkee, millainen mies on isänä ja mahtaako miehellä olla jotain traumoja, jotka tulevat pintaan ison elämänmuutoksen, kuten lapsen syntymän, jälkeen?
No ei kai läheisyydestä pitävä ja läheisyyttä puolisolle antava ja asioista avoimesti puhuva, tasapuolisesti kotihommat tekevä mies ihan yks kaks yllättäen muutu puhumattomaksi, vältteleväksi ja kotoa poissaolevaksi, hommiaan hoitamattomaksi mieheksi? Miten mies toimii sukulaisten ja kavereiden kanssa? Miten mies toimii esim. sukulaislasten tai ylipäänsä lasten kanssa? Onko mies empaattinen muita kohtaan? Ottaako mies muut huomioon tekemisissä ja puheissaan? Näistä voisi aloittaa.
No vaikka mies on sellainen mukava, reilu, hänestä kuulee paljon positiivista puhetta, lasten kanssa touhuava ja luotettava. Ei tuosta voi päätellä mitään, miten mies toimii, kun perheeseen syntyy vauva. Et sinäkään tunne toisen historiaa niin tarkkaan, että osaisit etukäteen kertoa, tuleeko sieltä piilosta pintaan jotain traumoja.
Ja minä en pidä sylissäni ketään muuta kuin yhtä stripparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Meillä oli sama. Erosimme minun aloitteestani kun lapsi oli 4 vuotias.
Niin kauan kun olimme kahdestaan, hän oli mielestäni ihan normaali, kun lapsi syntyi kaikki muuttui.
Ei suostunut enää koskemaan minuun. Minä en saanut koskea häneen tai hän suuttui. Saattoi sanoa mitä kamalampia asioita silmää räpäyttämättä ja pahinta oli se, kun lapselle näitä sanoi. sitä en voinut jäädä sietämään.
Lapseen ei koskenut, tuskin puhui hänelle. Joskus laitoin lapsen hänen syliinsä ja istui kuin kivipatsas pitäen lasta etäällä itsestään.
Tiedän että hänellä oli vaikea lapsuus juuri isän takia. Ilmeisesti sieltä jokin trauma. Ei ollut minun asiani olla hänen terapeuttinsa ja apua ei suostunut hakemaan. Hassuinta oli, kun sanoin että haen eron se oli hänelle täydellinen yllätys! Eihän meillä mitään ongelmia ollut! Meni ihan tolaltaan. Triggeröityikö siinä jokin hylkäämiskokemus, en tiedä mutta ei ollut minun asiani. Jos aikuinen ihminen ei apua suostu hakemaan, oma valinta.
Meillä ei ole ollut minkäänlaista tapaamisjärjestelyä. Hän ei halunnut. Sain ajettua läpi että kun tyttö oli pienempi sain hänet edes hetkeksi isänsä luo. Yötä ei halunnut siellä olla, ilmapiiri varmasti aika ahdistava. En tiedä teinkö oikein mutta halusin että tyttö tuntee kuitenkin isänsä.
Tunsin kyllä hänen isänsä, ja minua kohtaan hän oli ihan ystävällinen ja tytöstä hän vaikutti pitävän. Nyt hän on kuollut. Kuulin kuitenkin muilta sisaruksilta monenlaista joten paljon pahaa siinä perheessä oli ollut.
Aina ei ihmisestä tiedä. Traumoja ei näy eikä näytetä ennenkuin jokin asia ne tuo esille, kuten tässä tapauksessa.
Ehkä jos meille ei lasta olisi tullut, kaikki olisi mennyt toisin. En tiedä. Lapsi nyt kuitenkin on minulle monin verroin tärkeämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tiedä teistä mut mä pidänkin stripparia sylissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten parempaa isää lapsellesi saanut, oli tyydyttävä ensimmäiseen joka vastaan käveli?
Kun kerran noin nokkela olet niin kerrohan miten ihmisestä voi ennakkoon ennustaa että hän lopettaa yhtäkkiä lapsen pitämisen sylissä? Ap
Varmaksi ei voi tietää, mutta hoivavietin yleensä kyllä näkee. Jos hymyilee vauvoille, hoitaa sukulaisten lapsia ja puhuu lapsista niin harvemmin mikään tunnekylmä omia lapsiakaan kohtaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa 1800-luvun kasvattajalta.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmä. Pelkää lapsen tunteita, eikä osaa ottaa niitä vastaan. Ei varmaan tee kovin hyvää lapsen psyykkeelle tollanen isä
Meillä isä ei vaan yksin kertaisesti osannut, siis näyttää tunteita, halata tms. Siitä varmaan johtuu, että seurusteluissani pompin suhteesta toiseen ja aina vanhempia miehiä, jopa 10-15 vuotta. Hain koko ajan sitä jotain, huomiota tms. Se meni jopa ohi koulunkäynnin. Jälkeenpäin olen hoksannut selvän syy-seurauksen. Nyt itsellä on tyttöjä ja omalle miehelle olen sanonut, että ole läsnä, ota syliin, kuuntele, vietä aikaa. Ja hienosti on näin tehnytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ap kävi? Ei kai vaan palstamammojen yh-armeija saanut lisävahvistusta?
Surkeita tapauksia.
Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on aivoistaan fyysisestikin keskenkasvuinen alle 30-vuotiaana. Ei ole sattumaa että ihminen on hedelmällisimmillään silloin kun on tyhmimmillään.
https://www.menshealth.com/health/a26868313/when-does-your-brain-fully-…
Vierailija kirjoitti:
Vaistoaa ettei lapsi ole hänen?
Eiköhän tuollainen vainoharha kannattaisi sitten vain kohdata, eikä kostaa lapselle eväämällä tärkeä fyysinen läheisyys
Älkää naiset hyvänen aika tehkö lapsia tai olko miesten kanssa yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama. Erosimme minun aloitteestani kun lapsi oli 4 vuotias.
Niin kauan kun olimme kahdestaan, hän oli mielestäni ihan normaali, kun lapsi syntyi kaikki muuttui.
Ei suostunut enää koskemaan minuun. Minä en saanut koskea häneen tai hän suuttui. Saattoi sanoa mitä kamalampia asioita silmää räpäyttämättä ja pahinta oli se, kun lapselle näitä sanoi. sitä en voinut jäädä sietämään.
Lapseen ei koskenut, tuskin puhui hänelle. Joskus laitoin lapsen hänen syliinsä ja istui kuin kivipatsas pitäen lasta etäällä itsestään.
Tiedän että hänellä oli vaikea lapsuus juuri isän takia. Ilmeisesti sieltä jokin trauma. Ei ollut minun asiani olla hänen terapeuttinsa ja apua ei suostunut hakemaan. Hassuinta oli, kun sanoin että haen eron se oli hänelle täydellinen yllätys! Eihän meillä mitään ongelmia ollut! Meni ihan tolaltaan. Triggeröityikö siinä jokin hylkäämiskokemus, en tiedä mu
Oliko hän käynyt terapiassa ennen lapsen hankkimista tai käsitellyt traumojaan muuten? Miten käyttäytyi yleensä pienten lasten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mä en tiedä teistä mut mä pidänkin stripparia sylissä.
Toivottavasti et tarkoita verrata stripparia ja pientä lasta, on meinaan aika huolestuttavan kuuloista
Vierailija kirjoitti:
Miten ap kävi? Ei kai vaan palstamammojen yh-armeija saanut lisävahvistusta?
Surkeita tapauksia.
Äitienkö syy sekin on, ettei isä saa pidettyä lasta sylissään? Pikku hiljaa alkaa tuntua, ettei miesten vastuulle pitäisi antaa mitään kun kaikki on kerran naisista johtuvaa
No ei kai läheisyydestä pitävä ja läheisyyttä puolisolle antava ja asioista avoimesti puhuva, tasapuolisesti kotihommat tekevä mies ihan yks kaks yllättäen muutu puhumattomaksi, vältteleväksi ja kotoa poissaolevaksi, hommiaan hoitamattomaksi mieheksi? Miten mies toimii sukulaisten ja kavereiden kanssa? Miten mies toimii esim. sukulaislasten tai ylipäänsä lasten kanssa? Onko mies empaattinen muita kohtaan? Ottaako mies muut huomioon tekemisissä ja puheissaan? Näistä voisi aloittaa.