Lue keskustelun säännöt.
Vaikka kuinka yritän, niin lopulta kaikki menee aina huonosti
24.04.2021 |
Vastoinkäymisiä toistensa perään. Olen yrittänyt tsempata itseäni ja ajatella positiivisesti - ja olenkin onnistunut siinä. Mutta vastoinkäymisiä vain tulee ja tulee. Sellaisia aivan epärationaalisia ja odottamattomia. Mietin, kenelle edes tapahtuu näin? Ja mistä tämä jatkuva epäonni johtuu? Ihan kuin minun elämäni tarkoitus olisi vastoinkäymisten sietäminen. Jossain vaiheessa ei vaan enää jaksa. Ja se taitaa olla nyt. Mihin minun kannattaisi soittaa? Pelkään, että teen itselleni jotain ja lapseni ei voi hyvin.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi voi huonosti?
asuu ap:n luona! tarvitseeko muita selityksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Millaisia pettymyksiä?
Äitin syöpä uusiutui ja itse sain töistä koronan myötä lopputilin. Oon saanut työttömyysrahaa ja toimeentulotukea. Pyykinpesukone hajosi toissa viikolla ja ei ole ollut vara ostaa uutta, eikä ehkäisevä toimeentulotuki auttanut. Rahat menee laskuihin ja käyttöön jää kuussa vain reilu 100 euroa. Sillä pitäisi ostaa ruoka ja mahdolliset vaatteet/kengät yms. Nyt lähinnä odottelen äidin kuolemaa ja kun se on ohi niin meitin, miten mulle itselleni ja lapselleni käy.
Oletko kysellyt vaikka Facebookin roskalavaryhmästä, jos joku antaisi vanhan, mutta toimivan pesukoneen?
Olen kysellyt aika monestakin eri paikasta. Ongelma on siinä, että monet ovat valmiita kyllä luopumaan, mutta eivät kuljettamaan. Siitä olenkin päätellyt, että ehkä se on enemmän toisten ihmisten hyväksikäyttöä, ettei itse tarvitse viedä vanhaa konetta kaatopaikalle tai minne niitä nyt viedäänkään. Itselläni ei ole autoa jolla voisin hakea. Yritin ostaa osamaksulla koneen, mutta minulle ei myönnetty siihen oikeutta koska olen niin pienituloinen.
No huhhuh. Sulle tarjotaan ilmaiseksi pesukonetta ja se pitäisi vielä kuskata kotiisi, varmaan asennus olisi kiva myös saada ilmaiseksi?
Eiköhän se ole sinun asiasi hankkia se kuljetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Millaisia pettymyksiä?
Äitin syöpä uusiutui ja itse sain töistä koronan myötä lopputilin. Oon saanut työttömyysrahaa ja toimeentulotukea. Pyykinpesukone hajosi toissa viikolla ja ei ole ollut vara ostaa uutta, eikä ehkäisevä toimeentulotuki auttanut. Rahat menee laskuihin ja käyttöön jää kuussa vain reilu 100 euroa. Sillä pitäisi ostaa ruoka ja mahdolliset vaatteet/kengät yms. Nyt lähinnä odottelen äidin kuolemaa ja kun se on ohi niin meitin, miten mulle itselleni ja lapselleni käy.
Oletko kysellyt vaikka Facebookin roskalavaryhmästä, jos joku antaisi vanhan, mutta toimivan pesukoneen?
Olen kysellyt aika monestakin eri paikasta. Ongelma on siinä, että monet ovat valmiita kyllä luopumaan, mutta eivät kuljettamaan. Siitä olenkin päätellyt, että ehkä se on enemmän toisten ihmisten hyväksikäyttöä, ettei itse tarvitse viedä vanhaa konetta kaatopaikalle tai minne niitä nyt viedäänkään. Itselläni ei ole autoa jolla voisin hakea. Yritin ostaa osamaksulla koneen, mutta minulle ei myönnetty siihen oikeutta koska olen niin pienituloinen.
No huhhuh. Sulle tarjotaan ilmaiseksi pesukonetta ja se pitäisi vielä kuskata kotiisi, varmaan asennus olisi kiva myös saada ilmaiseksi?
Eiköhän se ole sinun asiasi hankkia se kuljetus.
Millä se ap sen kustantaa jos ei ole rahaa?
Ap, oletko kysynyt diakoniasta apua?
Entä vaatteiden peseminen ainakin tilapäisesti yleisillä paikoilla tai taloyhtiön koneella, jos sellainen on? Joissakin kauppakeskuksissahan on pesukoneita. Tosin niihin voi olla matkaa, jos asuu syrjässä. Mutta muuten kyllä pyörälläkin pystyy kuljettamaan pyykkiäkin, kun suunnittelee homman..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri tämän vuoksi en myy tavaraa kirpputorilla tai anna kenellekään ilmaiseksi, koska ihmiset ovat näin kiittämättömiä jopa ilmaisesta tavarasta
AP, hae apua diakoneilta tai Pelastusarmeijalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap! Lohduttaudu sillä, että näillä koopää kommentoijilla menee vielä huonommin kuin sulla!
Ymmärrän sua, mä oon viimeiset viisi vuotta kulkenut epäonnisten tähtien alla, kaikki mikä voi mennä pieleen on mennyt ja kaksi rakasta perheenjäsentä menettänyt.
Yritä väkisin muistuttaa itsellesi , ettei toivoa saa menettää kun on lapsi kasvatettavana...lapsesi ikätasosta riippuen voit hänelle selittää että elämässä on vastoinkäymisiä ja nyt sinun ja hänen on vedettävä yhtä köyttä. Tiedän miten vaikeaa on pysyä kasassa, mutta pystyt siihen!
Diakonian lisäksi kannattaa kääntyä Pelastusarmeijan puoleen sekä Hope-yhdistyksen tai vastaavan,joka paikkakunnallasi toimii. Onko yhtään sellasta naapuria jolta voisit pyytää esim.kuljetusapua? Ihmiset kyllä yleensä auttaa mielellään.
Toivon sulle paljon voimia raskaassa tilanteessa ❤
Vierailija kirjoitti:
juuri tämän vuoksi en myy tavaraa kirpputorilla tai anna kenellekään ilmaiseksi, koska ihmiset ovat näin kiittämättömiä jopa ilmaisesta tavarasta
Juuri näin. Röyhkeimmät alkaa kyselemään lisää tavaraa ''kaupan päälle'' ja haluaa että kaikki tuodaan tarjottimella kotisohvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
juuri tämän vuoksi en myy tavaraa kirpputorilla tai anna kenellekään ilmaiseksi, koska ihmiset ovat näin kiittämättömiä jopa ilmaisesta tavarasta
Juuri näin. Röyhkeimmät alkaa kyselemään lisää tavaraa ''kaupan päälle'' ja haluaa että kaikki tuodaan tarjottimella kotisohvalle.
Kyllä se on röyhkeämpää, että annetaan ilmaiseksi tavaraa mukamas pyytettömästi. Oikeasti ei vaan jakseta itse roudat romuja kaatopaikalle yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
juuri tämän vuoksi en myy tavaraa kirpputorilla tai anna kenellekään ilmaiseksi, koska ihmiset ovat näin kiittämättömiä jopa ilmaisesta tavarasta
Juuri näin. Röyhkeimmät alkaa kyselemään lisää tavaraa ''kaupan päälle'' ja haluaa että kaikki tuodaan tarjottimella kotisohvalle.
Kyllä se on röyhkeämpää, että annetaan ilmaiseksi tavaraa mukamas pyytettömästi. Oikeasti ei vaan jakseta itse roudat romuja kaatopaikalle yms.
Niin no sitä voi ilmaisen tavaran kinuajatkin miettiä että kumpikohan loppujen lopuksi olisi sille tavaran omistajalle helpompaa, roudata kierrätyskeskukseen tai heittää roskiin vai ottaa kuvat, laittaa annetaan-ilmoitus nettiin ja sitten viestitellä kaikenlaisten persoonien kanssa tavaraan ja sen noutoon liittyen, osan tehdessä ohareita kun on jo sovittu treffit tai nouto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole suuri homma googlata mikä pesukoneessa on mahdollisesti rikki. Sitten voi tilata sen rikkinäisen osan netistä ja katsella ohjevideoita juutuubista. Pesukoneen kun voi korjata itsekin, ohjevideoita on netti täynnä.
Ihan siitä voi ap aloittaa ja miettiä mitä arkipäivän taitoja voisi hankkia. Noihin pystyy naisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Utelias. kirjoitti:
Millaisia pettymyksiä?
Äitin syöpä uusiutui ja itse sain töistä koronan myötä lopputilin. Oon saanut työttömyysrahaa ja toimeentulotukea. Pyykinpesukone hajosi toissa viikolla ja ei ole ollut vara ostaa uutta, eikä ehkäisevä toimeentulotuki auttanut. Rahat menee laskuihin ja käyttöön jää kuussa vain reilu 100 euroa. Sillä pitäisi ostaa ruoka ja mahdolliset vaatteet/kengät yms. Nyt lähinnä odottelen äidin kuolemaa ja kun se on ohi niin meitin, miten mulle itselleni ja lapselleni käy.
Eli et ole hakenut uutta työpaikkaa, et edes osa-aikaista etkä aikoinasi liittynyt kassaan jotta saisit nyt ansiosidonnaista. Sen lisäksi et ole osannut miettiä mikä siinä pesukoneessa meni rikki ja voiko sen osan ostaa itse jostain ja vaihtaa itse sen sijaan että ostaa koko koneen.
Ongelma on se että sä olet passiivinen. Et tee tarpeeksi. Et opiskele tai heitä keikkatöitä tai opettele uusia taitoja jotka säästäis sulle rahaa. Ja kaikkesi olet tehnyt? Et todellakaan ole.
Nyt otat selvää mikä pesukoneessa on rikki eli laitat oirekuvauksen hakukoneeseen ja katsot mitä vastauksia tulee. Osa voi olla jokin muutaman kymmenen euron juttu jonka vaihtaminen itse säästää satasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missäpäin asut. Jos saisi kuljetuksen hommattua.
Kysele, että onnistuuko joltain kuljetus palstan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole suuri homma googlata mikä pesukoneessa on mahdollisesti rikki. Sitten voi tilata sen rikkinäisen osan netistä ja katsella ohjevideoita juutuubista. Pesukoneen kun voi korjata itsekin, ohjevideoita on netti täynnä.
Ihan siitä voi ap aloittaa ja miettiä mitä arkipäivän taitoja voisi hankkia. Noihin pystyy naisetkin.
En epäile etteikö pysty, mutta kun asiat on pysyvästi siinä mallissa että pskaa vaan tulee niskaan niin tuollaisella "säästämisellä" palaa seuraavaksi kämppä..
Ap:n epäonni nähtävästi jatkui, ketjussa jopa poikkeuksellisen paljon kusipäitä. Ja tiedän tunteen kun ei oikeita ongelmista kamppailevana jaksaisi yhtään idioottia. Mistä niitäkin vielä sikiää?!
Mutta joo, itselläkin menee vähän samaan tyyliin ja ei voi kuin ihmetellä että onko mut kirottu tai jotain. Myös muut ihmettelevät kurjaa elämääni :D Vaikka olen myös peruspositiivinen ihminen, mutta poikkeuksellisen hankala elämä kyllä. Täytyy vaan yrittää tehdä siitä mahdollisimman hyvää kaikin tavoin mihin vaan voi itse vaikuttaa ja yrittää jaksaa.
Tota. uskon, että tilanne vaikuttaa ylitsepääsemättömältä nyt ja pesukoneeseen liittyvä ahdistus ja petymys sekä epätoivo nyt vain kohdistuu siihen pesukoneeseen, vaikka se ei ole se ongelman ydin vaan se, että voimavarasi on lopussa.
pesukoneen voi läheltä hakea tilataksilla, ei maksa enempää kun normaali kyyti. Kuskit auttaa mielellään ja tuo kanssasi siälle asti. taksia tilatessa pyydä tilataksi ja kerro miksi. Kyydin ottaa vastaan sellainen kenelle se on fine. Saavat ottaa 2,50e enemmän ja jos muuta pyytäisi niin huijaa ja soitto paikkakuntanne tasiin riittää eli sellaisesta kannattaa myös kyyti tilata.
No niin. Monella on vastoinkäymisiä ja itsellä lapsesta saakka. Sairauteni vuoksi näytin erilaiselta kunnes kasvot korjattiin yläasteella. Minua koulukiusattiin äärimmäisen laaajasti asiasta. Kotona oli paha olla. Isäpuoli haukkui ja moitti, mutta myös arvosteli lipevästi ulkonäköäni. Päälleni käytiin eikä poispääsyä näkynyt. Äitini ja hän erosivat, mutta sitten äiti kohteli minua narsistimaiseen tyyliinsä vuosia syyttäen erostaan ja pahoinpiteli. Pikkuveljen lapsenpiiaksi kelpasin liiankin usein ja lähdin kotoolta jo 17-vuotiaana silloisen poikakaverin luokse enkä takaisin palanut.
Äitini julma kohtelu kesti aikuisikään saakka ja vasta päälle 30-vuotiaana tajusin laittaa välit poikki ja se helpotti vähän. Hän kuitenkin mollasi ja valehteli minusta asioita sukulaisille, ketkä sitten alkoi karttaa minua enkä sen vuoksi koskaan tahtonutkaan heitä enään elämääni takaisin. Olin kuulemma mielisairas kun olin paahteisena päivänä laittanut valoverhoa ikkunoiden eteen kun en sietänyt kilpparihäiriön vuoksi 40 asteen kuumuutta. Kuulemma peittelin jotain eli asiani olisi ollut niin pahassa jamassa. Äitini sisaruksineen puhui aina toisistaan pahaa ja siinä välissä oli vaikea olla ja jos sen rehellisesti kerroin niin olinkin sitten aina itse syypää kaikkeen. Äitini oli tavallaan opettanut vuosien varrella, että minua saa haukkua ja pilkata, etenkin jos se paransi hänen mainettaan.
Pian kun olin kotoolta lähtenyt tulin raskaaksi ja sain esikoiseni 18-vuotiaana suhteessa eli elimme poikakaverin kanssa yhdessä, mutta hän kuoli vauvan ollessa hieman alle 1v.
Ei mitään empatiaa saati apua mistään eikä silloin ollut kaikenmaailman auttavia tahoja matalalla kynnyksellä.
Rikki olleena en kestänyt totaalista yksinäisyyttä vaan takerruin mieheen kuka ei ollut paras valinta, mutta jakoi empatiaa ja läheisyyttä.
Tuolloin kilpparin häiriä puski uudelleen päälle ja meinsain menehtyä.
Menin naimisiin ja sain kaksi lasta lisää, mutta mies apetti minua harkitusti ja pitkään, joten erosimme. Myöhemmin hän teki niin viekö monen naisen kanssa eikä ole yhäkään tyytyväinen ja lapsia on liuta. Minä kasvatin kolmea pitkään yksin ja yritin opiskella ja kävin töissä. Jokusen vuoden kuluttua tapasin uuden miehen ja menin naimisiin toistamiseen ja sain vielä kaksi lasta, mutta suhde päättyi eroon miehen paljastuessa pahimman sortin narsistiksi ja ero vaati lähestymiskiellot ym. Ehdimme olla naimisissa vuosia ja epäilen, että miehelle puhkesi psykoosi eräästä lääkkeestä, sillä käytös muuttui hirjasti, mutta ei uskaltanut hakea apua. Avun hakeminen olisi var,asti saattanut pelastaa suhteen ja perheemme.
JATKUU....
Sairastuin 7 perussairauteen samoihin aikoihin. Meinasin kuolla vatsakalvon tulehukseen kun sektiohaava oli ommeltu suoleen kiinni ja vatsaontelo oli täynnä märkää. Kivut oli niin kovat, että kuolemanvaara oli läsnä lähinnä järkyttävien verenpaineiden takia.Selvisin, mutta sairastuin nuoruusiän 1 tyypin diabetekseen ja sitä ennen lapseni. Vauva ja isommat kotona juoksi osasotolla hoitamassa lastani eikä hoitajilta tullut armoa. käskivät vain nostaa lapsen sängystä jne, vaikka muistutin vatsani olevan auki kumpaankin suuntaan enkä saisi nostaa. Haava repsahtikin auki eli opettelin elämää diabeetikkona ja diabeetikon äitiniä, reuman, fibron, neuropatian, ihosairauden sekä kilpparin kanssa ja lapsillakin oli terveydellisiä haasteita mitkä vaati leikkauksia. Hain apua enkä saanut. Lonkkien tekonivelleikkauksiin sain lähetteen, mutta leikattu ei ole vieläkään vuosien jälkeen ja olen invalidisoitunut pahasti. On tapahtunut selviä hoitovirheitä eikä voimat ole riittänyt valittaa.
Pienempien toimepiteiden jälkeenkään en apua saanut vaan keppejen kera hain päiväkodilta lapset työntäen vatsalla rattaita. monesta on selvitty, mutta itse menin burnoutiin.
Edelleen odotan leikkausta ja joudun taistelemaan minulle kuuluvia apuja kun kuulun jo vammaispalveluun 7:ttä vuotta. Miestä en halua, traumat isot. Oikeus avustajaan enkä käytännössä on, mutta vielä en ole saanut ja vein asian nyt oikeusaputstoon.
Välissä läheisiä kuollut useita ja oma isäkin taannoin. Henkilöt keille soittelin pitkiäkin puheluita välissä.
Olen todella huonossa kunnossa ja vähäisellä avulla olisi päästy leikkaamaan ja jotta kipu helpottaisi ja voisin olla äiti minkälainen tahtoisin olla.Ei niin ei. Nyt pakosta muutto edessä eikä aikaa sitten luvattua muuttoapua avustajan muodossa saa. eli mun tulisi yksin se tehdä ja vko aikaa tyhjentää nykyinen. Lapset tekee minkä voivat. En yhtään tiedä miten tämän saa onnistumaan. lääkärimenojakin, pakollisia sellaisia koko vko täynnä. Kuljen takseilla, mutta niitä ei ole tarpeeksi, jotta saisimme lääkkeet, kauppareissut ja kouluun tutustumiset hoidettua diabeetikonkin osalta. Ei tähän edes kaikkea jaksa kirjoittaa ja pakko yrittää pakata kun kipulääke vähän auttaa. Muutto kun asunto myyty ja olemme vuokralla. Koulut vaihtuu ja se on rankkaa kun muuttoja on ollut paljon taustalla. Säärihaava vaivaa, tulehtunut usein ja edessä varmaan toimenpiteet suonikirurgilla. En ole kahteen vuoteen päässyt kelleen kylään eikä aikaa ja jaksamista jää pitämään ystäviin yhteyttä eikä he ymmärrä jos joudun siirtämään näkemistä vaan ottavat itseensä, vaikka miten selitän ja pahoittelen. JATKUU...
Raha-asiatkin solmussa kun niiden kanssa ei ole sosiaaliasiamiehen mukaan toimittu oikein eikä hänen huomautuksista huolimatta korjattu asiaa. Olen siis satoja euroja vähemmällä kuin terve toimeentulotuen saaja ja siten ja talouskartoituksen tehneen sosiaalityöntekijänkin mielestä en ole itse syypää velkaantumiseen ja sekin tulisi hoitaa kuntoon. Vaikeaa kun en tiedä kuka sen voi tehdä kun oikeusaputoimisto ei voi ja saa neuvoa.
Tässä tälläinen raapaisu ap:lle, että jos yhtään lohduttaa niin sinä enkä minäkään ole ainoita, asioista ei vaan puhuta. Elämä ei useinkaan ole helppoa. Silti onnenhetkiäkin sinne väliin mahtuu ja iloa pitää opetella näkemään pienissä asioissa ja tehdä kaikkensa, että arki toimii ja perusasiat on kunnossa sillä itse yrittäneenä on helpompi olla. Tsemppiä sinulle ap! Hengitä syvään ja usko itseesi. Etene asia kerrallaan ja yritä olla murehtimatta koko lopuelämää samaan aikaan. Teet parhaasi ja katso mihin se riittää ja pyydä tarvittaessa apua, kyllä sitä olen kuullut toisten saavan, joten mun tilanteen ei tarvitse toistua muille.
Pyydän kirjoitusvirheitä anteeksi, niitä tulee väsyneenä, mutta tämä oli sellainen pieni hetki nk.omaa aikaa ja nyt pakkaamaan. :)
vähän kevennystä näiden jokapäiväisten narsistiruikuttajien huomionhakuvalitusten joukkoon. sitäpaitsi näytti saavan hyvin peukutuksia