Mikä frisbeegolfissa viehättää?

Itse inhoan "liikuntaa", koska se on tylsää.

Frisbeegolf on pelillistänyt ulkona liikkumisen itselleni. Koska laji on suosittu niin on myös helppoa löytää peliseuraa, jolloin mielenkiinto liikkumiseen pysyy yllä. Lajissa myös kehittyy harjoittelemalla ja pelaamalla suht nopeasti joten mielenkiinto pysyy yllä. Kehittymistä on helppoa seurata kun tulos radoilla paranee ja kanssapelaajat toimivat kannustajina.

Heittäminen on myös hyvin palkitsevaa kun onnistuu valitussa heittoliikkeessä (niitäki on paljon erilaisia) ja kiekkovalinnassa, jolloin heitto toteuttaa mielessä visualisoidun heittoradan. Onnenkantamoiset ja katastrofit ovat myös mieleenpainuvia hetkiä ja aina näitä kaikkia kaipaa kun ei pääse radalle.

Radoilla myös pääsee liikkumaan luonnossa ja ihailemaan maisemia. Mielestäni luontokuormitus on suht pientä, koska yleensä ainoat ylimääräiset rakenteet ovat itse kori (ei kovin iso) ja heittopaikan alusta (muutama neliömetri). Väylien tieltä ehkä kaadetaan muutama puu. Mutta se määrä mitä tuo laji nykypäivänä liikuttaa ihmisiä ympäri metsiä on jotain ennennäkemätöntä.

Paljon näkee isiä poikineen radoilla viettämässä laatuaikaa, mutta mammat tyttöineen on harvinaisempi näky.

Helposti kävelee 8 km kierroksella. Kuntoilusta käy mutta ei ole tylsää kuten lenkkeily.

Vierailija kirjoitti:

Paljon mielenkiintoisempi laji kuin esim. hiihto.

Myös täysin erilaisia lajeja joita on turha vertailla keskenään. Itse harrastan molempia.

Ilmainen! Kiekotkin voi ahkerana kerätä löytökiekkoina kentän ojista. 

Täällä päin tosi suosittu nuorison keskuudessa. 

Auttakaa minua ymmärtämään miksi sitä omaa persettä pitää kuvata ja sitä tissivakoa.