Miksi korkeakoulutus ei voisi olla Suomessa vähän joustavampaa? Esim bioanalyytikot..
Miksi vain se yksi tietty amk tutkinto kelpaa että pääsisi bioanalyytikoksi? Miksi ei voisi kelpuuttaa esim mikrobiologian, kemian, molekyylibiolgian jne. kandeja ja sit vaan käy jonkun sairaalan lisäkoulutuksen hommaan. Muissa maissa tämä toimii näin, vain Suomessa ollaan niin ehdottoman tiukkoja koulutusasioissa ja sit ihmetellään valtavaa työvoimapulaa tietyillä aloilla. Ihan hyvin sairaanhoitajaksi jne voisi olla myös työvoimakoulutuksia. Monta vuotta opinnoista on jotain ihan yleishuuhaata millä ei tee oikeassa työssä mitään.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun vaaditaan "joustoa" koulutuksessa, toivotaan helpotusta, että vähemmilläkin tiedoilla ja taidoilla saisi sen oppiarvon.
Tässähän oli pointtina se, että jos on jo käynyt mikrobilsan jne. kurssit ja on yksi alempi kk-tutkinto, miksi pitää käydä nollasta lähtien kaikki uusiksi, kun haluaisi sisaralan tutkinnon.
Miksi ei voi käydä vain niitä asiota, joita ei vielä osaa.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun vaaditaan "joustoa" koulutuksessa, toivotaan helpotusta, että vähemmilläkin tiedoilla ja taidoilla saisi sen oppiarvon.
No muualla maailmassa koulutetusta ihmisestä löydetään mahdollisuuksia, Suomessa etsitään syitä, joilla voitaisiin torpata ne pienetkin mahdollisuudet. Asenne on siis aivan päinvastainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun vaaditaan "joustoa" koulutuksessa, toivotaan helpotusta, että vähemmilläkin tiedoilla ja taidoilla saisi sen oppiarvon.
Tässähän oli pointtina se, että jos on jo käynyt mikrobilsan jne. kurssit ja on yksi alempi kk-tutkinto, miksi pitää käydä nollasta lähtien kaikki uusiksi, kun haluaisi sisaralan tutkinnon.
Miksi ei voi käydä vain niitä asiota, joita ei vielä osaa.
- eri
Jos hakee AMK:ssa naapurilinjalle, eikö siellä lueta osa opinnoista hyväksi?
Todennäköisesti yliopistossa mikrobiologiaa opiskelleella maisterilla on paljon laajemmat tiedot aiheesta kuin amk käyneellä. Silti ei kelpaa sairaalaa töihin. Pitäisi käydä alusta asti joku amk tutkinto ja tuhlata siihen 4 vuotta.
Tässä on totuuden siemen siinä mielessä että esim monessa Euroopan maassa se että olet maisteri jossain avaa ovia tosi moneen työhön johon et ole koulutettu, koska ajatellaan että ne eväät jotka korkeakoulutus antaa kantaa miltei kaikilla aloilla. Täällä sun pitää olla muurahaisenjalan maisteri muurahaisjalkayliopistosta ja tehnyt väikkärin muurahaisjaloista ja kirjoittanut blogia muurahaisjaloista ja pääset ehkä harjoittelijaksi räknäämään muurahaisenjalkoja mutta sekin vähän pitkin hampain ja muistutellaan että on tässä osaavampaakin porukkaa ympärillä.
Onko oikeesti noin? Eikö muka saa hyväksiluettua mitään?
Jospa kukaan ei oo tullut ajatelleeksi, että maisteri haluaisi alemman tasoisen koulutuksen ja työn? Taitaa päättäjät elää kuplassaan ja harhoissaan, kaukana realiteeteista. Sitten ihmetellään, miksei ole työvoimaa. Tietysti palkkaakin pitäisi maksaa, se lienee se suurin ongelma, ei koulutus.
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Jos menee yliopistoon niin oletetaan että tyyppi tähtää sairaalamikrobiologiksi. Niistähän ei ole pulaa koska jokaisessa sairaalassa on sellaisia vain yksi.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti yliopistossa mikrobiologiaa opiskelleella maisterilla on paljon laajemmat tiedot aiheesta kuin amk käyneellä. Silti ei kelpaa sairaalaa töihin. Pitäisi käydä alusta asti joku amk tutkinto ja tuhlata siihen 4 vuotta.
Mikrobiologian opinnoissa painotetaan hyvin erilaisia asioita kuin bioanalytiikan koulutuksessa. Tieto jostain vesien mikrobiyhteisöistä ei auta mitään, kun pitäisi ottaa verinäytteitä.
En ymmärrä ap:n vuodatusta. Jos olet mikrobiologi (kandi), niin saat melkein vuoden verran opintoja AMK:ssa hyväksiluettua. Jos on jo tehnyt tietyt harjoittelut, niin uudestaan niitä ei tarvitse tehdä.
Mistä keksit, että opinnot pitää tehdä kahdesti?
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Ei kai missään sairaalassa laiteta yhtä ihmistä tekemään noita kaikkia? Yleensä erikoistutaan yhteen tiettyyn ja työskennellään sit just siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Ei kai missään sairaalassa laiteta yhtä ihmistä tekemään noita kaikkia? Yleensä erikoistutaan yhteen tiettyyn ja työskennellään sit just siellä.
Monissa labroissa on tosi laaja työnkuva. Ei ehkä juuri noita mutta hiljattain taisi olla työpaikkailmoitus jossa tehtäviin kuului kemia, hema, mikrobiologia, eritetutkimukset, verikeskus ja näytteenotto labrassa ja osastolla. Kolmessa vuorossa.
Sairaalassa on suppeita työpisteitä, jotka pitää eri aloilta osata ja laajemmat erikoisalat on sitten omina laitoksinaan. Näytteenottajista se suurin pula on.
Saahan niitä opintoja hyväksiluettua, ei tarvitse käydä niitä teoriakurssia joihin katsotaan olevan jo osaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Ei kai missään sairaalassa laiteta yhtä ihmistä tekemään noita kaikkia? Yleensä erikoistutaan yhteen tiettyyn ja työskennellään sit just siellä.
Kyllä pienessä sairaalalabrassa kaikki tekee kaikkea. Yliopistosairaaloissa on sitten noita erikoistuneita labroja, joissa tehdään keskitetysti harvinaisia tutkimuksia sekä lääketieteen tutkimustyötä. Mutta ei niihin kauheen montaa mikrobilsan kandia tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Ei kai missään sairaalassa laiteta yhtä ihmistä tekemään noita kaikkia? Yleensä erikoistutaan yhteen tiettyyn ja työskennellään sit just siellä.
Monissa labroissa on tosi laaja työnkuva. Ei ehkä juuri noita mutta hiljattain taisi olla työpaikkailmoitus jossa tehtäviin kuului kemia, hema, mikrobiologia, eritetutkimukset, verikeskus ja näytteenotto labrassa ja osastolla. Kolmessa vuorossa.
Ja tää on ihan perussettiä jokaisessa sairaalalabrassa.
Näytteenottotyöhön on viime vuosina koulutettu lähihoitajia, joten jos pelkkää verikoetta haluaa ottaa, niin ei tarvii olla bioanalyytikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta mikrobilsahan on vain yksi osa-alue, joka bioanalyytikon pitää tuntea. Lisäksi hematologia, immunologia, fysiologia, patologia, kliininen kemia jne. Joten pieni sairaalakurssi ei ehkä riitä..? Hyväksiluettua kyllä olisi kohtuullista saada.
Ei kai missään sairaalassa laiteta yhtä ihmistä tekemään noita kaikkia? Yleensä erikoistutaan yhteen tiettyyn ja työskennellään sit just siellä.
Monissa sairaaloissa ei (enää) ole erikseen eri laboratorioita eri osaamisaloille, vaan siellä samassa labrassa tehdään vähän kaikkia osa-alueita. Esim. otetaan verikokeita, tehdään allergiakokeita, tutkitaan verta, virtsaa, ja ulosteita eri menetelmin (sekä kliinistä kemiaa että mikrobiologiaa), otetaan sydänfilmejä, tehdään puhalluskokeita, asennetaan holter-laitteita ja unitutkimuslaitteita jne. Erityisesti terveyskeskusten laboratorioissa on osattava vähän kaikkea.
Tämän takia bioanalyytikon koulutus on laaja, koska perustiedot monelta eri erikoisalalta on oltava. Näiden lisäksi koulutus antaa pohjaa tutkimuslaboratoriotyöhön (esim. geenitutkimus) koska sellaiseenkin aina jokunen työllistyy tällä koulutuksella. Lisäksi ymmärrettävä tutkimusmenetelmien perusteita, miten laitteet toimivat, mitkä asiat vaikuttavat näytteen luotettavuuteen, näytteenotto jo itsessään vaatii teoriatietoakin. Mikrobiologiaa koko koulutuksessa on muistaakseni 3 kurssia, joten se yliopistotutkinto lämmittää niinkin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on totuuden siemen siinä mielessä että esim monessa Euroopan maassa se että olet maisteri jossain avaa ovia tosi moneen työhön johon et ole koulutettu, koska ajatellaan että ne eväät jotka korkeakoulutus antaa kantaa miltei kaikilla aloilla. Täällä sun pitää olla muurahaisenjalan maisteri muurahaisjalkayliopistosta ja tehnyt väikkärin muurahaisjaloista ja kirjoittanut blogia muurahaisjaloista ja pääset ehkä harjoittelijaksi räknäämään muurahaisenjalkoja mutta sekin vähän pitkin hampain ja muistutellaan että on tässä osaavampaakin porukkaa ympärillä.
Ei, kyllähän Suomessa pääsee vaikka valtiontalouden tarkastusviraston johtoon taidepuolen kk-tutkinnolla.
Sama ongelma muillakin aloilla. Esim. aiempi yliopistotutkinto ja alan vaihto on tehty hankalaksi yhdistelmäksi.
Jos haluat uuden tutkinnon, on haettava samassa kiintiössä kevään ylioppilaiden kanssa, jotka sitten saavat oikotien suoraan papereilla ykiopistoon.
Hakuväylät erilaisille hakijoille ovat vanhentuneet ja joustamattomia.
Miksi esim. jo maisterin tutkinnon omaavan, avoimessa yliopistossa aineopinnot 60 op opiskellut joutuu hakemaan pääsykokeiden kautta yhdessä lukiolaisten kanssa samassa kiintiössä?
Eikö korkeakoulukelpoisuus ole jo todistettu moneen kertaan?
Esimerkkejä löytyy lisää, jotain tarttis tehrä!!
Yleensä kun vaaditaan "joustoa" koulutuksessa, toivotaan helpotusta, että vähemmilläkin tiedoilla ja taidoilla saisi sen oppiarvon.