Millaisen ihmisen pitää saada sanoa ns. viimeinen sana

keskustelussa, tai vaikka vain lyhyessä sananvaihdossa. Eräs ihminen töissä tuntuu oikein hakevan konfliktia kanssani tällä taktiikalla, että jos ääneen ihmettelen jotain tai totean jonkun asian jollekin muulle ja hänkin sattuu olemaan paikalla niin tämän neropatti oitis kääntää sen niin että saisi mut mielellään suoraan nolattua. Ollaan molemmat kaikkea muuta kuin hiljaisia hiirulaisia ihmistyypeiltämme mutta minä en sentään rupea v-ttuilemaan toisille ja vielä tarkoituksella päin naamaa. Olen kyllä häntä vanhempi ja olemme molemmat naisia naisvaltaisessa työpaikassa. Aiemmin tulimme ihan hyvin toimeen mutta nyt hän tuntuu tosiaan suorastaan haastavan riitaa ja/tai nälvivän kun näkee tilaisuuden sellaiseen. Voiko tämä olla kateutta tai katkeruutta jostain?
Tein nyt sen johtopäätöksen viime kerran jälkeen että voin tervehtiä häntä työpaikalla kuten muitakin tervehdin mutta jatkossa ei huvita olla hänen kanssaan missään tekemisissä tai esim. yrittää enää jutella niitä näitä jos osutaan samaan aikaan kahvitauolle eikä muita ole paikalla. Ikävää sinänsä että tällainen rajoittanee mm. sitä mistä voin muiden kanssa tauoilla keskustella mutta en jaksa tämän riidanhaastajan asennetta enää.