En käsitä miten kukaan pystyy innostumaan työstä niin, että sitä jaksaa tehdä vuodesta toiseen

ja jopa olla niin innostunut että oikein etenee uralla. Olen kokeillut jo yli 5 eri alaa, on eri tasoisia amis, amk, yliopisto jne. aloja ja ikääkin alkaa olla sen verran että pitäisi alkaa valitsemaan uraa. Totuus on, että koen kaiken olevan samaa kuraa eri muodossa. Ruumiillinen työ on fyysistä kuraa, akateeminen työ on henkistä kuraa. Kuraa kuin kuraa mistä en pysty innostumaan. Ja jossain näistä pitäisi viettää suurin osa koko omasta elämästä? Yrittäjyys, sijoittaminen jne. eivät myöskään kiinosta pätkän vertaa ja ovat myös mielestäni vain kolmannenlaista kuraa.