Onko teitä koskaan alettu iltapimeällä seurata?

Vierailija kirjoitti:

Joskus nuorena yliopisto-opiskelijatyttösenä Tampereella tulin pyörällä Anttilan kaupasta Puutarhakadulta Koskikeskuksen lähettyvillä olevalle asunnolleni, niin joku seurasi. Huokaisin helpotuksesta vasta, kun olin viidennessä kerroksessa omassa asunnossa lukkojen takana. Alarapun ovi pidettiin myös aina lukossa ja myös sisäpihaan oli portti lukossa. Sydän pamppaillen aukaisin portin lukon ja sitten vielä alaoven lukon. Oli syksyä ja ilta oli jo pimeä. Onneksi asunnon portin vieressä oli kapakka. Olisin varmaan syöksynyt sinne turvaan...

Ja sieltä kapakasta sinun olisi pitänyt soittaa joku ystävä tai perheenjäsen tai taksi avuksi ja kuljettamaan sinut kotiin. Tai sitten soittaa suoraan Poliisille ja olisivat voineet viedä käsikynkkää sen seurailijan mennessään.

Vierailija kirjoitti:

Naisten häiritseminen on lisääntynyt ja paljon. Ihan hälymerkkiä hallitukselle, sillä poliisihan ei tee mitään. Piristää kuulemma vaan päivää lukea naisten ahdingosta, niille sitten hörötellään. Ja näin oikeastikin.

Tuota naureskelua en usko. Naisten osuus poliisikoulussa on ollut noin 30-50% luokkaa. Nauravatko hekin niille tapauksille?

Vierailija kirjoitti:

Miehenä on tosi arsyttävää kävellä kotiin yöllä baarista, jos samaan aikaan kävelee nainen, niin monesti ovat lähteneet juoksemaan karkuun. Olen kävellyt vain isompana hieman reippaammin takana . Tulee jotenkin ahdistunut fiilis, että pitääkö minua raiskarina. Olen miettinyt pitäisikö huutaa naiselle, että en tee mitään enkä ole vaarallinen. Vai mitä pitäisi tehdä?

Tuntuuko sinusta siltä että pitäisi ottaa ohikulkevia naisia/tyttöjä kiinni, ja selitellä heille ventovieraille jotakin? Outoa.

Ehkä voisit vähentää baareissa vetelehtimistä ja käyttää aikaa ulkomuotosi siivoamiseen? Jos ei se auta, olet vain pelottavan näköinen, siinä koko juttu. Jos et voi elää sen kanssa, mene juttelemaan lääkärille.

Vierailija kirjoitti:

taas näitä naisten joukkopsykooseja. hohhoijaa. 

Kyllä nämä on tosiasioita.

Aikoinaan (-80 luvulla) siskoani seurasi eräs tumputtaja. Tuli yöllä jopa kotiimme sisälle, mutta erehtyi huoneesta ja tuli minun (veli) huoneeseen. Tyyppi tajusi tilanteen ja lähti karkuun ja minä perään kalapuukko kädessä (puukon otin pöydältäni). En saanut tyyppiä kiinni, hän juoksi kirjaimellisesti henkensä edestä. En pysynyt perässä, koska juoksin paljain jaloin. Poliisit sai myöhemmin tyypin kiinni. Hän oli mielenvikainen, mutta ei vaarallinen. Mutta voitte uskoa, että em. tilanteessa minä olin erittäin vaarallinen, vaikka ikää oli vain 16 vuotta.

M53

löytyy esim. parturin ja kahvilan tytteliä jotka kirmasivat toisen naisen miestutun perässä. toinen yritti joipa nimellä jättäämiesasiakasta, todella välkkyjä, etten sanoisi.

otetaan esimerkki virkatehtävässä oleva nainen jolla miesseura tuntuu olevan tärkeämpääkuin kustannuspaikalla olo.

Vierailija kirjoitti:

löytyy esim. parturin ja kahvilan tytteliä jotka kirmasivat toisen naisen miestutun perässä. toinen yritti joipa nimellä jättäämiesasiakasta, todella välkkyjä, etten sanoisi.

Nyt en tajunnut?

Nostan

Vierailija kirjoitti:

Lähialueen fb kirpputori ryhmästä sain jonku sekon perääni. Kauppoja ei edes tullut , kun viestit olivat niin omituisia.

Kerran lenkillä näin hänen menevän autolla ohi, mutta pysähtyikin seuraavalle bussipysäkille. Oikaisin pienen metsän läpi pientalo alueelle. Seuraavan kerran tuli vastaan kaupassa ja alkoi selittään miehelleni, kuinka hänellä on kuvia puhelimessaan, ei minusta, vaan miehestäni. Mieheni pyysi näyttämään kuvat, mutta niitä ei enää löytynyt.

Nyt on naapuruston uusi asukas seurannut minua 2 kertaa. Talvella tuli koiran kanssa vastaan, mutta kääntyikin perääni. Kävelin lopulta kauppaan, kun seurasi joka käännöksellä 15min.

Nyt keväällä seurasi minua tietä pitkin, olisi päässyt kotiinsa pientä polkua pitkin, 20metriä,mutta seurasi 150m matkan, ja meni mutkan kautta kotiinsa.

Viikon päästä käveli meidän talon ohi, ihan päättyvä katu, kaukana muista taloista, ja metsän poikki pitää mennä pitkästi tielle. Kuvitelmaa, en tiedä.

Naimisissa oleva mies.

Ja en ole mikään puoli alasti kulkeva parikymppinen, vaan keski-ikänen.

Mistä alapeukku? Ei ollut tarkoitus loukata vähäpukeisia nuoria.

Koulun liikuntatunnilla pururadalla joku runkkariukko. Sitten on ollut näitä, kun joku mies on yrittänyt lähteä ravintolasta seuraamaan.

Ja joku täällä vielä joku kehtaa pilailla, kun tyttö/nainen pelkää henkensä puolesta. Sairasta.

Up

Vierailija kirjoitti:

On. Ei ollut edes myöhä, olin tulossa töistä - mutta talvi, joten oli pimeä. Mies autolla pysähtyi jalkakäytävän viereen. Kävelin ohi, sama auto ajoi uudestaa eteeni ja pysähtyi. Kävelin ohi, sama auto aji uudestaan eteeni ja pysähtyi. Kuski oli nuorehko mies, lerssi esissä m asturboimassa.

Mut tämä ei tapahtunut nyt viime aikoina, vaan jo 2000-luvun alkupuolella. Kyllä tämä ongelma aina on ollut. Nyt näistä puhutaan enemmän ja toivottavasti sitä myöten päästään eroon ongelmasta.

Oliko muhkea lerssi? Kiihotuitko? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taas näitä naisten joukkopsykooseja. hohhoijaa. 

Kyllä nämä on tosiasioita.

Aikoinaan (-80 luvulla) siskoani seurasi eräs tumputtaja. Tuli yöllä jopa kotiimme sisälle, mutta erehtyi huoneesta ja tuli minun (veli) huoneeseen. Tyyppi tajusi tilanteen ja lähti karkuun ja minä perään kalapuukko kädessä (puukon otin pöydältäni). En saanut tyyppiä kiinni, hän juoksi kirjaimellisesti henkensä edestä. En pysynyt perässä, koska juoksin paljain jaloin. Poliisit sai myöhemmin tyypin kiinni. Hän oli mielenvikainen, mutta ei vaarallinen. Mutta voitte uskoa, että em. tilanteessa minä olin erittäin vaarallinen, vaikka ikää oli vain 16 vuotta.

M53

Luin että kalapuikko ja mietin että mitä helkkaria? :D Jahtaa hiipparia kalapuikon kanssa.. 

2000- luvun alkupuolella olin koiran kanssa lenkillä syksyn iltapimeällä, kun viereen pysähtyi mies autolla ja kysyi että lähdenkö kyytiin. Sanoin että en, mutta mies ajeli monta kertaa edelleen ohitseni. Onneksi mummoni asui tuossa lähellä ja pujahdin mummon pihaan kun äijä oli kääntämässä autoa parin talon päässä. Katselin sitten piilostani kun ukko ajeli pari kertaa edestakaisin siinä alueella ja sitten katosi. Olin ehkä 14-15 vuotias tuolloin.

On seurattu ja kaadettu pusikkoon. Mies tuli päälle, potkaisin munille ja tähtäsin kynsillä silmiin. Oli pimeää, en tiedä mihin osuin. Juoksin kotiovelle noin kilometrin ja kaivoin samalla avaimia. Mies juoksi perässä, onneksi olin tosi kovakuntoinen. En soittanut poliisille, koska olin niin shokissa ettei mulla olis yhtään tuntomerkkiä ollut antaa.

Lähdin töistä kotiin hyvin myöhään, joskus klo 19 aikaan. Normaalisti ole töissä klo 8- 16, mutta silloin oli joku tärkeä asia mikä piti hoitaa saman päivän aikana. Vahtimestari oli jo poistunut, ja talo oli pimentynyt. Taisin olla viimeinen talossa. Lähdin normaalisti, sammutin valot ja suljin ovet perässäni. Rakennuksen seinustalla oli varjo ja ajattelin, että taisi olla joku laitapuolen kulkija, joka seinustalla oli tupakalla tai jotain. Olin kävellen matkassa, ja hiekka rapisi kenkien alla. Minulla tipahti hanska maahan, poimin sen ylös ja vilkaisi taakseen. Siellä oli joku, joka selvästi seurasi minua. Tunnistin tyypin ja tiesin, että olisi parasta nyt nopeasti päästä bussipysäkille ja pois. Siinä sitten lähimmälle pysäkille ja matkaan. Tämän jälkeen en jäänyt ylitöihin yksin.

Lisää?