Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustustyyli paljastaa melko paljon asujistaan. Sellainen kalustelevymelamiini-ikeatrendi-kerroksettomuus on tyypillistä alemman keskiluokan ja työväestön kodeille. Näissä kodeissa on yleensä liian vähän tavaraa, mikä saa kodin näyttämään aivan asuntomyynti-ilmoitukselta. Hajuton, mauton ja väritön.

Ylempi keskiluokka ja tiedostava kultuurinen keskiluokka pyrkii jäljittelemään yläluokkaa. Kotiin on saatettu tuoda joku haiseva tiikkilipasto kirpputorista, muutama trendivalaisin ja joku kärpäsenpaskan kokoinen grafiikkatyö liian suurissa kehyksissä. Kodin pitää jollain tavalla huutaa "hei me ollaan vähän parempia". Kuitenkin ollaan niin epävarmoja omasta tyylistä, että halutaan välttää ylilyönnit.

Ylempien luokkien kodit ovat kerroksellisempia. Tyyliä hallitsee yleensä antiikki tai kestävä design. Taidetta on yleensä eri aikakausilta. Pääpaino on kestävyydessä ja vähän enemmän mukavuudessa kuin keskiluokilla. Tyyli on keskiluokkaiseen makuun vähän liian raskas, joskus jopa "hyi". Ja aina vähän nuhjuinen, mikä on perus keskiluokalle vaikeasti siedettävissä.

Jeps, yläluokkaiset kodit ovat kaukana steriilista valkoisesta. Omistajien ei tarvitse miellyttää ketään, ja kodeista näkee, että ne on tehty itselle. Varman sisustusmaun todistaa onnistunut yhdistelmä aitoja mattoja, harmonisia mutta värikkäitä sävyjä, erilaisia kuoseja, aitoa taidetta.  Nuhjuisen nojatuolin sisustuskangas on kopio 1800-aikaisesta kasvikuosista ja maksaa 324e metri... Astiat Baccarat, Christofle, Hermes, Bernardaud tai Brittien ja Saksan vastaavat. Jotkut pohjoismaisetkin merkit käy. Juhla-astioina voi olla myös 1800-luvun särölle mennyttä arabiaa. Perittyjä hopeisia tarjoiluastioita ja kynttilänjalkoja joille aika vähän käyttöä. 30-luvun aitoa Artekia, mummon ostama Tynell-lamppu.  Keittiöpyyhkeet noin sata vuotta vanhaa pellavaa, kulkenut suvussa, kirjailtu ehkäpä jonkun isotädin nimikirjaimilla.  Uusia tavaroita hankitaan muun muassa huutokaupoista tai käymällä kesäkodin vintillä, perimällä. Kirjoja, mutta enenevissä määrin moni pitää kirjoista enää ne, joista oikeasti pitää. Ruotsinkieliset sukujuuret, mutta suku saattanut haluta suomettua. Vähintään kolmannen polven akateeminen. Nykyinen sukupolvi ensimmäinen, jonka kotona ei ole sisäkköä.  Suurella todennäköisyydellä asunnossa on jossain piano, jota omistaja soittaa edes pikkuisen (koska joutui lapsena pakotettuna soittotunneille). Perittyjä timanttikoruja eikä mitään hajua onko 1 vai 1,5 vai mikä karaatti...  Ja kaikki tämä niin, että se on ihan luonnollista, koska kaikki muutkin samoista sosiaalisista ympäristöstä elelevät samaan tapaan... Auto saattaa olla vanha, eikä liian huomioita herättävä. 

Nämä palstan yläluokkakuvaukset ovat hassuja, ne perustuvat ilmeisesti leffoihin tai muuhun fantasiaviihteeseen.

Minä satun olemaan aatelinen, akateeminen ja elän pääomatuloilla, eikä kotini, eikä muidenkaan sukulaisteni koti ole yhtään tuollainen. Meillä on aivan tavallisia huonekaluja ja moni niistä Ikeasta, ei mitään antiikkia. Pikemminkin siistiä ja modernia kuin raskasta ja nuhjuista. Vaatteenikin on ostettu ihan normikaupoista kuten H&M.

Noiden yläluokan kuvitelmakuvausten kirjoittajat heijastelevat niissä jotain omia haaveitaan, ne eivät ole todellisuutta.

Huvittuneena itsekin olen lueskellut näitä kuvauksia. Mitä enemmän selaan, sitä yllättyneempi ja hieman liikuttuneempi olen siitä, kuinka meidänkin perheemme kuvitellaan asuvan ja elävän.

Meillä on myös Ikeaa ja Billnäsiä sekaisin eikä sekasotkua tai "boheemia nuhjuisuutta" näy. Minulle ei ole mitään merkitystä merkeillä tai merkittömyydellä. Seurustelen ihan tavallisten ihmisten kanssa, enkä kata pöytään perintöposliineja metsästysreissun jälkeen.

Jotenkin surullistakin se toki on, että tällaisia stereotypioita vielä yritetään ylläpitää. Tavallaan kuintenkin kaikki sadut palvelevat jotain tarkoitusta. Mielelläni kuitenkin tuon esille elämän todellisuuden. Sekoitan samalla innolla myös pakkaa ja elän kuten haluan - pieni dekadenttiys virkistää ketä tahansa.

Kirjoitin tuon ensimmäisen yläluokkakuvauksen - perustuen ihan omiin kokemuksiin. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään eksklusiivinen kuvaus yläluokkaisesta kodista, mutta enemmänkin niin päin että ... onko keskiluokalla paljon ns. aitoja mattoja? entä  seinät täynnä aitoa taidetta? jostain peritty käsin hiottu kristallilasikokelma tai suvussa kulkeneita hopeita? antiikkia? yli sata vuotta suvussa kulkenut kesäpaikka? vacheronin kello? Omaperäinen, vain itselle tehty koti? sukulaisista löytyy kilpa-esteratsastajia, purjehtijoita yms?  Kulttuurista pääomaa on ollut suvussa sen verran ja niin kauan, että kaikennäköistä on ehditty myydä pois huutokaupoissa tai ostaa... Ostetaan ehkä kuitenkin enemmän laatua yhden kerran, kun ravataan ikeassa uudistamassa kodin tyyli senhetkisen instavillitysten mukaan. Normaaleilta ja banaaleilta näyttävät esineet saattavatkin olla aika arvokkaita, mutta ketään ei kiinnosta, niin ne nökottävät siinä hyllyssä sen ikean vieressä...Nämä merkit luettelin provosoiden siksi, että moni suomalainen ajatteleen esimerkiksi Arabian maailmallakin tunnettu, vaikka monilla vanhoilla suvuilla saattaa vielä olla astiastoja ajalta jolloin ne jouduttiin hakemaan vaikka saksasta....

Tämä on taas fantasia höpönhöpöä. Kyllä mä ainakin käyn mieluummin Ikeassa monta kertaa hankkimassa jotain uutta ja kivaa kuin ostaisin kerralla jotain ns kestävää loppuelämäksi. Se olisi todella tylsää, jos ei olisi vaihtelua. Tykkään sisustaa ja jatkuvasta vaihtelusta.

T. Aatelinen

Aatelisuus ei nyt 2020-luvulla mitenkään automaattisesti tarkoita, että olisi yläluokkaa. Aateli oli joskus sääty-yhteiskunnan aikaan ylin sääty, mutta nykyään luokat määräytyvät muilla perusteilla kuin vain sillä, mihin sukuun kuuluu. Toki suvun myötä tulee mukana kulttuuriperintö ja usein myös rahallista pääomaa, joka voi määritellä elämäntapaa paljon enemmän. Nykyiseen yläluokkaan katsotaan kuuluvaksi myös ylin virkamiehistö ja mm. poliittinen eliitti, syntyperästä tai puolueesta riippumatta. 

Kun on aateliset sukujuuret, akateeminen tutkinto ja se kulttuuriperintö, mutta ei kuitenkaan sellaista rahallista perintöä, jonka varassa voisi elellä taloudellisesti täysin huolettomasti, niin on paljon raskaampi taakka jäädä työttömäksi. Vanhemmilta saa tukea, mutta muut sisarukset kyllä pitävät huolen, että se on sitten ennakkoperintöä. Samalla joutuu kokemaan valtavaa häpeää, jollaista en usko, että alemmista sosiaaliluokista tulevilla on vastaavassa tilanteessa. yläluokkainen ei aian työllisty verkostojen avulla. Sellaiset lohkaisut, että kyllähän tekevä aina töitä löytää, ovat loukkaavia, kun sukujuuret ja korkeakoulututkinto estävät menemästä jonnekin Siwan kassalle tai siivoamaan. 

Miten ne sukujuuret jotenkin sen kassatyön estää? Aivan kilahtanut kommentti.

Se on juuri osa sitä kulttuuriperintöä, tai suorastaan taakkaa. Jos ei itsellä ole samaa kokemusta, niin voi olla vaikea ymmärtää. Vastaavasti, monen paremmista oloista olevan on vaikea ymmärtää, miksi keskiluokkaisille on tietyt asiat niin tärkeitä, suorastaan melkein pyhiä, kuten työ. Miten niin muka kaikki työ on arvokasta? Eihän ole! Ei kannata pettää itseään. Jos olisi, niin kaikista töistä saisi saman verran palkkaa, tai ainakin niistä raskaammista ja likaisemmista hommista maksettaisis enemmän kuin kevyistä. 

Minä ymmärrän täysin mistä puhut. Ymmärrätkö sinä ettet ole joku tahdoton olosuhteiden uhri? Nuo "kulttuuriperinteet" ovat monessa asiassa hieno asia, toisissa perseestä. Sinun tehtäväsi aikuisena ihmisenä on tunnistaa mikä on mikä ja suoraselkäisesti valita itse. Et voi piiloutua suvun selän taakse, he eivät tee valintojasi. Älä ole nössö.

Vierailija kirjoitti:

VW Golf, farmari

Mä en tajuu tätä. Volkkari. Oikeesti? Eikö siis kuitenkin iso musta Volvo ole juuri keskiluokkaisuuden perikuva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokan asunnon tunnistaa siitä, että keittiö- ja kylpyhuone ym. aputilat on lähes aina laitettu viimeisen päälle ja trendejä mukaileviksi. Lähes poikkeuksetta yläluokkien kodeissa on hirveät kasarikeittiöt ja räjähtäneet kylpyhuoneet. Varmaan juontaa juurensa niiltä ajoilta, ettei perinteisiin kuulunut keittiössä ja kylpyhuoneissa hääräily, vaan sisäköt hoitivat ruoanlaiton, ja kylpyvesi kannettiin makuuhuoneessa olevaan ammeeseen.

Tää on ihan totta perinteisesti. Ruuanlaittohifistelyhän ylemmän keskiluokan - keskiluokan harrastus. Nykyään kyllä ihan kaikkialle levinnyt. Mutta kun katselette Etelä-Helsingin alkuperäiskunnossa olevien suurten arvoasuntojen myynti-ilmoituksia, keittiöt ovat yhä monesti aika vaatimattomia. 

Kun edesmennyt amerikkalainen koomikko Joan Rivers esitteli asuntoaan New Yorkissa, silmiinpistävää oli juuri, miten vaatimaton keittiö hänellä oli. Muu asunto oli ylellistä uusrenessanssia täynnä antiikkia ja kultaa, mutta silti hän vaan muina naisina valmisti jotain munakasmössöä kasarikeittiössään. Hänhän oli yläluokkaista venäjänjuutalaista sukua. 

Esim tässä yksi alkuperäiskunnossa oleva miljoonakämppä Etelä-Helsingissä:

https://www.etuovi.com/kohde/20750684?haku=M1645623345

Keittiö on aika vaatimaton verrattuna muuhun kämppään. 

Yläluokan merkki bongattu: tarkka yksityisyydestään.

Huomatkaa miten valokuvat seinillä on pikselöity, vaikka todellisuudessa jotkut 1800-luvun patut tuskin sanovat mitään kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VW Golf, farmari

Mä en tajuu tätä. Volkkari. Oikeesti? Eikö siis kuitenkin iso musta Volvo ole juuri keskiluokkaisuuden perikuva. 

Alempi keskiluokka - Volkkari 

Ylempi keskiluokka - Volvo

Vierailija kirjoitti:

Mistähän syystä muuten kiinteistövälittäjinä tuntuu olevan aika paljon aatelisia? 

Tuskin on. En tiedä yhtään aatelista kiinteistönvälittäjää. Yhden tunnen, joka on mennyt naimisiin aatelisen kanssa, mutta hän ei siis itse ole aatelinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustustyyli paljastaa melko paljon asujistaan. Sellainen kalustelevymelamiini-ikeatrendi-kerroksettomuus on tyypillistä alemman keskiluokan ja työväestön kodeille. Näissä kodeissa on yleensä liian vähän tavaraa, mikä saa kodin näyttämään aivan asuntomyynti-ilmoitukselta. Hajuton, mauton ja väritön.

Ylempi keskiluokka ja tiedostava kultuurinen keskiluokka pyrkii jäljittelemään yläluokkaa. Kotiin on saatettu tuoda joku haiseva tiikkilipasto kirpputorista, muutama trendivalaisin ja joku kärpäsenpaskan kokoinen grafiikkatyö liian suurissa kehyksissä. Kodin pitää jollain tavalla huutaa "hei me ollaan vähän parempia". Kuitenkin ollaan niin epävarmoja omasta tyylistä, että halutaan välttää ylilyönnit.

Ylempien luokkien kodit ovat kerroksellisempia. Tyyliä hallitsee yleensä antiikki tai kestävä design. Taidetta on yleensä eri aikakausilta. Pääpaino on kestävyydessä ja vähän enemmän mukavuudessa kuin keskiluokilla. Tyyli on keskiluokkaiseen makuun vähän liian raskas, joskus jopa "hyi". Ja aina vähän nuhjuinen, mikä on perus keskiluokalle vaikeasti siedettävissä.

Jeps, yläluokkaiset kodit ovat kaukana steriilista valkoisesta. Omistajien ei tarvitse miellyttää ketään, ja kodeista näkee, että ne on tehty itselle. Varman sisustusmaun todistaa onnistunut yhdistelmä aitoja mattoja, harmonisia mutta värikkäitä sävyjä, erilaisia kuoseja, aitoa taidetta.  Nuhjuisen nojatuolin sisustuskangas on kopio 1800-aikaisesta kasvikuosista ja maksaa 324e metri... Astiat Baccarat, Christofle, Hermes, Bernardaud tai Brittien ja Saksan vastaavat. Jotkut pohjoismaisetkin merkit käy. Juhla-astioina voi olla myös 1800-luvun särölle mennyttä arabiaa. Perittyjä hopeisia tarjoiluastioita ja kynttilänjalkoja joille aika vähän käyttöä. 30-luvun aitoa Artekia, mummon ostama Tynell-lamppu.  Keittiöpyyhkeet noin sata vuotta vanhaa pellavaa, kulkenut suvussa, kirjailtu ehkäpä jonkun isotädin nimikirjaimilla.  Uusia tavaroita hankitaan muun muassa huutokaupoista tai käymällä kesäkodin vintillä, perimällä. Kirjoja, mutta enenevissä määrin moni pitää kirjoista enää ne, joista oikeasti pitää. Ruotsinkieliset sukujuuret, mutta suku saattanut haluta suomettua. Vähintään kolmannen polven akateeminen. Nykyinen sukupolvi ensimmäinen, jonka kotona ei ole sisäkköä.  Suurella todennäköisyydellä asunnossa on jossain piano, jota omistaja soittaa edes pikkuisen (koska joutui lapsena pakotettuna soittotunneille). Perittyjä timanttikoruja eikä mitään hajua onko 1 vai 1,5 vai mikä karaatti...  Ja kaikki tämä niin, että se on ihan luonnollista, koska kaikki muutkin samoista sosiaalisista ympäristöstä elelevät samaan tapaan... Auto saattaa olla vanha, eikä liian huomioita herättävä. 

Jokaisessa vähänkään isommassa maalaistalossa on antiikkihuonekaluja (+100 vuotta), astiastoja ainakin Ruotsista, hopeaa, kirjoja ja kirjeitä, kirjailtua pellavaa ja pitsiä (en kyllä raaskisi ottaa käyttöön, varsinkaan keittiöön), pianoja, turkkeja ja hattuja jne. JOS on vaan viitsitty säilyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VW Golf, farmari

Mä en tajuu tätä. Volkkari. Oikeesti? Eikö siis kuitenkin iso musta Volvo ole juuri keskiluokkaisuuden perikuva. 

Keskimmäiselle keskiluokalle se on vw, siihen on järkevällä keskiluokkaisella varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodin seinälle jokin mietelause ja jokaisessa purkissa englanninkielinen seloste sisällöstä. Lintulaudallakin teksti "Brid".

Ne on kyllä aika pahoja.

Mitä se tarkoittaa, jos lintulaudalla lukee "brid"?

Meniks sulta vitsi vähän ohi 😀

Vierailija kirjoitti:

Peronpuo kirjoitti:

Mä kuljen reteesti kylillä Sebagon purjehduskengissä, gantin kangashousuissa, vyölaukussa kulkee i phone,

yläosaa verhoilee lacosten pikee ja hilfigerin neule on sidottu huolettomasti

lantiolle. Tää on mun kesäloma look.  Mä olen keskiluokkainen, pidetty ja pätevä kaveri.

Ja taidat elää henkisesti yhä 90-luvulla, koska tuo tuote- ja vaatemerkkien esittely ja luettelu jäi jo silloin pois muodista.

No, olisko ajankohtaisempaa, mikäli olisin päästä varpaisiin puettu

benettoniin?

Olemme diplomi-insinööri - sairaanhoitaja -pari. Keskiluokkaa siis. Kotoani löytyy perintöhuonekaluja ja -astioita, Lokki -valaisin, ei missään nimessä mitään sisustustarroja tai vastaava, kirjahylly täynnä kirjoja ja pihassa maasturi-BMW. Sivistystä arvostan ja kulutan paljon kirjastoa ja kulttuuria.

V*ttu näitä luetteloja omista ammateista ja millainen koti on ja mitä sieltä löytyy. Kenelle te todistelette ja mitä? Tämä ketju on tarkoitettu ehdotuksille keskiluokan statussymboleista ei monologi elämästänne. 

Vierailija kirjoitti:

V*ttu näitä luetteloja omista ammateista ja millainen koti on ja mitä sieltä löytyy. Kenelle te todistelette ja mitä? Tämä ketju on tarkoitettu ehdotuksille keskiluokan statussymboleista ei monologi elämästänne. 

Todistelevat olevansa keskiluokkaisia, daa.

Vierailija kirjoitti:

V*ttu näitä luetteloja omista ammateista ja millainen koti on ja mitä sieltä löytyy. Kenelle te todistelette ja mitä? Tämä ketju on tarkoitettu ehdotuksille keskiluokan statussymboleista ei monologi elämästänne. 

Seinäjokiset asialla.

Pizzauuni terassilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kodin seinälle jokin mietelause ja jokaisessa purkissa englanninkielinen seloste sisällöstä. Lintulaudallakin teksti "Brid".

Ne on kyllä aika pahoja.

Mitä se tarkoittaa, jos lintulaudalla lukee "brid"?

Meniks sulta vitsi vähän ohi 😀

Lyhennys morsiamesta? bride..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VW Golf, farmari

Mä en tajuu tätä. Volkkari. Oikeesti? Eikö siis kuitenkin iso musta Volvo ole juuri keskiluokkaisuuden perikuva. 

Samaa mieltä. Nimikin on jo sellainen, ettei yksikään volkkari mikään statussymboli ole.

Volkswagen = kansanauto.

Koriste-esineet

Sivistystaustainen sekä yliopistokoulutettu että elämän kovan korkeakoulun käynyt on uusi musta.

Vierailija kirjoitti:

Pizzauuni terassilla

Touche!

Vierailija kirjoitti:

Automerkki merkitsee niin kauheasti.

Pääasia on, että on joko Audi, BMW, Mersu tai Volvo, vaikka auto olisi kuinka romu. Romusta ollaan valmiita maksamaan vaikka mitä, että "oikeat" kirjaimet löytyvät omasta menopelistä.