Miksi työpaikoissa ei riitä, että hoitaa työnsä hyvin ja siinä se?
Miksi pitää olla niin ylitsevuotavan sosiaalinen ja loputtomiin pirtsakka ilopilleri, jonka jokapäiväinen hangonkeksin hymy paistaa kilometrien päähän? Miksei vaan voisi mennä töihin, tehdä työnsä hyvin ja lähteä kotiin? Ilman minkäänlaista teatteria?
Olen introvertti. Olen ihminen, joka ei perusta small talkista, olen mieluummin hiljaa, jos ei ole mitään oikeaa asiaa. Olen kahvitauot mieluummin itsekseni ja latailen akkujani että jaksan vetää päivän loppuun asti. Olen ollut useammassa työssä ja hyvin monessa paikassa olen joutunut tämän takia negatiiviseen valoon, koska en ole istunut tämän ilopillerin rooliin. Se polttaa loppuun, jos jatkuvasti joutuu esittämään jotain mitä ei ole. Tekohymyn vetäminen voikin olla niin uuvuttavaa. Huoh.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ihan sama asia, kun mua ollaan moitittu että pitäisi olla ulospäinsuuntautuneempi ja höpötellä enemmän asiakkaitten kanssa. Oon tiskissä suurimman osan päivää ja siivoan osan päivää, hymyilen ja vastaan jos multa kysytään jotain, mutta en ymmärrä miksi mun tässä työssä tarvis olla niin yltiöpuhelias. Eikö riitä että teen työni hyvin.
Töykeää tuollainen että noin sanotaan. Jos on introvertti ja ujo persoona ei voi yhtäkkiä muuttua mitenkään sosiaaliseksi ja höpöttäjäksi. Se on melkein sama kuin koittaisi muuttaa seksuaalisuuttaan jos aidosti muuttaisi persoonaansa. Se tietty osa on kasvanut meihin ja en ymmärrä miksi tässä asiassa ei ole päästy eteenpäin että seksuaalivähemmistöt jne on puheissa ja voivat olla vapaammin nykyään mutta introverttejä ja autismin kirjolla olevia ei edes yritetä ymmärtää työpaikoilla. Mulla autismin kirjon käytös ollut elämän varrella suurin syy miksi olen kiusattuna koulut ja työpaikallakin :((
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsosiaalisten ihmisten kanssa nyt vaan on aika raskasta olla töissä. En minäkään hyvässä valossa katsoisi työkaveria, joka aina vain möllöttäisi omissa oloissaan eikä häntä oppisi tuntemaan ihmisenä. Aika loppuun kuluttavaa työilmapiirin kannalta jos kukaan ei koskaan puhuisi muuta kuin pakolliset asiat. Ei tarvitse olla mikään ylisosiaalinen, mutta riittävä sosiaalisuus on lähinnä normaalia ihmisen käytöstä.
Samaa mieltä, mutta ei pidä olettaa introvertilta, että tämä tutustuminen tapahtuisi ryhmässä jossain kahvipöydissä, vaan kahden kesken juttelemalla oppii tuntemaan, mutta jos olet itse jollain tavalla rasittava tyyppi jutuillasi, niin voi olla että hiljenee kokonaan
Juuri näin siis vinkki numero 1 lähesty inrtoverttia hiljalleen vaikka kahden kesken tai pienessä porukassa. Minä juttelen kahdestaan ja kolmestaan paljon mutta sitten taukotilassa ihmisten keskellä ahdistun enkä halua puhua mitään koska vihaan ison huomion keskipisteenä oloa. Ekstrovertit opetelkaa se että intron kanssa kannattaa aloittaa kaksin jutustelu ja ei liikaa kerralla. Introt yleensä ymmärtää toisiaan hyvin koska kumpikin haluaa jutella hiljalleen
Tiedän niin tuon tunteen itsekkin introvertti enkä jaksa jatkuvaa keskustelua säästä töissä. Pieni smalltalk erikseen mutta olen joutunut ulkopuoliseksi ja juorujen kohteeksi siksi että tykkään olla omissa oloissa ja kuunnella musiikkia yms. Tänäänkin pitkän työpäivän jälkeen en olisi näin väsynyt jos olisin saanut olla oma itseni ja vähemmän meluisassa ympäristössä. Töissä lisäksi uusia pikkupomoja jotka kyttää ja tekee stressaavaa ilmapiiriä