Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen lapseni ei suostu matkustamaan itse tänne vaikka olen tuhat kertaa pyytänyt että tulisi
16.04.2021 |
Ei olla nähty kohta vuoteen ja olen sata - tuhat kertaa sanonut että saisi tulla käymään välillä. Ei halua tulla koska asuu muutama sata kilometriä kauempana eikä tykkää matkustaa julkisilla, on kuulemma stressaavaa. Ei omista autoa eikä ajokorttia. Ainoa miten suostuisi tulemaan käymään, on että me tulisimme hakemaan ja veisimme takaisin. Missäköhän menin kasvatuksessa pieleen kun oma lapsi on noin välinpitämätön vanhempiaan kohtaan ja niin saamaton ettei pysty yhtä junamatkaa istumaan?
Kommentit (31)
Vaikka ei olisi koronaakaan, niin en kävisi äitini luona. Nyt korona on vain todella hyvä tekosyy välttelyyn. Ahdistaa pelkkä ajatuskin, että pitäisi lähteä jumalan selän taakse kuuntelemaan sitä jatkuvaa hössötystä ja sättimistä.
N33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se korona nyt perheen kesken tartu. ap
Voi ei, nyt pilasit provosi. No, oma oli valintasi.
Ei se nyt kovin paljon huonommaksi voinut mennä....
Meillä on kanssa niin että minua vaaditaan käymään vanhemmilla ja itse hyvin harvoin vaivautuvat minun luo. Päiväseltään käydään miehen autolla kun mulla ei ole korttia. Sama matkahan se heidän olisi tulla päiväreissulla käymään täällä.
Itseä ahdistaa vanhempien luona kyläily, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että he puhuvat KOKO AJAN.
Oikeasti siitä puheesta ei tule loppua, heti aamulla herätessä ja koko päivän ja illalla siihen hetkeen asti kun käyvät nukkumaan.
Sinänsä puhe ei ole ikävää, mutta tarvitsisin edes vähän lepotaukoa. Olen introvertti ja minua ahdistaa, kun tulee koko ajan ärsykkeitä kahdelta puolelta. Äidin kanssa nyt voi vielä jutella, isä kouhottaa omia juttujaan. Hän ilmestyy yhtäkkiä tabletin kanssa ja näyttää Youtube-videon ja sitten toisen ja sitten valokuvia esim. työpaikaltaan.
Asuvat vielä niin pienessä asunnossa, ettei pääse olemaan minnekään yksin, ainoa mahdollisuus on käydä kävelyllä jossain.
Onneksi he ovat tottuneet siihen, että en jaksa viipyä muutamaa päivää kauemmin. Jossain vaiheessa oli aina hirveä köydenveto siitä, että jäisit nyt EDES viideksi päiväksi, miksi sulla on niin kiire kotiin.
Matka on stressaava, joillakin ihmisillä on miltei krooninen psd koska arjessa on paljon tehtäviä. Lisäksi voi välittää teistä, mutta ei halua asua enää kanssanne samassa(?), pitäisi maksaa hotelli luultavasti – hän on yksityisyyttä kaipaava ehkä. Ei myös halua kyselyjä, komentelua, arvostelua, epäilyä, liikoja neuvoja vanhemmilta, en tiedä onko koskaan ollut sellaista. Hän ei halua tuntea olevansa lapsi jälleen, vaan arvostettu ja ystävällisyyttä. Itsekin kuulun niihin jotka eivät voi sietää junaa yhtään (heittelehtii, kolisee, sisätila on kauhea jne), bussi menisi jotenkin. Välimatka on joillekin vaan pitkä. Entä jos matkustatte itse ja otatte sieltä hotellin, jos siellä on joku paikallinen turismialue myös. Tai sitten pitää asua lähempänä toisia, jos se on tärkeää. Soitella, joskus skype.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieleen meni se, että vanhemmat ovat niin umpisurkeita luusereita, että edes ajokoulua ei nuorelle hankittu. Ja aikuinen niin roskaa, ettei korttia itse aja. Aina, kun kuulen näistä, ihmettelen, miten umpisurkeita ihmisiä maa on täynnä. Ja te saatte vielä äänestää....
Mahdatko olla se eilinen trolli, jonka mielestä kaikilla on ajokortti ja jos ei ole ajokorttia, ei pitäisi kommentoida täällä? Provohan tämän täytyy olla.
Ajokortti on kallis, ja jos on vaikka köyhä opiskelija joka ei pysty maksamaan bensan hintaa, vakuutusta, parkkipaikkaa jne, se ei ole kovin hyvä sijoitus. Kaupungissa pääsee julkisilla minne vaan helposti. Maaseudulla toki eri asia.
Ja se auton ostaminenkin muuten maksaa paljon, vaikka onkin osamaksulla. Ei sitä välttämättä kaikille myönnetä, jos ei ole tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Itseä ahdistaa vanhempien luona kyläily, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että he puhuvat KOKO AJAN.
Oikeasti siitä puheesta ei tule loppua, heti aamulla herätessä ja koko päivän ja illalla siihen hetkeen asti kun käyvät nukkumaan.
Sinänsä puhe ei ole ikävää, mutta tarvitsisin edes vähän lepotaukoa. Olen introvertti ja minua ahdistaa, kun tulee koko ajan ärsykkeitä kahdelta puolelta. Äidin kanssa nyt voi vielä jutella, isä kouhottaa omia juttujaan. Hän ilmestyy yhtäkkiä tabletin kanssa ja näyttää Youtube-videon ja sitten toisen ja sitten valokuvia esim. työpaikaltaan.
Asuvat vielä niin pienessä asunnossa, ettei pääse olemaan minnekään yksin, ainoa mahdollisuus on käydä kävelyllä jossain.
Onneksi he ovat tottuneet siihen, että en jaksa viipyä muutamaa päivää kauemmin. Jossain vaiheessa oli aina hirveä köydenveto siitä, että jäisit nyt EDES viideksi päiväksi, miksi sulla on niin kiire kotiin.
Täysin sama juttu, en kestä sitä jatkuvaa puhetta ja hössötystä. Sitten, kun en jaksa kuunnella sitä niin alkaa se valitus, kuinka huono tytät olen ja kuinka minua ei ole kasvatettu niin huonosti.
Kun sitä haukkumista ja sättimistä on kuunnellut viimeiset 20 vuotta, niin onko ihmekään, etten haluaisi oikeastaan olla missään tekemisissä äitini kanssa. Kerran vuodessa joulun aikaan uhraudun käymään kotona, kun en jaksa kuunnella niitä kilareita mitkä vetää siitä, että AIKUINEN ihminen viettäisi joulun mieluummin itselle tärkeiden ihmisten kanssa kuin pakotettuna sukujouluun..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se korona nyt perheen kesken tartu. ap
Voi ei, nyt pilasit provosi. No, oma oli valintasi.
Itse olet provo.
Olet vain niin huono äiti, että hän ei siksi tule vierailulle. Terv. Tyttäresi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porvooseen matkustaminen on liian vaivalloista. 0/5, ei jatkoon.
Mä en käy äitini luona, koska hän pitää minua matkalippuna mihin ikinä hän keksiikin haluta kyläilemään. Koskaan ei riitä, että ajan 50km hänen luokseen kylään, aina ensimmäinen ajatus äidin mielessä on: Lähdetäänkö sinne-ja-sinne kylään?! Ihan niinkuin haluaisin ajaa vielä lisää tuon 50km päälle.