Mikä järki on 200m2 omakotitalossa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän vajaa 200m2, 4 henkeä - eikä yhtään turhaa neliötä!
Joku 100m2 koppi olisi tälle porukalle kauhistus.Lapsuudenkotini oli 100 neliötä, 4h + k, minä ja siskoni jaettiin huone. Me olimme aina toistemme tukassa kiinni, ihan hirveät tappelut. Ei ihan toiminut.
Aloittajan kysymykseen vastatakseni, en nyt neliöitä mene sanomaan, mutta minä haaveilin talosta jossa olisi mm kirjastohuone, kinohuone, vierashuone, kodinhoitohuone (jossa myös koirien pesutila) ja ehkä koirahuonekin, jos jotain täytyy eristää muusta koiralaumasta. Olen siis yksineläjä. Eikä mulla oikeasti mitään vieraita käy. Nyttemmin olen lakannut haaveilemasta, jonninjoutavaa resurssien hukkaa. Elän miten elän ja sit kuolen kumminkin yksinäisenä.
Ei kai mitään koiraa nyt pysyvästi eristetä koiralaumasta, niin että pitäisi olla ihan oma huone? Millaista koiranelämää tuo sitten olisi? Jos väliaikaisesti pitäisi eristää jostain syystä, niin eikö siihen käy vaikka se kirjastohuone tai kodinhoitohuone?
En ole tuo jota kommentoit, mutta kyllä meillä usein tulee tilanteita, että koiria pitää erotella, koska kaikilla tutuilla on koiria ja itselläni on ns, rescue-koiria ja hoitokoiriakin välillä. Jos esimerkiksi osoittautuisi, että koirat eivät tule toimeen, niin en sen takia koirasta luopuisi, kun se kerran jo kodin on menettänyt. Meillä on isot tilat, onnistuu siis ihan hyvin, vaikkei se arkea tietenkään helpota, kun yksi pitää ulkoiluttaa erikseen.
Piti valita, ostanko pienen kaksion kaupungista vai samalla rahalla 220 m2 vanhan okt:n maalta. Valinta oli helppo. Tähän rahat riittivät ja hyvä näin.
Kyllä tilaa pitää olla. Silloinkin kun lapset on mun luona.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on totuttu asumaan ahtaasti. Oman asunnon ahtautta ei huomaakaan ennen kuin on vieraillut jonkun tilavassa kodissa ja tajuaa, että näinkin voisi elää. Meillä on pyykinkuivausteline keskellä olohuonetta "tupakeittiön" edessa ja olisihan se kiva, kun voisi pyykit kuivattaa kodinhoitohuoneessa eikä telkkarin vieressä.
Nykyään rakennetaan asunnot yhä ahtaammiksi, Vantaan sanomissa oli tällä viikolla hyvä mielipidekirjoitus aiheesta:
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4100951
On ihanaa asua poissa suur-Helsingin alueelta. Meillä on kaikilla lapsilla isot talot isoine pihoineen, onneksi työt ovat löytyneet täältä. Pienessä kaupungissa kun asumme esim. lainan saanti on ollut itsestään selvää, kun on suvut olleet saman pankin asiakkaita liki sata vuotta, sillä on vaikutusta. Täällä työmatkat on alle kilometrin. Vuokria ei ole tarvinnut maksella kuin opiskeluaikoina, kun on töihin menty, on rakennettu saman tien. Olisi kurjaa kustantaa muille omaisuuden kertyminen ja kaupungin vuokra-asunnot eivät meitä parempaa väkeä houkuttele.
Syrjäseudulla asutaan, pieni mökki 30 m2. Tupa on se 20 m2 ja sauna ja eteinen 10 m2. Avovaimon kanssa jaetaan kahdestaan. Hyvin on mahduttu!
Oletko ap sinkku? Tuohan on aika pieni talo lapsiperheelle. Lapset, koirat, lemmikit vievät tilaa vaatteineen, leluineen jne. Ulkorakennuksiakin tarvitaan pyörien ja muiden lasten tarvikkeiden säilyttämiseen.
Perheettömien on hankala hahmottaa, miten paljon perhe tarvitsee tilaa. Vaikka itselläni on vain yksi lapsi, niin eron huomaa selvästi, kun hän on muuttanut pois ja olemme nyt miehen kanssa kahdestaan isossa ok-talossa, vaikka jonkin verran lapsen tavaroita jäikin säilytykseen yhteen huoneeseen. En tajua miten vaikkapa jääkiekkojunnujen perheet mahtuvat pieniin kerrostaloihin, ne varusteet on tosi isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nyt noin puolet tuosta kerrostaloasunnossa, 4h+k. Kaksi aikuista ja kaksi teiniä.
Koronavuoden aikana ollaan alettu kaivata näitä "ylellisyyksiä":
- 2 työhuonetta
- kuntoiluhuone
- sauna erilleen kodinhoitohuoneesta ja sen yhteyteen toinen olohuone (takkahuone)
- askarteluhuone/ateljee, jossa saisi maalata yms varomatta roiskeita
Eli kyllä mä keksisin käyttöä 200 neliölle. Leffahuone ja uima-allas olisi jees myös.
Tosi pienet huoneet?
No todella. Meillä on 250m2 ja ei meillä kyllä neljan makkarin lisäksi ole kuin 1 työhuone ja kuntoilu/askartelu hoidetaan autotallissa, joita kylläkin on kaksi, mutta niitä ei lasketa noihin asumisneliöihin.
Vierailija kirjoitti:
Piti valita, ostanko pienen kaksion kaupungista vai samalla rahalla 220 m2 vanhan okt:n maalta. Valinta oli helppo. Tähän rahat riittivät ja hyvä näin.
Samoin. Päädyin siihen kaksioon. Ei vaan tee mieli muuttaa maalle, kun siellä on koko lapsuutensa asunut eikä innosta asumismuotojan. Onneksi sain myytyä perintötalon samantien.
Tärkeää on se, että ihminen on tyytyväinen asuntoonsa.
Sitä en ymmärrä, että miksi pariskunnat muuttavat pienempään asuntoon, kun lapset ovat muuttaneet omaan kotiin.
On se mukava, kun on tilaa sitten kun lapset tulevat kotiin lapsiensa kanssa. ottakaa hyvät ihmiset sekin tilanne huomioon tulevaisuutta ajatellen.
Mitä tulee isomman asunnon lämmityskuluihin, niin hankkikaa maalämpö, niin johan lämmityskustannukset pienenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän vajaa 200m2, 4 henkeä - eikä yhtään turhaa neliötä!
Joku 100m2 koppi olisi tälle porukalle kauhistus.Lapsuudenkotini oli 100 neliötä, 4h + k, minä ja siskoni jaettiin huone. Me olimme aina toistemme tukassa kiinni, ihan hirveät tappelut. Ei ihan toiminut.
Aloittajan kysymykseen vastatakseni, en nyt neliöitä mene sanomaan, mutta minä haaveilin talosta jossa olisi mm kirjastohuone, kinohuone, vierashuone, kodinhoitohuone (jossa myös koirien pesutila) ja ehkä koirahuonekin, jos jotain täytyy eristää muusta koiralaumasta. Olen siis yksineläjä. Eikä mulla oikeasti mitään vieraita käy. Nyttemmin olen lakannut haaveilemasta, jonninjoutavaa resurssien hukkaa. Elän miten elän ja sit kuolen kumminkin yksinäisenä.
Ei kai mitään koiraa nyt pysyvästi eristetä koiralaumasta, niin että pitäisi olla ihan oma huone? Millaista koiranelämää tuo sitten olisi? Jos väliaikaisesti pitäisi eristää jostain syystä, niin eikö siihen käy vaikka se kirjastohuone tai kodinhoitohuone?
Siis esim juoksujen ajaksi urokselle oma tila tai jos on joku toipilas tms. Ja turhan kolkko tila joku kodinhoitohuone. Ja muutenkin, eihän lastakaan eristetä perheestä jos sillä on oma huone. 🤨
Mutta huoli pois, minähän sanoin että olen heittänyt kaikki tuollaiset haaveet romukoppaan.
Ei mitään järkeä. Me 3 henkilöä asumme sellaisessa. Lämmitykseen uppoaa hirveästi rahaa. Siitä tosin n 30 m2 on autotallia ja varastoa eli kylmänä.
Olisikin noin paljon tilaa. Nyt on n. 100 ja isompi etsinnässä.
Olen alkanut arvostamaan kodinhoitohuonetta, kunnollisia säilytystiloja, avaria huoneita, isoa kylppäriä ja vähintään kahta wc:ta joista ainakin toisessa olisi myös riittävästi kaappitilaa. Joku erillinen harrastustilakin olisi kiva ja autotalli johon mahtuisi muutakin kuin yksi auto.
Ei se 200 neliötä nyt niin VALTAVA ole 😂😂 Ei nyt niin iso ainakaan, että pitää oikein palstalla ihmetellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on paljon lapsia tai ovat hyvin vieraanvaraisia niin tilaa pitää olla. Mutta onhan tuossa siivottavaa ja talvella kauheat lämmityskustannukset.
Ei ole kovia lämmityskustannuksia jos talossa on maalämpö.
Vierailija kirjoitti:
No ihan sen takia, että eri toiminnoille on omia huoneitaan. Ei tarvitse esimerkiksi roudata pyykkitelinettä olohuoneeseen eikä tarvitse silittää vaatteita makuuhuoneessa. Ruokailu onnistuu muuallakin kuin tiskikoneen vieressä pikkupikkukeittiössä. Siivoaminen on itse asiassa helpompaa isossa asunnossa, kun imurin letku ei koko ajan ole tarttumassa johonkin ovenkahvaan tai tiputtamassa tavaraa hyllystä, kuten käy ahtaissa paikoissa. Mitä isompi tila, sitä hitaammin se pölyyntyy. Aiemmassa 330 m2:n OKT:ssa pärjäsi, jos sen imuroi parin viikon välein. Nykyinen 90 m2:n tilapäiskämppä on muutaman päivän välein imurointikunnossa, kun pölyä vaan kertyy niin pahuksen nopeasti. Isommassa asunnossa on tilaa liikkua ja olo on vapautuneempi. Onhan eri juttu katsoa 10 metrin päässä olevaa seinää, kuin kolmen (3) metrin etäisyydelle. Isompaan asuntoon voi olla helpompi saada arkkitehtonisesti kiinnostava luonne ja toteutus. Moni pelkää lämmityskuluja. Mutta onko sitten parempi maksaa 1.200 euroa vuokraa "pienestä" asunnosta ilman lämmityskuluja ja kärvistellä ahtaudessa vai maksaa 500 euroa/kk lämmityskuluja hulppeasta "palatsista"...? Kukin tavallaan ja tietysti kenellä mahdollisuus on.
Tämä.
Jos jotain inhoan niin sitä pyykinkuivaustelinettä olohuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko tarkistaa, että onko sulla jäänyt edelliseltä uimarantareissulta hiekkaa pimppiin. Sen voi puhdistaa, ja sitten ei tunnu enää niin kurjalta.
Mulla on se toinen värkki mut kiitos huolehtivaisuudestas :D Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti valita, ostanko pienen kaksion kaupungista vai samalla rahalla 220 m2 vanhan okt:n maalta. Valinta oli helppo. Tähän rahat riittivät ja hyvä näin.
Samoin. Päädyin siihen kaksioon. Ei vaan tee mieli muuttaa maalle, kun siellä on koko lapsuutensa asunut eikä innosta asumismuotojan. Onneksi sain myytyä perintötalon samantien.
Jos asuisin kaksiossa tuntisin olevani vankilassa. Olen eläkeläinen , nainen, asun yksin. Kun myin ison taloni lasten aikuistuttua, kokosimme porukan ja rakennutimme pienen rivarin kaupungin parhaalle paikalle. Tässä asun, 95 neliötä ja iso terassi, osin lasitettu. Talo on suunniteltu niin, ettemme toistemme pihoille näe, meillä on turvaa toisistamme ja pihatyöt teetämme ulkopuolisella. Lähin kauppa, apteekki, alko, kirjasto, liikunta- ja uimahalli, kolme kuntosalia ja teatteri ovat kilometrin säteellä.
Lapsilla on puolentoista kilometrin päässä omat isot uudet talot, isolla tontilla.
Meitäkin kerrostalokoppeihin, tauti- ja mölypesäkkeisiin saa.
Vierailija kirjoitti:
280 m2, 4 ihmistä ja kissa. Miten se on muilta pois? Ymmärrän muutkin näkökannat ja en tuomitse ketään. Miksi meidän pitäisi elää toisin vain koska joku muu elää?
Jos yhteiskuntana haluamme karsia kulutusta ja päästöjä, niin liian suurien tilojen lämmityksestä&viilennyksestä on helppo karsia. Henkilökohtainen kulutuskortti olisi paikallaan, jolloin ihminen voisi valita syökö lihaa, lentääkö, asuuko suuressa kodissa jne. Tämä tietysti olettaen, että haluamme yhteiskuntana karsia kulutusta ja päästöjä. Päättäjämme ovat ilmaisseet oman halunsa näin toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän vajaa 200m2, 4 henkeä - eikä yhtään turhaa neliötä!
Joku 100m2 koppi olisi tälle porukalle kauhistus.Lapsuudenkotini oli 100 neliötä, 4h + k, minä ja siskoni jaettiin huone. Me olimme aina toistemme tukassa kiinni, ihan hirveät tappelut. Ei ihan toiminut.
Aloittajan kysymykseen vastatakseni, en nyt neliöitä mene sanomaan, mutta minä haaveilin talosta jossa olisi mm kirjastohuone, kinohuone, vierashuone, kodinhoitohuone (jossa myös koirien pesutila) ja ehkä koirahuonekin, jos jotain täytyy eristää muusta koiralaumasta. Olen siis yksineläjä. Eikä mulla oikeasti mitään vieraita käy. Nyttemmin olen lakannut haaveilemasta, jonninjoutavaa resurssien hukkaa. Elän miten elän ja sit kuolen kumminkin yksinäisenä.
Ei kai mitään koiraa nyt pysyvästi eristetä koiralaumasta, niin että pitäisi olla ihan oma huone? Millaista koiranelämää tuo sitten olisi? Jos väliaikaisesti pitäisi eristää jostain syystä, niin eikö siihen käy vaikka se kirjastohuone tai kodinhoitohuone?
Siis esim juoksujen ajaksi urokselle oma tila tai jos on joku toipilas tms. Ja turhan kolkko tila joku kodinhoitohuone. Ja muutenkin, eihän lastakaan eristetä perheestä jos sillä on oma huone. 🤨
Mutta huoli pois, minähän sanoin että olen heittänyt kaikki tuollaiset haaveet romukoppaan.
No eikö se voisi olla vaikka siellä lapsen huoneessa, ettei ihan eristyksissä olisi? En vaan osaa ajatella, että koira eristettäisiin yksin omaan huoneeseen, mutta ehkä näin tehdään sitten.
Tulisin hulluksi tuommoisessa kopissa. Hyi! Kerrostalo on kaiken kamaluuden huippu. Mölinää joka puolella taudit leviää porraskäytävässä ja hississä. Hyi, hyi ja hyi!