Lue keskustelun säännöt.
Vammaisen lapsen saaneiden raskausaika?
15.04.2021 |
Minkälainen on ollut raskausaika teillä, joiden lapsi on myöhemmin todettu kehitysvammaiseksi? Onko sikiössä ollut jotain merkkejä esim. liikkumisen suhteen, liikkeiden vähyyttä tai yliaktiivisuutta? Onko mistään oireesta tai labra-arvosta pystynyt havaitsemaan kehitysvammaa?
Kommentit (25)
Aivan normaali raskaus. Mistään ei voinut päätellä kehitysvammaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne raskaudet välttämättä ole mitenkään erikoisia, mutta joihinkin oireyhtymiin liittyy oireita jo raskausaikana. Esimerkiksi down-vauvat ovat yleensä pienikokoisia, vaikka ultrissa ei mitään muuta poikkeavaa ole löydetty. Joihinkin liittyy myös vähäliikkeisyyttä (esim. Prader-willi). Mutta massiivisesti suurin osa kehitysvammoista huomataan vasta vähitellen vauvan kehittyessä eli ei edes vielä syntymän jälkeen.
Vähän surullista, että joku vielä nykyään joutuu synnyttämään lapsen, jolla Prader-Will, koska sen olisi pystynyt löytämään jo alkuraskauden NIPT-seulonnassa.
Ehkä joku haluaa synnyttää lapsensa eikä pidä vammaa surullisena asiana.
Ehkä niin joku joka välittää itsestään enemmän kuin lapsestaan, eli todella itsekäs tyyppi.
Mitä tuo tarkoitti? Vammainen lapsi on elinikäinen "riesa", joka ei koskaan lähde kotoa. Eli välittää enemmän lapsestaan kuin itsestään, koska antaa tälle elämän.
Ei koskaan lähde kotoa? Ei nyt enää eletä 1800-lukua, vaan 2000-lukua, jolloin vammaiset lapset muuttavat aikuistuttuaan kotoaan tuettuun asumiseen, ryhmäkotiin tai vastaavaan sen mukaan, miten paljon apua he tarvitsevat.
Nykyinen kehitysvammahuollon politiikka on, että kehitysvammaiset muuttavat kotoa siinä kuin terveetkin lapset.
Juuri muutti meidän 20v poika ryhmäkotiin.
Me vanhenemme ja kuolemme jokatapauksessa ennenpitkää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne raskaudet välttämättä ole mitenkään erikoisia, mutta joihinkin oireyhtymiin liittyy oireita jo raskausaikana. Esimerkiksi down-vauvat ovat yleensä pienikokoisia, vaikka ultrissa ei mitään muuta poikkeavaa ole löydetty. Joihinkin liittyy myös vähäliikkeisyyttä (esim. Prader-willi). Mutta massiivisesti suurin osa kehitysvammoista huomataan vasta vähitellen vauvan kehittyessä eli ei edes vielä syntymän jälkeen.
Vähän surullista, että joku vielä nykyään joutuu synnyttämään lapsen, jolla Prader-Will, koska sen olisi pystynyt löytämään jo alkuraskauden NIPT-seulonnassa.
Ehkä joku haluaa synnyttää lapsensa eikä pidä vammaa surullisena asiana.
Ehkä niin joku joka välittää itsestään enemmän kuin lapsestaan, eli todella itsekäs tyyppi.
Mitä tuo tarkoitti? Vammainen lapsi on elinikäinen "riesa", joka ei koskaan lähde kotoa. Eli välittää enemmän lapsestaan kuin itsestään, koska antaa tälle elämän.
Ei koskaan lähde kotoa? Ei nyt enää eletä 1800-lukua, vaan 2000-lukua, jolloin vammaiset lapset muuttavat aikuistuttuaan kotoaan tuettuun asumiseen, ryhmäkotiin tai vastaavaan sen mukaan, miten paljon apua he tarvitsevat.
Ryhmäkodit ovat kamalia paikkoja, joten lastaan rakastavat vanhemmat pitävät heidät kotona.
Toisille on, toisille ei, sehän on vaan kiinni siitä miten paljon on valmis sitoutumaan lapsen hoitoon ja muuttamaan omaa elämää sen myötä. Jos erityislasta ei ole, on vaikeaa kuvitella miten ihminen sopeutuu uusiin haasteisiin.