Uusperheen vanhemat: miten suhtaudutte teini-bonuslasten seurustelukumppaneihin?
Olen miettinyt, onko tässä kyse nimenomaan siitä, että olen bonusäiti enkä äiti: en halua lapsen seurustelukumppania tänne monena iltana viikossa. Etenkään yökylään. Kyseessä 17-vuotiaat.
Kyse ei ole siitä, että tuon ikäiset eivät saisi seurustella, tunnen vain oloni äärimmäisen epämukavaksi kun vieras teini on täällä yötä. Lapsena yökyläilyt olivat ok, se oli ihan eri juttu. 17-vuotias, sinänsä ihan kiva nuori mies/poika taas aiheuttaa olon, että en voi olla kuin kotonani.
Suhde bonuslapseen on aina ollut hyvä, tulin hänen elämäänsä kun hän oli ekaluokkalainen. Kamppailen tämän asian kanssa kovasti, mutta en aio suostua siihen, että joudun olemaan kotonani koko ajan vaivaantunut ja miettimään, missä vaatteissa hillun jne.
Uusperheelliset, kokemuksia? Aina parempi, jos teillä on myös omia lapsia - onko se eri asia? Itse en yrityksestä huolimatta koskaan tullut äidiksi niin valitettavasti jää arvailun varaan.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Bonuslapsista ja bonusäideistä puhumista en ole tajunnut. Saako niistä bonusta esim. S-etukortilla?
Sokerikuorrutettua sössötystä, jolla yritetään katteetta kaunistella karua ja sössittyä (ydin)perhe-elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bonuslapsista ja bonusäideistä puhumista en ole tajunnut. Saako niistä bonusta esim. S-etukortilla?
Sokerikuorrutettua sössötystä, jolla yritetään katteetta kaunistella karua ja sössittyä (ydin)perhe-elämää.
Päinvastoin, inhottaa puhua lapsipuolesta mutta kun ei vi täysin unohtaakaan niin olkoon sitten vaikka bonus. Isänsä ex on ehkä sössinyt ydinperheensä mutta itse en sellaista ole koskaan edes perustanut.
Luulen, ap:lle on pulma, et kotiin tulee vieras nuorimies.
Jos hänen bonuslapsensa olisi poika ja kotiin yökylään tulisi tyttö, ei ap ehkä kokisi asiaa pulmaksi.
Itse olen 17-vuotiaan pojan äiti ja minulle on ok, että meillä vierailee pojan tyttöystävä. Mutta olen aistinut, että tyttöystävän kotona on tiettyä varauksellisuutta. Ehkä he siellä kokevat samoin kuin ap.
Veljen kaverille kävi niin, että vaimo lähti tyttären (vaimo ei ollut hänen äiti) nuoren miesystävän mukaan.
(Nro 24 jatkaa:
Meillä vierailee myös 11-vuotiaan poikamme kavereita yökylässä, ja kaverit siis ovat poikia ja kyllä itse silloin katson, etten liehu vähäpukeisena ympäriinsä. )
No mun miehellä on teinipoika, tavatessamme se oli lapsonen, niin nyt on täytynyt opetella pukeutumaan kunnolla ja olemaan hukkumatta noloissa vaatteissa/nakuna ja laittaa vessan ovi kiinni ettei teinin tartte järkyttyä äitipuolen ulkonäöstä ! :D
Mulla sekä omia ja bonuslapsia. Kaikista seurustelukumppaneista olen ajatellut samallalailla, sekä omien, että bonusten. Eli on siis vieras kotonani. Ovat viettäneet välillä siis pitkiäkin aikoja.
Kaikki ovat olleet mukavia ja olen pitänyt heistä, mutta silti on hieman epämukavuusalueella kun esim yksin olen katsonut illallalla leffaa sohvalla ja jonkun seurustelukumppani on siihen jäänyt viereiselle sohvalle myös seuraamaan. Ja tämä siis vain yksi tilanne.
Mutta aikansa kutakin, nyt jo kolme isoa (pari bonusta ja yksi oma) muuttanut pois joten tilanne helpottanut. Ja loppujenlopuksi ihan hyvällä kaikkia muistelen.
Ahdistutko samaantapaan kun miehesi kavereita on kylässä? Jo aikuisia miehiä/naisia? Entäs teinien kaverit?
Kun mä en nyt näe näissä tilanteissa eroa. Meillä on 2+2 teiniä.
Kaikkien kaverit ja seurustelukumppanit otetaan avoimin mielin vastaan. Joskus ovat isommallakin porukalla myös yötä, enkä koe asiaa vaikeaksi.
Jos tulee oman ajan tarve pakenen naisluolaani tai makkariin. Hulinaa kun toisinaan riittää.
Ehkä mä en vaan ymmärtänyt APn ideaa.
Positiivista. Kun teinityttö, bonuslapsi siis, löysi poikaystävän, välit tuli läheisemmiksi ja mutkattomammiksi. Tulin pojan kanssa hienosti toimeen ja murkkytyttökin huomasi, etten olekaan niin pahis. Siihen asti oli "hyvät välit", mutta vain ja ainoastaan siitä syystä, että minä siedin kaiken nyrpistelyn ja selkeät tölväisyt kuin aikuinen. Tästä on siis aikaa jo 15 vuotta. Tämän seurustelusuhteen jälkeen on välit aina olleet helpommat.
Vierailija kirjoitti:
Bonuslapsista ja bonusäideistä puhumista en ole tajunnut. Saako niistä bonusta esim. S-etukortilla?
Itse en ole koskaan tajunnut - enkä varmaan koskaan tajua - puhetta äiti- ja isäpuolista silloin kun lapsen molemmat biologiset vanhemmat ovat yhä elossa ja mukana lapsen elämässä edes jossain määrin.
Alastiko kotona kuljen vai mitä ihmettä?
Yhtä noloa teineille on kun äiti tai isä tuo uusia kumppaneita yökylään.
Hänet toivottaisin tervetulleeksi kylään.
Sokerikuorrutettua seliselisössötystä, jolla yritetään katteetta kaunistella karua ja sössittyä (ydin)perhe-elämää.