Ihmiset ovat kovin tylsiä nykyään
Aloin tuossa pohtimaan juhannusta ja otin yhteyttä muutamiin kavereihini, jospa vietettäisiin juhannusta yhdessä. Varattaisiin mökki. Tehtäisiin hyvää ruokaa, kuohuvaa, ehkä jotakin pihapelejä porukalla, saunomista ja uimista. Rentoa oleskelua. Vastaukseksi sain "mennään varmaan vanhempieni luo", "ei varmaan jaksa mitään ihmeellistä", "varmaan kotona ollaan" jne. Heti kun 30 vuotta tuli täyteen, ihmisistä on tullut kovin passiivisia. Kyse on kuitenkin sinkuista ja parisuhteessa olevista (molemmat puoliskot tietenkin kutsuttu) nuorehkoista henkilöistä ja he haluavat viettää juhannuksen ennemmin vanhempiensa luona kuin kaveriensa kanssa?
Ymmärrän, että pienten lasten vanhemmat eivät jaksa kaveriporukan mökkireissuja. Eikä kyse ole myöskään siitä, etteivätkö nämä ystäväni ole nähneet koronan vuoksi vanhempiaan, ja sen vuoksi haluaisivat viettää juhannuksen heidän kanssaan.
En myöskään usko että he eivät haluaisi viettää kanssani (tai mieheni kanssa) aikaa, kelpaahan seura muutenkin.
Kyselin myös mieheltäni, onko hänen kavereillaan suunnitelmia. Vastauksena "ei ne oikein vietä juhannusta."
Kaipaan niitä nuoruuden hauskoja mökkireissuja, jolloin lähdettiin isolla porukalla vuokramökille. Rentoa aikaa.
Onko muilla vastaavaa kokemusta? Korona ei voi olla ainut syypää, sillä tilannetta on jatkunut jo muutaman vuoden ajan.
Kommentit (33)
Joo, ei mullakaan keski-ikäisenä ole muuta elämää kuin käydä vanhemmilla. Köyhäksi mennyt.
Minusta on tullut 30 jälkeen tylsä ja mukavuudenhaluinen, myönnän sen ihan suoraan. Se kaveriporukkakännääminen ei vaan jaksa enää kiinnostaa, en juo itse enkä jaksa muiden juomista.
No mun mielestä tuo sun kuvailema juhannus olisi tylsä. Onhan noita kaverijuhannuksia ehtinyt monta viettää ikävuosina 15-30v. Ei vaan huvita enää nähdä sitä vaivaa. Pitää suunnitella ruokailut ja matkat ja mökin kulut yms. Niin paljon rennompaa oman perheen kesken. Saa syödä mitä ja milloin haluaa, ei tarvitse odotella saunavuoroa, saa löhöillä rauhassa eikä tarvitse esittää että kiinnostaisi pelata jotain mölkkyä.
Toisaalta ymmärrän myös näitä kenellä on iso läheinen suku ja perhe. Tämmöisen porukan kanssa olisi mukava viettää juhannusta ja muita juhlapyhiä oikein isolla porukalla. Mukana olisi siskot ja isotädit, kummit ja veljen tyttöystävän vanhemmat. Minulla on ulkomaalainen ystävä, joka viettää kaikki juhlapyhänsä tähän tyyliin. Joskus kadehdin häntä, sillä itselläni on pieni suku (osa viinaan meneviä, ei oikein jaksa sellaisten kanssa juhlapyhiä viettää kun aina joku vetää räkäkännit).
Suomalainen kulttuuri on välillä tosi kylmä ja ankea verrattuna tähän ystäväni kulttuuriin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tullut 30 jälkeen tylsä ja mukavuudenhaluinen, myönnän sen ihan suoraan. Se kaveriporukkakännääminen ei vaan jaksa enää kiinnostaa, en juo itse enkä jaksa muiden juomista.
Mutta eihän kyse ole mistään kännäämisestä vaan rennosta ajanvietteestä. Hyvää ruokaa ja alkoholia kohtuudella.
ap
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä tuo sun kuvailema juhannus olisi tylsä. Onhan noita kaverijuhannuksia ehtinyt monta viettää ikävuosina 15-30v. Ei vaan huvita enää nähdä sitä vaivaa. Pitää suunnitella ruokailut ja matkat ja mökin kulut yms. Niin paljon rennompaa oman perheen kesken. Saa syödä mitä ja milloin haluaa, ei tarvitse odotella saunavuoroa, saa löhöillä rauhassa eikä tarvitse esittää että kiinnostaisi pelata jotain mölkkyä.
Noita samoja asioitahan voi tehdä myös ystävien kanssa? Eihän asioita tarvitse tehdä vaikeasti. Ei se sellaista ollut silloin 25-vuotiaanakaan. Silloinkin oli aina joku joka ei halunnut pelata mölkkyä, ei ollut mitenkään pakko tai painostettu yhteisleikkeihin.
ap
Ongelma on siinä, että vietät aikaa tällaisella palstalla ja vieläpä avaudut asioistasi tänne. Jos elämässäsi olisi enemmän substanssia, niin houkuttelisit niitä kavereitakin lisää. Puisevat ihmiset hengailevat tällaisella sen oikean elämän puutteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tullut 30 jälkeen tylsä ja mukavuudenhaluinen, myönnän sen ihan suoraan. Se kaveriporukkakännääminen ei vaan jaksa enää kiinnostaa, en juo itse enkä jaksa muiden juomista.
Mutta eihän kyse ole mistään kännäämisestä vaan rennosta ajanvietteestä. Hyvää ruokaa ja alkoholia kohtuudella.
ap
Meillä on sitten varmaan erilaiset kaveripiirit, koska oman kaveriporukkani bileissä humallutaan, vaikka onkin "rentoa ajanvietettä ja hyvää ruokaa".
Eikö olekin sitten tämä korona-aikakin ollut sulle superia, ap? Ei ole tarvinnut niitä tylsimyksiä sietää. On voinut nauttia rauhassa omasta ei-tylsästä seurasta.
Kuka aikuinen muka haluaa viettää varsinkaan juhlapyhiä kavereiden kesken? Aika teiniä
Ja ennen kuin joku sanoo, olen lapseton
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että vietät aikaa tällaisella palstalla ja vieläpä avaudut asioistasi tänne. Jos elämässäsi olisi enemmän substanssia, niin houkuttelisit niitä kavereitakin lisää. Puisevat ihmiset hengailevat tällaisella sen oikean elämän puutteessa.
Ai tämä aloitukseni nyt kertoo sen ettei kukaan halua olla kaverini? :D Kyllä minulta kavereita löytyy, eihän se ole ongelmia jos luit aloituksen?
Lisäksi olen koronakaranteenissa tällä hetkellä, joten eipä tässä nyt kovin aktiivista sosiaalista elämää vietetä vielä muutamaan päivään.
Vierailija kirjoitti:
Kuka aikuinen muka haluaa viettää varsinkaan juhlapyhiä kavereiden kesken? Aika teiniä
Ja ennen kuin joku sanoo, olen lapseton
Teiniä? Oletpas epäsosiaalinen jäärä jos noin ajattelet.
Esimerkiksi minun yli 60-vuotiailla vanhemmillani on vielä monia nuoruuden ystäviä, joiden kanssa viettävät esimerkiksi uudet vuodet ja usein juhannuksetkin jos me lapset emme ole mökillä heidän kanssaan. Sosiaaliset suhteet tekevät elämästä mielenkiintoista, kokeilisit sinäkin.
ap
No , ehkä täksi vapuksi ja juhannukseksi ei vielä haluta lyödä aikatauluja lukkoon. Rajoituksista ja virustilanteesta ei vielä olla selvillä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin sitten tämä korona-aikakin ollut sulle superia, ap? Ei ole tarvinnut niitä tylsimyksiä sietää. On voinut nauttia rauhassa omasta ei-tylsästä seurasta.
Mikä sinuakin vaivaa, kysynpähän vain?
Kyllä välillä mielelläni tapaisin ystäviäni enemmän. Kyse on nyt kuitenkin näistä juhlapyhistä tässä keskustelussa.
Minä olen aina yksin. Ei juurikaan kavereita, ei miestä. Mielelläni viettäisin juhannuksen vaikka edes mieheni kanssa
Tähän vaikuttaa ikävä kyllä myös työelämän meno sellaiseksi että se vie vaan ihmisiltä kaikki mehut :( monilla tilanne on se että oravanpyörä on mallia työ ja siitä palautuminen, ja sama uudelleen. Sitten vaan pakkautuu vähille lomille muita asioita joilta ei enää jouda ystäville aikaa irrottamaan :( itse tiedostan olevani onnekas kun mulla on vielä aikuisenakin niitä rämäpääkavereita jotka on aina valmiina äksöniin puhelinsoiton päässä, vaikka sitten velvollisuudentunnosta jos ei muuten :D
Vierailija kirjoitti:
Tähän vaikuttaa ikävä kyllä myös työelämän meno sellaiseksi että se vie vaan ihmisiltä kaikki mehut :( monilla tilanne on se että oravanpyörä on mallia työ ja siitä palautuminen, ja sama uudelleen. Sitten vaan pakkautuu vähille lomille muita asioita joilta ei enää jouda ystäville aikaa irrottamaan :( itse tiedostan olevani onnekas kun mulla on vielä aikuisenakin niitä rämäpääkavereita jotka on aina valmiina äksöniin puhelinsoiton päässä, vaikka sitten velvollisuudentunnosta jos ei muuten :D
Sinulla on mahtava tilanne, olen iloinen puolestasi. Oma kaveriporukkani on tosiaan pari vuotta sitten valmistunut ja työelämä on useille (itseni mukaan lukien) tullut kovana vastaan. Itsekin kaipaan välillä vain yksin oloa, mutta toisaalta sosiaaliset suhteet antavat minulle myös hurjasti energiaa. Etenkin nyt korona-aikana kun kaikki menot ovat muutenkin peruuntuneet.
ap
Juhannuksena hiljennytään viettämään keskikesää rauhassa oman perheen kanssa.
Minusta on kiva viettää aikaa yhdessä tai yksin olen tehnyt kumpaakin ja paljon. Korona ja eräs toinen syy on rajoittunut huomattavasti elämääni viimeiset kaksi ja puoli vuotta. Juhannukset vietetty usein aina mökillä tai menty esim. Seurasaareen tms. Tilanteesta riippuen.
Vaput ym ystävien kanssa. Jos pieniä lapsia silloin se parasta koska vanhemmatkin pääsevät helpommalla kun lapsilla on kavereita ja paljon aikuisia ympärillä.
Olen itse huomannut saman ilmiön. Itse tosin olen vieläkin surkeammassa asemassa, sillä olen sinkku. Kaikki viettävät juhannukset, uudet vuodet ym juhlapyhät perheidensä kanssa. Itse olen aina yksin. Ei kukaan kutsu sinkkua perhejuhannuksiin vieraaksi.