Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat menivät 2.4 töölönlahden rantaan, päästivät lapsen jäälle
14.04.2021 |
5 vuotias meni ympyrätalon puolelta veneliuskan kohdalta jäälle, jään vieressä oli vettä ja jää oli sohjoa mutta kesti lapsen, mut mistä voi tietää kestääkö jää? Heidän mielestä ei ollut mitään vaaraa. Sitten lapsi kysyi voiko jalan pistää vesirailoon, antoivat laittaa kun oli kumppari jalassa, jalka upposi ja lapsi oli märissä vaatteissa 30 min.
Olen nähnyt kuvan ja jää oli todellakin sellaista ettei sinne pistäisi eläintäkäön ja vettä on jo näkyvissä, avopaikkoja. Vesi on mustaa eikä siitä tiennyt miten syvä paikka rannassa on.
Myöhemmin menin sinne ja latoin sateenvarjon pystyyn, huomasin että on hiekkapohja ja syvyys on lasta nivusiin asti siinä 30 cm rannasta, sen pidemmältä en tiedä.
Anopin mielestä ei mitään vaaraa edelleenkään ollut.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
70-lukulaista lastenhoitoa siis kyseessä. Siinä annetaan vastuu lapselle itselleen ja vain katsellaan vierestä, jos sitäkään.
Lapsilähtöinen kasvatus ja curling-vanhemmuus onkin tuonut loistavia tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tää ei ole provo niin jos isovanhemmat eivät ymmärrä vastuutaan tässä asiassa niin oli viimeinen kerta kun saavat ilman valvontaa hoitaa lasta. En pysty kuvittelemaan, että omat vanhempani olisivat ikinä noi vastuuttomia. Isänikin on vielä merenkulkualan ammattilainen ja koko ikänsä liikkunut merellä ja jäällä niin ei todellakaan antaisi tuollaista tapahtua, koska hän tietää paremmin.
Minä en ole curling-vanhempi, annan lasteni kiivetä, kaatua ja kastua sellaisissa rajoissa, mitkä katson turvallisiksi. Parempi, että kaatuvat kolmipyöräisellä nurmikolla ja itkevät surunsa pois, kuin että tarvitsee sitten 16-vuotiaana kokeilla samoja fysiikan lakeja maantiellä.
Mutta heikoille jäille en lapsia päästä. Tuollaisesta voi kehittyä hetkessä ihan painajaismainen tilanne. Jää kantaa kevyen lapsen hyvin, kunnes ohuempi paikka tulee vastaan ja koko lapsi voi upota. Kun köntys painava aikuinen lähtee rannalta harppomaan apuun, niin jää pettää alta heti ensi askelilla. Jos lapsi on vajonnut lähellä rantaa eikä ole virtausta, ja tapauksella on paljon katselijoita, niin kyllähän se sieltä luultavasti ylös saadaan jollain aikataululla jäätä rikkomalla ja uimalla/kahlaamalla, mutta saadaanko hengissä? Ne ovat ihan hiton pitkiä minuutteja antaa elottomalle lapselle tekohengitystä ja odottaa ambulanssia, ja miettiä tuliko pysyvää aivovammaa hapenpuutteesta.
En tajua edes sitä, kun jotkut antavat keväällä koiransa juosta irrallaan rannassa ja jäillä. Sitä koiraa ei todellakaan omin voimin pysty mistään 50 metrin päästä pelastamaan heikoilta jäiltä.
Mun appivanhemmat toimivat samalla tavalla, "ei se ennenkään ole jäihin pudonnut". Joten tein päätöksen, etten anna lapsia heidän vastuulleen, en koskaan kun huomasin miten toimivat.
Kerran annoin anopin vahtia 1-vuotiasta pari minuuttia (kun hain kahvipannun), anoppi antanut pojan kiivetä terassin tuolille ja tuli sieltä pää edellä alas kivetykselle. Anoppi puolusteli että ei kai se sieltä halua pudota, osaa tulla alas. Niinpä.
Huutonaurua.
Olin lapseni yksivuotis neuvolassa ja toruin lastani. Tämän jälkeen sain torkuja neuvolatädillä, että kai sinä tiedät ettei lasta saa kieltää vaan tälle pitää keskiä muuta tekemistä. :D