Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En osaa puhua "yleisön" edessä!!
13.04.2021 |
Olen aikuinen ihminen ja luulisi että olisin jo sinut itseni kanssa. No enpä näköjään ole. Työssäni minulla ei paljoakaan ole esiintymistä, mutta silloin tällöin palavereissa/koulutuksissa joutuu jokainen avaamaan suunsa ja puhua muiden edessä. Menen ihan lukkoon. Minusta tuntuu että puhun ihan sekavia ja kun tajuan sen itsekin, tuntuu että alan itkeä. Ahdistun ihan hirveästi. Vedän sekoilun loppuun asti mutta huomaan että muut eivät jutuistani mitään ymmärtäneet eikä kukaan oikein kommentoi mitään (ymmärrän kyllä...säälivät varmaan).
Olen ihan fiksu ihminen ja pienemmällä (alle 5 hengen) porukalla puhun paljon ja minulla on paljon uusia ideoita ja halua kehittää toimintaa/työtä.
Onko vertaistukea?
Kommentit (8)
Ja pienemmässä porukassa minäkin olen ihan luonteva esiintyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua!
Minä opiskelin lukion jälkeen luokanopettajaksi, koska se oli äitini unelma. Olen aina ollut ujo ja inhonnut esiintymistä, mutta ajattelin silti että opettajana kelpaan äidilleni (tiedän että ihan hullua hommaa). Noh, jo opintojen aikana tajusin että tein suuren virheen. Kärsin jokaisesta hetkestä yliopistolla. Opiskelukaverini olivat super innokkaita ja puheliaita keksivät kaikenlaisia esiintymistilanteita joka asiasta. Minä kärsin mahavaivoista ja punastelin ja kangertelin puheissani.
Valmistuin opettajaksi ja tein pari vuotta sijaisuuksia. Vihasin sitä. Sitten tein päätöksen että nyt riittää. Äitini saa hävetä ja vihata minua, mutta minä en enää opeta ketään.
Opiskelin sitten optikoksi ja sitä työtä teen parhaillaan. Ei esiintymistä enää ikinä!!!!
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä minä? Voisin olla itse kirjoittanut tuon tekstin. Tosi raskasta on kun ei osaa luontevasti ja itsevarmasti esiintyä vaikka siis osaa kyllä työnsä tehdä ihan hyvin. Minulla vielä riesana että reagoin tosi herkästi myös kehollisesti eli sydän hakkaa 150 kertaa minuutissa jännityksestä kun pitää esiintyä. Se vaikuttaa olemukseen, ääneen ja kaikkeen, jälkeenpäin hävettää aina. Todella inhottavaa eikä iän kertyminen edes auta minuakaan.
Tuo kuulostaa esiintymisjännitykseltä. Itselläni sen fyysisiin oireisiin auttaa propal (meniköhän nimi oikein, mutta ehkä riittävän lähelle). Henkistä jännitystä se ei poista, mutta kun fyysisesti on rauhallisempi ja sydän ei hakkaa, niin auttaa kummasti.
Itselläni esiintymisjännitys puskee pintaan helposti, jos on iso kuulijajoukko, jonka edessä joudun seisomaan ja toisena tilanteena, jos joudun puhumaan vähänkään useammalle ihmiselle englanniksi.
Inhoan esiintymistä. Silti teen sitä työssäni.
Kuinka monelle ihmiselle puhut? Oletko ajatellut harjoitella netin ja kirjojen avulla? Äänitä ja kuvaa niin pääset eteenpäin ja etsi omia vahvuuuksiasi esim. Pidä puheita ensin aiheista joista itse pidät esim.kirjoista tai muusikoista tai vaikkapa kävelystäsi tai siitä mistä todella pidät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teennäistähän se tuppaa olemaan, sellaista pakkokoulunesitelmäkamaa, aina niin, että ei ehdi tulla mitään omaa hinkua jakaa mielenkiintoisia asioita. En siis itse esitelmöi, tietoa voi jakaa monella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua!
Minä opiskelin lukion jälkeen luokanopettajaksi, koska se oli äitini unelma. Olen aina ollut ujo ja inhonnut esiintymistä, mutta ajattelin silti että opettajana kelpaan äidilleni (tiedän että ihan hullua hommaa). Noh, jo opintojen aikana tajusin että tein suuren virheen. Kärsin jokaisesta hetkestä yliopistolla. Opiskelukaverini olivat super innokkaita ja puheliaita keksivät kaikenlaisia esiintymistilanteita joka asiasta. Minä kärsin mahavaivoista ja punastelin ja kangertelin puheissani.Valmistuin opettajaksi ja tein pari vuotta sijaisuuksia. Vihasin sitä. Sitten tein päätöksen että nyt riittää. Äitini saa hävetä ja vihata minua, mutta minä en enää opeta ketään.
Opiskelin sitten optikoksi ja sitä työtä teen parhaillaan. Ei esiintymistä enää ikinä!!!!
Olen opettaja, enkä ole kyllä koskaan ajatellut työtäni esiintymisenä. Ehkäpä se on se salaisuus. Älkää esiintykö vaan olkaa ihmisten kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Oletko sinä minä? Voisin olla itse kirjoittanut tuon tekstin. Tosi raskasta on kun ei osaa luontevasti ja itsevarmasti esiintyä vaikka siis osaa kyllä työnsä tehdä ihan hyvin. Minulla vielä riesana että reagoin tosi herkästi myös kehollisesti eli sydän hakkaa 150 kertaa minuutissa jännityksestä kun pitää esiintyä. Se vaikuttaa olemukseen, ääneen ja kaikkeen, jälkeenpäin hävettää aina. Todella inhottavaa eikä iän kertyminen edes auta minuakaan.