Yo-kokeisiin valmistautuminen

Etkö ole vähän myöhässä, kokeet meni jo? Vai todella etuajassa syksyä ajatellen? Abi? Korottaja?

Edellisenä iltana kertasin jotain tärkeimpiä juttuja. Rivi LEEEEMC. Kurssinumerot olivat siis poikkeuksetta 9-10 eli olin tehnyt pohjatyön hyvin. Kirjoitin kieliä, luonnontieteitä ja yhden humanistisen reaalin.

Vierailija kirjoitti:

Etkö ole vähän myöhässä, kokeet meni jo? Vai todella etuajassa syksyä ajatellen? Abi? Korottaja?

Vuoden päästä vasta kirjoitukset. Kiinnostaa vaan tietää miten muut on lukenut, kun oon seurannut sivusta sisarusten ja kavereiden lukemista.

Kannattaa varata aikaa vanhojen yo-tehtävien tekemiselle. Kertaa ensin kurssien asiat (itse kertasin kaikkia aineita sekaisin, mutta aliarvioin kauanko aikaa kertaamiseen menee joten tuli kiire) ja sitten tein vanhoja yo-tehtäviä, joiden avulla saa opiskeltua tehokkaasti. Kun tekee vanhoja yo-tehtäviä, asiat jäsentyvät mielessä paremmin ja niitä oppii paremmin muistamaan, yhdistelemään ja soveltamaan. Aluksi yo-tehtäviä tehdessä voi tuntua siltä, ettei osaa mitään, mutta kun niitä tekee ja lukee hyvän vastauksen piirteitä, oppii myös hahmottamaan mitä kysymyksillä haetaan ja kuinka laajasti asiaa on syytä pohtia. Kielissä tein muutaman yo-kokeen kokonaan läpi ja poimin niistä sanoja, joita tehtävissä toistui mutta joita en ymmärtänyt ja opettelin ne. Matikassa tein yo-kokeita ajastimen kanssa, koska matikassa aika loppuu todennäköisesti kesken kun aikaa on keskimäärin 36 minuuttia tehtävää kohden. Esseetehtäviä pohdin ranskalaisten viivojen avulla listaten käsitteitä ja asioita, joita vastaukseeni sisällyttäisin. Jos osasin jonkun tehtävän huonosti tai en ollenkaan, niin kertasin aiheen ja palasin tehtävään myöhemmin. Vanhojen yo-tehtävien tekeminen oli itselleni ylivoimaisesti tehokkain opiskelutapa yo-kirjoituksiin, joten suosittelen sitä ehdottomasti. Varsinkin, jos tavoittelet E-L -tasoisia arvosanoja, varaa runsaasti aikaa vanhojen yo-kokeiden tekemiselle. Suosittelen käymään läpi vähintään kolme yo-koetta kaikista aineista, jotka aiot kirjoittaa. Voit myös tehdä niin, että tehtävän tehtyäsi luet hyvän vastauksen piirteet ja teet tehtävän heti uudestaan, yrittäen muistaa mahdollisimman paljon asioita hyvän vastauksen piirteistä, jolloin ne ehkä jäävät paremmin mieleen.

Kun nyt olet näin ajoissa liikenteessä ja panostat kovasti opiskeluun, oletan, että saatat olla helposti ahdistuvaa sorttia. Siispä tässä vielä pari sanaa ahdistuksesta. Muista, että kaikkia muitakin ahdistaa yo-kokeet ja koesalissa et enää voi muuttaa mitään. Voit vain keskittyä tekemään parhaasi. Koesalissa ei siis ole mitään syytä enää miettiä mitä on tullut tehtyä tai jätettyä tekemättä, jossitella ja ahdistua. Koetilanteessa kannattaa vain hengitellä syvään, ignoorata jännitys ja keskittyä sen sijaan tehtäviin ja siihen, että tekee parhaansa. Kun ajattelee, että ahdistus on normaalia ja hyväksyy sen, mutta ei kiinnitä siihen sen enempää huomiota, se lakkaa jossain vaiheessa itsestään. Eli älä ahdistu siitä jos sinua ahdistaa. 

Tsemppiä opiskeluun ja kirjoituksiin!

Varaa tosiaan paljon aikaa. Jos on E tai L mielessä, niin mielellään ainakin 3-4 kuukautta. Lue totta kai kirjat huolellisesti ja mielellään pariin otteeseen, mutta muista ehdottomasti se että tarkoitus ei ole opetella ulkoa vaan opiskella asiat niin että ne oikeasti ymmärtää. Älä myöskään pelkästään lue kirjoja, vaan tee myös mahdollisimman paljon tehtäviä. Itselläni auttoi myös vanhojen yo-kokeiden tekeminen tosi paljon.

Lisäksi huomasin tehokkaaksi myös sen että opetin opiskelemani asiat omin sanoin jollekin. Jää näin paremmin päähän. Ainakin itsellä.

Ja varmaan se tärkein: muista ottaa rennosti välillä. Oikeasti. Se on rankka rupeama kun sen kunnolla hoitaa, mutta loppuun ei saa itseään polttaa missään nimessä.

Tärkeintä, älä kirjoita liian montaa ainetta. Mitä pidempään pystyt keskittymään niihin muutamaan sitä parempi tulos. Etenkään samalla kerralla ei liian montaa. Lukion voi hyvin tehdä 3,5 vuoteen tai 4, jos kirjoitusten hajauttaminen antaa paremmat arvosanat. Riippuu kuinka vaikea ala päästä jolle haluat ja kuinka nopeasti itse opit. Jos luet kahteen aineeseen jotka on tosi erilaisia, on hyvää vastapainoa lukea toista aamupäivällä ja toista iltapäivällä. Tarpeeksi taukoja, pieni tauko tunneittain. Illalla sit vapaata ja mielellään viikonloppunakin edes yksi päivä vapaa. Vapaa-aika auttaa jaksamaan. Ja kaikki häiriötekijät pois koko lukuajaksi, ettei mene aikaa niihin (some jne). Toisto on kaikkein tehokkain oppimismetodi. Toistoa voi tehdä kertaamalla esim päivän lopussa nopeasti mitä on tehnyt ja silmäillä myös seuraavana aamuna mitä eilen teki. Tärkeimmät asiat esim. termit ylös flash cardeille ja niitä kerrata kunnes osaa. Ajoissa aloittaminen on tärkeää. Se on paljon tehokkaampaa kuin lukea viimeinen viikko yötä myöten. Pidä huolta jaksamisesta.

Jos ei tieto tartu koulussa aivonystyröihin niin väärä valinta

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tieto tartu koulussa aivonystyröihin niin väärä valinta

Eipä siellä koulussa kovin paljon tarttunut, paitsi kielistä. Kotona tehty työ ratkaisi, ja olin lopputuloksesta toisaalta iloinen, toisaalta lähes tyytyväinen: tarkoittaa, että meni selvästi paremmin kuin luokan keskiarvo, mutta en silti luokan paras, mutta kuitenkin parhaassa neljänneksessä. Riittävän pitkä valmistautuminen, pieni loppukirin tapainen viimeisten edeltävien viikkojen aikana, edeltävänä päivänä sitten ajatukset muualla, huonosti nukutun yön jälkeen kokeisiin niin väsyneenä, ettei jaksanut edes hermostua. Samoin meni myöhemmissä opinnoissa, ja menestys oli hyvä silloinkin.