Lue keskustelun säännöt.
Muisti ei toimi, itken ilman syytä ja olen paisunut. Mikä on?
13.04.2021 |
Taustalla stressiä. Olisi kiva jos joku kertoisi ajatuksiaan tilanteesta.
Esimerkiksi nyt vuoden sisään on ollut pari muuttoa, kaupungin vaihtoja, työpaikkojen vaihtoa (koronan takia), opiskelun aloittamista, hurjasti uusia ihmisiä elämässä ja myös ihmissuhteiden päättymisiä ikävistä syistä.
Ollut paljon pettymyksiä ihmisiin liittyen kuten väkivaltaa, juoruilua, ystävät pettivät ja lopulta parisuhteen päättyminen.
Myös vanhempien sairaus yms. ovat harnittaneet.
Olen käynyt keskustelemassa näistä kyllä.
On niin paljon ollut kaikkea, että jossain vaiheessa kun jäin yksin niin masennuin aika pahasti ja päätin kokeilla hetken mielialalääkkeitä.
Lopetin ne monta viikkoa sitten, muutin pois kaupungista ja päätin aloittaa uuden elämän.
Sillä se masennus meni ohi ja voin nyt muuten ihan hyvin mutta en vain muista kunnolla.
Se on noloa. Sanojakin saa miettiä kun ei muista, pää on sumussa.
Keskittymiskyky herpaantuu, olen aivan väsynyt kun nyt on vielä työharjoittelu meneillään alalla, jota nyt opiskelen. Paljon on uutta vaikka työ onkin mielestäni ihan mukavaa.
On mennyt tosi hyvin siellä ja sain jo töitäkin mutta olen silti poikki nyt vaikka ihan ok menee nyt vaikeuksien jälkeen.
Olen voinut siis hyvin mutta just kun tulin kotiin niin ilman syytä purskahdin vain itkuun kuin pieni lapsi ja kirosin väsymystäni.
Kilpirauhasen vajis myös on mutta syön siihen aika isoa annosta thyroxinia.
Syön nyt terveellisesti ja liikuntaa päivittäin kevyesti tunnin suunnilleen.
Olen meinaan paisunutkin ihan järjettömästi lyhyessä ajassa. Se tapahtui silloin kun masennuin lopulta kaiken kanssa ja nyt on sitten kroppa ihan sekaisin.
Tuntuu ainakin siltä.
Olisko jotain neuvoja?
Kommentit (25)
Tiedän ettei sokeri sovi.
Siksi syön nyt vhh tyyppisesti koska se ruokavalio minulle sopii parhaiten.
Viikonloput syön löysemmin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
liikunta on jäänyt kokonaan mainittematta tästä?
Tarkoituksellista?
Lähimuisti juurikin erittäin huono.
Esimerkkinä liian usein suihkussa mietin, että pesinköhän jo itseni saippualla vai en vaikka suihkut ovat muutenkin pikaisia minulla.
En vain muista aina hiusten pesun jälkeen, että pesinköhän ihon jo, joten pesen itseni varmuudeksi ehkä uudestaan.
Tällaisia on lukuisia päivän mittaan, usein kutsun itseäni mielessäni tyhmäksi ja mietin, että mikä hitto minua taas vaivaa.
Ne sanojen unohtelut ovat noloja mutta minulla on ollut sitä pitkään, suoraan verrannollinen stressiin.
Tosiaan stressaannun helposti ja todennäköisesti myös uuvun.
Takana jo kaksi selvää työuupumusta mutta toki olen myös ahkerakin, nöyrä ja joskus liian kiltti. Työtahti oli kova aikaisemmin ja tein jatkuvasti pitkiä päiviä, matkustin työmatkojen perässä, oli vastuuta jne.
Olen aina tehnyt liikaa. Kroppa ei enää kestä stressiä samalla tavalla varmaan kuin ennen.
Tuli liikaa liian lyhyessä ajassa ja liian nuorena. Siihen kaikki ihmissotkut päälle, molempien vanhempien alkoholismi jne. Yksin oli pärjättävä.
Minulla on se lapsuus joka on traumaattinen ja sieltä lähtösin ongelmat monin tavoin. Siksi terpiaan menossa.
Aina tapahtuu enkä pysy perässä, en edes koe olevani ns. tässä maailmassa vaan jossain muualla suurimmaksi osaksi. Roolia sitten vedellään ja yritetään ainakin näennäisesti pärjätä ja mukamas pysyä kartalla. :D
Ap