Tuleeko naisesta jotenkin elämässään epäonnistunut, jos hän saa pakit?
Olen saanut kahdelta ihastukseltani pakit ja ensimmäiselta ihastukseltani saamani pakit murskasivat itsetuntoni täysin (olin tuolloin 19-vuotias ja asiasta selviämiseen meni useampi vuosi). Nyt toiselta ihastukseltani nelisen vuotta sitten saamani pakit käytännössä tuhosivat koko loppuelämäni ja ensimmäisten pakkien jälkeen uudelleen korjaantuneen itsetuntoni. Ovatko muut naiset kokeneet samaa ja miten tällaisesta voi edes selvitä?
Kommentit (45)
No jos se yhtään helpottaa oloasi ap, niin mies joka antaa pakit on suurella todennäköisyydellä kaappihomo.
Vierailija kirjoitti:
"...toinen tapa olisi ajatella, että "Tällaista elämä on, joskus onnistaa, joskus ei (kenelläpä aina?). Olen ihan kiva ja mukava ihminen ja minulla on mahdollisuuksia vaikka mihin. Voi olla, että myöhemmin selviää, että olikin ihan hyvä, että tuo homma jäi tuohon."
Mutta miten käytännössä tällaisista voi selvitä ehjin nahoin? Mulla meni käytännössä koko nuoruus piloille niiden ekojen pakkien vuoksi. Ja näiden toisten vuoksi meni sitten aikuiselämä ja loppuelämä säpäleiksi.
T. Ap
No juurikin opettelemalla toisenlainen suhtautumistapa sen sijaan että pilaa monta vuotta elämästään suremalla ihan tavallista asiaa, jonka miettimisen pitäisi mennä ohi parissa päivässä!
Ap, oot aika surkea provo... Ei kuulosta eletyltä elämältä.
Vierailija kirjoitti:
AP katsoppas tämä.
Tuo ikäloppu nainen yhtäkkiä vaan nousee uima-altaasta ja minun 16v kaluni nousee pystyy niinkun keijun viisari. Ei jumalauta. Tälle taiteelle pitäisi olla joku oma kategoria pornossa - kattoisin niinkun 24 7
Ruhjennut nainen joka ensin näyttää olemaan harmiton sitten hottis seksipeto ja saa silti pakit naimisissa olevalta mieheltä. Ei juma. Itte en pystyis. Mut tolleen vaan ne kykenevät jätkät.
Mäki tiiän yhden 15v jäbän joka panee niinkun uutta likkaa joka pv. Seki varmaa rejectaa sun kaltaset femcellit niinku päivittäin
Haha, aika herkästi nousee. Mikäs siinä. 🙂👍
Vierailija kirjoitti:
Ap, oot aika surkea provo... Ei kuulosta eletyltä elämältä.
Niinkö? On kuitenkin elettyä elämää, enkä ihan kaikkia detaljeja voi kertoa, muun suurin piirtein meni noin. Sitä viimeisintä ihastustani ajattelen edelleen aivan jatkuvasti, enkä kykene edes kiinnostumaan kenestäkään muusta näin monen vuoden jälkeenkään. Onneksi on sentään edes joku, josta haaveilla, mutta mitään oikeaa suhdetta en tule todennäköisesti enää ikinä saamaan.
T. Ap
On se itsetunto heikoissa kantimissa sitten.
Psykiatriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...toinen tapa olisi ajatella, että "Tällaista elämä on, joskus onnistaa, joskus ei (kenelläpä aina?). Olen ihan kiva ja mukava ihminen ja minulla on mahdollisuuksia vaikka mihin. Voi olla, että myöhemmin selviää, että olikin ihan hyvä, että tuo homma jäi tuohon."
Mutta miten käytännössä tällaisista voi selvitä ehjin nahoin? Mulla meni käytännössä koko nuoruus piloille niiden ekojen pakkien vuoksi. Ja näiden toisten vuoksi meni sitten aikuiselämä ja loppuelämä säpäleiksi.
T. Ap
No juurikin opettelemalla toisenlainen suhtautumistapa sen sijaan että pilaa monta vuotta elämästään suremalla ihan tavallista asiaa, jonka miettimisen pitäisi mennä ohi parissa päivässä!
Miten sen toisenlaisen suhtautumistavan oppii? Mä kiinnostuin siitä ihmisestä ja pidän hänestä. Mulla on kamala ikäväkin häntä. Hän on myös todella hyvännäköinen muutenkin. Ei kukaan muu ole yhtä kiinnostava kuin hän on. Ihan kaikki yksityiskohdatkin hänessä jotenkin inspiroivat ja kiinnostavat todella paljon.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
On se itsetunto heikoissa kantimissa sitten.
On. Kummankin vuoksi olen pyöritellyt mielessäni its arin mahdollisuutta myös. Siihen ekaan sitten menikin nuoruuteni tärkeimmät vuodet. Tähän tokaan menee sitten loppuelämä. Hieman ahdistaakin jopa ja samalla olen katkera elämälle myös.
T. Ap
No ei todellakaan. Noin ylipäätänsä ihan jännä aihe, pakkien käsittely, että miten käsitellä rationaalisesti torjutuksi tuleminen. Ymmärrän että monelle heikomman itsetunnon omaavalle (joita luulisi olevan paljon, kun katsoo vaikka jatkuvaa järjetöntä suomalaisten alaslyttäämistä ei-viehättävinä ja itsetunnon paskomista netissä) se voi olla kovempi kolaus, edes lähestyä toista. Ihmeen vähän käsitellään yleisestikkään yhteiskuntatsolla torjutuksitulemisen käsittelyä ja kuinka jatkaa eteenpäin antamatta sen vaikuttaa niin paljon, vaikka koko suomalaisten olemassaolo on kiinni siitä, että ihmiset tekevät aloitteita ennen parin syntymistä. Joku voisi alkaa isomminkin rummuttaa kursseja tästä aiheesta, löisi varmaan hyvin rahoiksi.
No en ole montaa aloitetta tehnyt, mutta tein tosissani aloitteen reilu 3 vuotta sitten tuntemattomalle miehelle ja tulin torjutuksi. Mietin sitä vieläkin, enkä ole ollut sen jälkeen juurikaan kiinnostunut kenestäkään. Että voi ottaa koville. Miksi nolasin itseni? Toivottavasti se tyyppi löysin jonkun naisen joka pettää sitä :-) Sellaiset toivotukset kirjoitin sille miehelle, kun se kirjoitti mulle "ei kiinnosta kiven vertaa". Siitäkös se otti nokkiinsa ja laittoi kostoksi eston mulle tuon kommentin jälkeen :D
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat tekevän äärimmäisen vähän aloitteita miehille ottaen huomioon miten paljon valittavat sinkkuudestaan ja huonoista miehistä.
Jostain syystä aloitteet tehdään myös aina liian korkeatasoisille miehille, myös realismi olisi hyvä pitää mielessä aloitteita tehdessä.
Realismi on vain MGTOW-miesten keksimä typerä "parisuhdemarkkinoiden tasoteoria".
Karu totuus on se, että naiset ovat aina (kautta koko ihmiskunnan historian) etsineet korkeatasoisia miehiä. Tämän ilmiön nimi on hypergamia. Hypergamia on yleistä naisilla, mutta äärimmäisen harvinaista miehillä.
Vierailija kirjoitti:
up
Kivaa, että joku muu upitti aloittamaani ketjua. Menen taas illaksi kotiin nuolemaan haavojani. Huoh. En kyllä tähän dilemmaani ole löytänyt ratkaisua.
T. Ap
Ei tule. Pakit ovat kaiken hyvän alku, muualta voit saada vastakaikua. Se väärä mies jää ehkä taakse ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ehdottomasti tuhoaa naisen elämän.
Samaan aikaan miehet ovat saaneet 20 vuotiaana kevyesti yli 100 pakkia, eikä se tuhoa miesten elämää.
Kai se kertoo siitä, että mies on henkisesti vahva ja nainen taas henkisesti heikko kun ei kestä paria pakkia.
Näinkö?
Jokainen mies jonka tunnen on saanut lähes 1000 pakkia +30 vuotiaaksi mennessä, eikä he välitä. Ota oppia siitä.
Olisikohan nyt syytä ensin määritellä, mitä tarkoitellaan sanalla "pakit". Tuskinpa sentään sitä, että menee baarissa juttusille/iskemään eikä toista kiinnostakaan, tai että laittaa aloitteen jossain deittipalvelussa.
Minusta pakit tarkoittaa tilannetta, jossa on jo tutustuttu ja toinen on kuvitellut, että kyse on seksi- tai parisuhdekiinnostuksesta mutta toinen on halunnutkin vain juttuseuraa tms.
Miehenä olen saanot lukemattomia pakkeja juuri tällä tavalla. Samoin kuin muutkin miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ehdottomasti tuhoaa naisen elämän.
Samaan aikaan miehet ovat saaneet 20 vuotiaana kevyesti yli 100 pakkia, eikä se tuhoa miesten elämää.
Kai se kertoo siitä, että mies on henkisesti vahva ja nainen taas henkisesti heikko kun ei kestä paria pakkia.
Näinkö?
Jokainen mies jonka tunnen on saanut lähes 1000 pakkia +30 vuotiaaksi mennessä, eikä he välitä. Ota oppia siitä.
Olisikohan nyt syytä ensin määritellä, mitä tarkoitellaan sanalla "pakit". Tuskinpa sentään sitä, että menee baarissa juttusille/iskemään eikä toista kiinnostakaan, tai että laittaa aloitteen jossain deittipalvelussa.
Minusta pakit tarkoittaa tilannetta, jossa on jo tutustuttu ja toinen on kuvitellut, että kyse on seksi- tai parisuhdekiinnostuksesta mutta toinen on halunnutkin vain juttuseuraa tms.
Johtunee naisten ja miesten eroista. Mies saa pakit suoraan, nainen sen jälkeen kun on pantu.
On se naisille elämän ja kuoleman asia, siksi eivät juurikaan tee aloitteita ja ne vähäisetkin tehdään sillä tavalla, että voidaan aina naamioida se joksikin muuksi jos ei natsaakaan.
Nuorena tuli oltua epätoivoisen ihastunut moneen mieheen, jotka eivät halunneet minua. Yhteen tyyppiin olin pari vuotta ihastunut, vaikka tiesin alusta asti ettei mies halua minusta mitään. Olen hyvännäköinen ja älykäs nainen, mutta ei se takaa mitään. Eivät kaikki joista itse olen ollut kiinnostunut ole kiinnostuneet takaisin. Kun tapasin kumppanini niin ymmärsin miksi eivät olleet kiinnostuneet. Olivat yksinkertaisesti minulle ihan vääriä ihmisiä ja he ilmeisesti tunnistivat sen, vaikka minä en tunnistanut. En usko, että olisin ollut onnellinen niiden miesten kanssa joihin olin sekopäisesti ihastunut. Nykyinen mies on minulle täydellinen.
Sinun kannattaa kyllä itsetuntoasia hoitaa saman tien kuntoon. Kenenkään itsetunnon ei pidä olla kiinni siitä kiinnostuuko miehet takaisin vai ei. Jos niin on niin ei pysty olemaan parisuhteessa. Parisuhteessa itsetunnon pitää olla kohdillaan tai suhteesta tulee kamala. Ihmiset myös huomaavat jos itsetunto on huono eivätkä silloin kiinnostu. Kannattaa mennä ihan terapiaan työstämään tuota asiaa. Saat sieltä apua ja neuvoa miten ajatella itsestäsi eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat tekevän äärimmäisen vähän aloitteita miehille ottaen huomioon miten paljon valittavat sinkkuudestaan ja huonoista miehistä.
Jostain syystä aloitteet tehdään myös aina liian korkeatasoisille miehille, myös realismi olisi hyvä pitää mielessä aloitteita tehdessä.
Miehelle on vain kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta. Niin se ainakin omalla kohdallani oli ja uskoisin, että useimmilla muillakin naisilla.
Noinhan se periaatteessa menee, joillakin vain se rima noiden kahden välillä on aivan liian korkealla mahdollisuuksiin nähden.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin aloittaja ihastuu johonkin itseään "korkeammalla tasolla" olevaan henkilöön, ja kun ei saa tältä vastakaikua (yllättäen!), niin ajattelee olevansa arvoton ihminen...
Nyt kannattaa ehkä suunnata jonnekin mielenterveysklinikalle.