Millainen ihminen ei jaa omaisuuttaan oman perheensä kanssa?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo jemmaaminen on? Sitäkö että yrittää elää säästeliäästi että olisi edes jonkinlainen varakassa mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin kuten yllättävä auton vaihtotarve esim kolarin vuoksi tai jotain vastaavaa? Tämä ei ole ongelma silloin kun kumpikin puoliso hahmottaa tämän mutta aina ei ole. Ja silloin se tuntuu olevan se tuhlaileva puoliso joka loukkaantuu vaikka nimenomaan tuo säästäväinen puoliso on mahdollistanut tuhlarillekin taloudellisen turvallisuuden.
Yllättävän paljon on sellaisia ihmisiä jotka eivät hahmota että menojen tulee olla aina pienemmät kuin tulot. Ennenpitkään elämässä tulee kuitenkin jotain epäonnisia sattumia ja milläs ne sitten maksetaan jos kaikki tuleva raha on laitettu haisemaan?
Tässä tarkoitetaan sitä, että varakkaampi on pihi ja ahne, eikä halua käyttää rahaa perheeseensä, vaan haluaisi maksattaa kaikki perheen kulut pienituloisella.
Minulla on puolisoni kanssa vain osittainen yhteistalous. Eli yhteiset menot maksellaan yhteiskäyttötililtä (esim. ruoat ja lapsen menot), muuten rahat ovat täysin erillään. Tienaan vähemmän kuin puolisoni.
Tämä on juuri hyvä järjestely. :) Ei tarvitse perustella ostamisiani, ostamatta jättämisiäni tai sijoituksiani kenellekään. En iki maailmassa suostuisi siihen, että joutuisin kysymään lupia hankintoihini, eikä ole myöskään mitään intoa alkaa vahdata puolisoni raha-asioita. Kumpikin tulee toimeen ja kummankin arvostelukykyyn voi raha-asioissa luottaa. :)
Kuulostaa aika ankealta ja kateelliselta kyttäämiseltä, että kummallakin on parisuhteessa koko ajan oltava tasan sama määrä rahaa käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puolisoni kanssa vain osittainen yhteistalous. Eli yhteiset menot maksellaan yhteiskäyttötililtä (esim. ruoat ja lapsen menot), muuten rahat ovat täysin erillään. Tienaan vähemmän kuin puolisoni.
Tämä on juuri hyvä järjestely. :) Ei tarvitse perustella ostamisiani, ostamatta jättämisiäni tai sijoituksiani kenellekään. En iki maailmassa suostuisi siihen, että joutuisin kysymään lupia hankintoihini, eikä ole myöskään mitään intoa alkaa vahdata puolisoni raha-asioita. Kumpikin tulee toimeen ja kummankin arvostelukykyyn voi raha-asioissa luottaa. :)
Kuulostaa aika ankealta ja kateelliselta kyttäämiseltä, että kummallakin on parisuhteessa koko ajan oltava tasan sama määrä rahaa käytössä.
Meillä sama. Pakolliset yhteiset kulut (käytännössä asuminen, ruoka ja auto) maksetaan yhteiseltä taloustililtä, jolle molemmat tallettavat saman verran. Kaikki muu on omaa rahaa. En ole ikinä nähnyt puolisoni veroilmoitusta eikä hän ole koskaan pyytänyt näyttämään omaani. Mainitsemme kyllä toisillemme, tuleeko palautuksia tai mätkyjä, jos kyseessä on isompi summa.
Meillä on myös samoin kuin edellä. Yhteiset menot rahoitamme puoliksi.
Tulomme on suunnilleen samat, miehellä hiukan isommat. Kumpikin voi käyttää ylijäävän osan tuloistaan miten haluaa.
Olemme kuitenkin rahankäytössä erilaisia. Minulla jää rahaa säästöön. Joskus jos on joku yllättävämpi rahanmeno, vaikka kodinkone rikkoutuu, niin saatan sen ostaa omilla rahoillani.
Meillä ei kävisi esimerkiksi, että palkkamme menisi yhteiselle tilille, koska luulen että kaikki menisi mitä tuleekin. Mieheni ei niin hahmota rahankäyttöä,
on vaan niin kiva ostella kaikenlaista. Siinä menisi sitten minunkin tili
Itse olen taloudellinen.
Meillä toimii tämä. Minulle luo turvallisuuden tunnetta, kun tiedän että tilillä on
rahaa. Ja on kiva kun on mistä ottaa, kun johonkin tarvitsee.
Voin vielä kertoa, että olemme pienituloisia. Lapset on jo maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo jemmaaminen on? Sitäkö että yrittää elää säästeliäästi että olisi edes jonkinlainen varakassa mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin kuten yllättävä auton vaihtotarve esim kolarin vuoksi tai jotain vastaavaa? Tämä ei ole ongelma silloin kun kumpikin puoliso hahmottaa tämän mutta aina ei ole. Ja silloin se tuntuu olevan se tuhlaileva puoliso joka loukkaantuu vaikka nimenomaan tuo säästäväinen puoliso on mahdollistanut tuhlarillekin taloudellisen turvallisuuden.
Yllättävän paljon on sellaisia ihmisiä jotka eivät hahmota että menojen tulee olla aina pienemmät kuin tulot. Ennenpitkään elämässä tulee kuitenkin jotain epäonnisia sattumia ja milläs ne sitten maksetaan jos kaikki tuleva raha on laitettu haisemaan?
Tässä tarkoitetaan sitä, että varakkaampi on pihi ja ahne, eikä halua käyttää rahaa perheeseensä, vaan haluaisi maksattaa kaikki perheen kulut pienituloisella.
Tuo olisi ollut näppärää sanoa heti avausviestissä. Jäi enempi hämäräksi että mitä sillä haetaan takaa.
No mitä ihmettä? Pitäskö mun joka tilipäivä kutsua perhe koolle ja jakaa potti tasan kaikille? Perheessä on kaksi tienaavaa aikuista ja lapsille ostetaan kaikki tarvittava. En näe syytä luovuttaa 3/4 omalla työllä ansaituista pois
Mitä tuo jemmaaminen on? Sitäkö että yrittää elää säästeliäästi että olisi edes jonkinlainen varakassa mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin kuten yllättävä auton vaihtotarve esim kolarin vuoksi tai jotain vastaavaa? Tämä ei ole ongelma silloin kun kumpikin puoliso hahmottaa tämän mutta aina ei ole. Ja silloin se tuntuu olevan se tuhlaileva puoliso joka loukkaantuu vaikka nimenomaan tuo säästäväinen puoliso on mahdollistanut tuhlarillekin taloudellisen turvallisuuden.
Yllättävän paljon on sellaisia ihmisiä jotka eivät hahmota että menojen tulee olla aina pienemmät kuin tulot. Ennenpitkään elämässä tulee kuitenkin jotain epäonnisia sattumia ja milläs ne sitten maksetaan jos kaikki tuleva raha on laitettu haisemaan?