Ujon aamutoimet sairaalassa, siis mikä niissä voi olla vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun tulette vanhoiksi. Mitäs tuumitte kun joku pesee ja vaihtaa vaipat.

Eikö yksityisyydestään saa pitää kiinni siihen saakka, kun tulee niin raihnaiseksi, että laskee alleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, kiinnostaako vai ei. Nyt on kysymys siitä, että minä tunnen oloni erittäin epämukavaksi puolipukeissa tuntemattomien seurassa.

Yritä nyt noiden muiden miinustelijoiden kanssa ymmärtää, että jotkut eivät ole yhtä leväperäisiä alastomuuden ja suojattomuuden suhteen kuin jotkut muut. Jos sen tajuatte, osaatte ehkä joskus välttää nenänne tulemisen kipeäksi.

Ei tässä ihan niin outoa ole se, että tunnet noin hallitsevaa epämukavuutta alastomuudesta, vaan se, että menet tässä alastomuushäpeässäsi ja pakkomielteessäsi niin pitkälle, että vihjailet väkivallalla jopa työtään tekeviä, mahdollisesti myös muita potilaita, jos ”tulevat liian lähelle”. Olet sairas.

Eiköhän tuo nyrkkien heiluttelu ollut vain liioittelua ja vitsiä.

Juuri näin. Keskivertopalstalainen vain ei erota kielikuvia todellisista teoista. En ole koskaan joutunut väkivallan kohteeksi enkä ole itsekään kohdellut ketään kaltoin. Olen asunut koko aikuisikäni yksin, enkä ole tottunut siihen, että kuljeskellaan puolialasti toisten seurassa - minulla on ollut mahdollisuus siihen ylellisyyteen, ettei sellaista ole edes tarvinnut nähdä. Jotkut kuulemma pitävät vessan ovenkin auki parisuhteissaan, mitä minä en kerta kaikkiaan tajua.

Se, mikä minua kummastuttaa tässä ketjussa eniten, on se, miten kärkkäästi niin moni tekee noita kyökkidiagnoosejaan muista ihmisistä. Ovatko he yhtä innokkaasti tuomitsemassa muita tosielämässäkin vai louskuttavatko vain täällä palstalla, kun ei kukaan tunnista?

Mitähän tuollainen tyhmänpulskea keskivertopalstalainen muuten tekisi, jos säikähtäisi oikein kunnolla suihkuverhon tai oven takaa ilmestyvää hahmoa? Veikkaan, että monelta lähtisi se nyrkinisku huomattavasti nopeammin kuin minulta.

Eu kait ne ihmiset, jotka työkseen vahtivat ettei tule mitään vahinkoa, ettei kaadu tms. sieltä oven tai suihkuverhon takaa nyt mitenkään yllättäen ilmesty? 😮

Ei nyt olla missään Hitctkokin filmissä vaan oikeassa elämässä. Oletko katsonut liikaa Psykoa?

Tottakai tiedät, että se ihminen on siellä, ei se hyppää muuten sinne verhon taakse kuin silllon kun kuuluu kolahdus ja rysähdys tai huudat apua.

Ja sehän on ihan aiheellistakin tulla sinne auttamaan ja tiedät itsekin, että silloin tulee

Tuo jatkuva nyrkillä ja nyrkiniskuilla vihjailu on outoa ja pelottavaa lukea, et ole kyllä ihan tasapainossa itsesi kanssa.

Vielä oudompaa (ja loukkaavaa) on olettaa ja vihjata, että muutkin ihmiset ovat nyrkit pystyssä valmiina lyömään muita näissä kuvaamissasi tilanteissa.

Eivät he ole.

Voi hyvänen aika, millaisia vainoharhailijoita tällä palstalla liikkuukaan.

Et sitten ole koskaan ollut sovituskopissa kädet solmussa vetämässä alusvaatteita yllesi, kun myyjä tulee huhuilemaan, että sopiiko se, ja raottaa verhoakin valmiiksi. Etkä ole ollut ajatuksissasi suihkussa, kun joku alkaa rynkyttää ovenkahvaa saadakseen selville, onko siellä joku. Tai hoitaja panee päänsä ovenraosta sisään ja huikkaa, onko kaikki hyvin, kun ei kuulu mitään - vaikka on sovittu, että ei tulla kurkkimaan. Hemmetin epämiellyttävää.

Mutta vastaapa tuossa ylempänä olevaan kysymykseen. Mitä tekisit, jos oma lapsesi osoittaisi merkkejä tavallista voimakkaammasta yksityisyydentarpeesta? Löytyykö ymmärrystä vai vieläkö teet diagnooseja olkiukkojen mielenterveydestä?

Ohis mutta ymmärrätkö sinä että on eri asia kaivata yksityisyyttä kuin olla kuukausia peseytymättä ettei vaan kenenkään tarvitse olla oven takana valmiina auttamaan hätätilanteessa?

Eivät nuo vertaudu keskenään mitenkään. Toinen kertoo mt-ongelmista ja toinen nyt on ihan normaalia yksilöllistä variaatiota yksityisyyden tarpeessa.

Olet t y h m ä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, kiinnostaako vai ei. Nyt on kysymys siitä, että minä tunnen oloni erittäin epämukavaksi puolipukeissa tuntemattomien seurassa.

Yritä nyt noiden muiden miinustelijoiden kanssa ymmärtää, että jotkut eivät ole yhtä leväperäisiä alastomuuden ja suojattomuuden suhteen kuin jotkut muut. Jos sen tajuatte, osaatte ehkä joskus välttää nenänne tulemisen kipeäksi.

Ei tässä ihan niin outoa ole se, että tunnet noin hallitsevaa epämukavuutta alastomuudesta, vaan se, että menet tässä alastomuushäpeässäsi ja pakkomielteessäsi niin pitkälle, että vihjailet väkivallalla jopa työtään tekeviä, mahdollisesti myös muita potilaita, jos ”tulevat liian lähelle”. Olet sairas.

Eiköhän tuo nyrkkien heiluttelu ollut vain liioittelua ja vitsiä.

Juuri näin. Keskivertopalstalainen vain ei erota kielikuvia todellisista teoista. En ole koskaan joutunut väkivallan kohteeksi enkä ole itsekään kohdellut ketään kaltoin. Olen asunut koko aikuisikäni yksin, enkä ole tottunut siihen, että kuljeskellaan puolialasti toisten seurassa - minulla on ollut mahdollisuus siihen ylellisyyteen, ettei sellaista ole edes tarvinnut nähdä. Jotkut kuulemma pitävät vessan ovenkin auki parisuhteissaan, mitä minä en kerta kaikkiaan tajua.

Se, mikä minua kummastuttaa tässä ketjussa eniten, on se, miten kärkkäästi niin moni tekee noita kyökkidiagnoosejaan muista ihmisistä. Ovatko he yhtä innokkaasti tuomitsemassa muita tosielämässäkin vai louskuttavatko vain täällä palstalla, kun ei kukaan tunnista?

Mitähän tuollainen tyhmänpulskea keskivertopalstalainen muuten tekisi, jos säikähtäisi oikein kunnolla suihkuverhon tai oven takaa ilmestyvää hahmoa? Veikkaan, että monelta lähtisi se nyrkinisku huomattavasti nopeammin kuin minulta.

Eu kait ne ihmiset, jotka työkseen vahtivat ettei tule mitään vahinkoa, ettei kaadu tms. sieltä oven tai suihkuverhon takaa nyt mitenkään yllättäen ilmesty? 😮

Ei nyt olla missään Hitctkokin filmissä vaan oikeassa elämässä. Oletko katsonut liikaa Psykoa?

Tottakai tiedät, että se ihminen on siellä, ei se hyppää muuten sinne verhon taakse kuin silllon kun kuuluu kolahdus ja rysähdys tai huudat apua.

Ja sehän on ihan aiheellistakin tulla sinne auttamaan ja tiedät itsekin, että silloin tulee

Tuo jatkuva nyrkillä ja nyrkiniskuilla vihjailu on outoa ja pelottavaa lukea, et ole kyllä ihan tasapainossa itsesi kanssa.

Vielä oudompaa (ja loukkaavaa) on olettaa ja vihjata, että muutkin ihmiset ovat nyrkit pystyssä valmiina lyömään muita näissä kuvaamissasi tilanteissa.

Eivät he ole.

Voi hyvänen aika, millaisia vainoharhailijoita tällä palstalla liikkuukaan.

Et sitten ole koskaan ollut sovituskopissa kädet solmussa vetämässä alusvaatteita yllesi, kun myyjä tulee huhuilemaan, että sopiiko se, ja raottaa verhoakin valmiiksi. Etkä ole ollut ajatuksissasi suihkussa, kun joku alkaa rynkyttää ovenkahvaa saadakseen selville, onko siellä joku. Tai hoitaja panee päänsä ovenraosta sisään ja huikkaa, onko kaikki hyvin, kun ei kuulu mitään - vaikka on sovittu, että ei tulla kurkkimaan. Hemmetin epämiellyttävää.

Mutta vastaapa tuossa ylempänä olevaan kysymykseen. Mitä tekisit, jos oma lapsesi osoittaisi merkkejä tavallista voimakkaammasta yksityisyydentarpeesta? Löytyykö ymmärrystä vai vieläkö teet diagnooseja olkiukkojen mielenterveydestä?

Ohis mutta ymmärrätkö sinä että on eri asia kaivata yksityisyyttä kuin olla kuukausia peseytymättä ettei vaan kenenkään tarvitse olla oven takana valmiina auttamaan hätätilanteessa?

Eivät nuo vertaudu keskenään mitenkään. Toinen kertoo mt-ongelmista ja toinen nyt on ihan normaalia yksilöllistä variaatiota yksityisyyden tarpeessa.

Olet t y h m ä.

Ja sinä kaikesta päätellen hyvinkin älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, kiinnostaako vai ei. Nyt on kysymys siitä, että minä tunnen oloni erittäin epämukavaksi puolipukeissa tuntemattomien seurassa.

Yritä nyt noiden muiden miinustelijoiden kanssa ymmärtää, että jotkut eivät ole yhtä leväperäisiä alastomuuden ja suojattomuuden suhteen kuin jotkut muut. Jos sen tajuatte, osaatte ehkä joskus välttää nenänne tulemisen kipeäksi.

Et ole varmaan koskaan synnyttänyt?

Toinen synnnytykseni tapahtui toiveistani huolimatta n.10 opiskelijan seuratessa pitkittynyttä synnytystä ja alastonta alapäätäni. Olen erittäin ujo.

mutta aina ei saa, sitä mitä tilaa.......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voisi monella muuttua ääni kellossa siinä kohtaa kun pesette liikuntakykynsä menettänyttä ihmistä. Toinen vääntää itkua kun on niin häpäisty olo eikä sille voi mitään ettei itse pysty peseytymään. Tietysti se liikuntakyvyn menetys on se suurin kriisi, mutta ei se sitä häpeää poista kun sulle ventovieras ihminen pesee sut.

Tässä toki kyse on kai siitä, että joku ylipäätään on liian lähellä niin yksityisessä hetkessä, mutta ihmiset ovat erilaisia eikä se kenestäkään sairasta tee jos tarvitsee oman tilan tiukemmin kuin joku muu.

Mut on pesty teholla. Puhdistusliinoilla hangattiin, verho oli auki ja 2 muuta potilasta samassa tilassa. Epämukavaahan se oli mutta herranjeesus, elämä joskus on. Ihan naurettavaa veuhkaamista jos siitä pitää tehdä joku numero. "Mutku mä en tykkää, byää!" Pure hampaat yhteen ja kasva aikuiseksi.

Juuri tällaisten mahdollisten tilanteiden varalta mulla on hoitotahto ja alleviivasin siinä tarvettani ja toivettani yksityisyyteen. Hoitajat unohtavat potilaan yksityisyyden kunnioittamisen heti kun siitä ei olla muistuttamassa.

Tuo mitä sulle tehtiin oli väärin, ei sitä tarvitse vähätellä. Se saa aiheuttaa esim. häpeää tai kiukkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille, joiden mielestä yksityisyydestään kiinni pitävä ja muiden seuraa vessa- ja peseytymistilanteissa välttelevä ihminen on jotenkin epänormaali tai sairas.

Mitä teette, jos oma lapsenne jo pienenä panee vessan oven lukkoon? Tai pyytää alakouluikäisenä päästä yksin saunaan? Syytättekö epänormaaliksi ja sairaaksi? Pakotatteko hänet käymään vessassa ja peseytymään muiden silmien alla vastoin tahtoaan?

Tästä nyt ei ole kyse. Väännät asiat toisiksi. On eroa normaalilla ja epänormaalilla. Ymmärrät hyvin kyllä. Älä tee itseäsi tyhmäksi äläkä yritä tehdä muita tyhmiksi.

Ei pakoteta, eikä tarvitse peseytyä muiden silmien alla vastoin tahtoaan.

Saa mennä yksin saunaan ja panna vessan lukkoon.

Okei, siis sinun lapsesi saa, mutta joku tuntematon aikuinen ei saa. Mikä sinun lapsestasi tekee normaalin, mutta samaa yksityisyyttä haluava aikuinen on epänormaali? Vastaus: se, että sinä olet itsekäs ja epäempaattinen tollo. :)

Todennäköisesti terve aikuinen voi kotonaan laittaa vessan oven lukkoon ja mennä yksin saunaan, ja niin voi lapsikin jos taidot riittävät eikä esim polta itseään kiukaassa tai kuumalla vedellä. 

Sairasta ja pyörtymisaltista lasta - niinkuin aikuistakin - sen sijaan ei mielellään jätetä yksin ja kaatumis- ja loukkaantumisvaaraan ainakaan sairaalassa. Sairaalaan joutuessaan on pakko luopua osasta normaalia yksityisyyttään. Ei minua normaalisti joku tuntematon saa leikellä veitselläkään, mutta niinpä vaan sairaalassa leikattiin.

Kaksi aivan eri tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun tulette vanhoiksi. Mitäs tuumitte kun joku pesee ja vaihtaa vaipat.

Vanhat ihmiset ovat myös ihan tavallisia ihmisiä, joilla on ja saa olla tunteita, ajatuksia ja mielipiteitä ihan kuten muillakin. Tuumisin, että on nöyryytetty olo ja haluaisin kuolla. En ymmärrä tätä kommenttia.

Mua katetroitiin synnytyksen jälkeen vuodeosastolla, sänky oli ovenvieruspaikalla. Ovi apposen ammollaan käytävälle. Jouduin itse sanomaan, että laittakaa nyt edes se ovi kiinni. Hoitajat tulevat sokeiksi näille asioille työssään.

Miten teille, yksityisyytenne tiukat vartijat, kun tai jos tulette joskus todella sairaiksi ja on vaan pakko päästää se toinen ihminen lähelle? Ei pääse yksin sinne vessaan tai suihkuun. Ihan oikeasti tarvitsee siihen apua. Tai ei edes pääse siinne vaan toiminnot tapahtuu huoneessa.

Muuten ette selviytyisi, olette niin voimattomia tai kykettynä johonkin laitteeseen tms.

Täytyy todella tuntea itsensä kaikkivoipaksi jos luulee, että aina, koko elämänsä pärjää ilman apua.

Miksi laittaa vessan ovi lukkoon kotona? Sitä en ymmärrä. 

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Miksi laittaa vessan ovi lukkoon kotona? Sitä en ymmärrä. 

Itse laitan siksi, että teinini eivät halua nähdä minua tekemässä tarpeitani tai vaihtamassa tampoonia/sidettä. Kyllä näky palaisi aika ikävästi nuoren verkkokalvoille, kun tulisi vessaan ja äiti vetää täyttä tampoonia emättimestä. 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kamalaa joutua tekemään yksityisiä asioita muiden nähden. Kun minä olin sairaalassa silmät leikattuina, odotin hiljaista hetkeä ja vaelsin sitten aiemmin kartoittamaani reittiä vessaan. Olisin muuten pyytänyt saattoapua joltakulta, mutta se aina johti kinasteluun siitä, tuleeko hoitaja vessaan vai ei. Ei tule.

Minä olen yksityinen ihminen kaikin puolin, eikä minuun kosketa eikä minua katsella, jollen anna lupaa. Ja minähän en anna.

Olin jokin aika sitten kuukausikaupalla käymättä suihkussa. Olin sairauden vuoksi hyvin altis pyörtymään, enkä halunnut aiheuttaa vesivahinkoa tukkimalla tajuttomalla ruhollani lattiakaivoa. Ajatus siitä, että ottaisin jonkun kyttäämään ovelle sitä, käykö huonosti vai ei, oli minulle liikaa. Mieluummin ei suihkua ollenkaan. Sama juttu vessakäyntien kanssa: niihin meni paljon aikaa ja suunnittelua, ja kivun vuoksi itkin mennen tullen, mutta muiden ei tarvitse tulla sekaantumaan.

Sama juttu on muuten esteenä sovituskopeissa, joihin myyjät ainakin ennen vanhaan olivat kovin mielellään tulossa. Minä ripustelin vaatteita peittämään ovenrakoa ja olin suurin piirtein tulossa nyrkki edellä vastaamaan huhuiluihin. Ja ihan normaali olen, paitsi silloin, kun muilla on vaatteet päällä ja minulla ei. :)

Itse kyllä mieluummin haluaisin jonkun tutun tai vaikka kotihoitajan vaikka sitten raollaan olevan oven taakse päivystämään kerran viikossa että pääsen suihkuun. Ei niiden tarvitse seistä ja toljottaa siellä kylpyhuoneessa, kuuluu se pyörtymisen rymähdys varmaan sen oven taaksekin, vaikka olisi jopa kokonaan suljettu. Ja ottaisin suihkutuolin siksi ajaksi lainaan että voin suihkutella istuallaan, ei tarvitse suorilta jaloilta asti kaatua ja mahdollisesti halkaista kalloaan. Kylpy olisi vieläkin parempi, mutta sitten varmaan tarvitsee olla näköyhteys valvojaan jotta ei vahingossa pyörry ja huku.

Kyllä tuo sinun yksityisyytesi kuulostaa hivenen neuroottiselta. Hoitajia ei todellakaan kiinnosta sinun tirkistelemisesi, he ovat jo tarpeeksi ihmisruhoja nähneet, pukeissa ja ilman rihmankiertämää. 

Siinäpä unelmaskenaario: taju kankaalle tai kallo halki ja odottelemaan oven takana kurkkivaa valvojaa nostelemaan märkää ja vetelää alastonta ruhoa sieltä saippuavesilammikosta. Juuri tuollaista minä en halua.

Kummallisia mielipiteitä tässä ketjussa. Olen havaitsevinani paheksuntaa siitä, että tunnen oloni erittäin epämukavaksi puolipukeissa tai alastomana tuntemattomien ihmisten läsnäollessa. Ihan neuroottiseksikin haukutaan. Oletteko te noin epäsensitiivisiä myös nostellessanne pyörtyneitä ihmisiä suihkun lattialta? Kummallista tunnekylmyyttä ja herkkyyden puutetta, hyi teitä.

Herkkä ja sensitiivinen puhuu ruhosta syytellen muita herkkyyden puutteesta?

Vierailija kirjoitti:

On kamalaa joutua tekemään yksityisiä asioita muiden nähden. Kun minä olin sairaalassa silmät leikattuina, odotin hiljaista hetkeä ja vaelsin sitten aiemmin kartoittamaani reittiä vessaan. Olisin muuten pyytänyt saattoapua joltakulta, mutta se aina johti kinasteluun siitä, tuleeko hoitaja vessaan vai ei. Ei tule.

Minä olen yksityinen ihminen kaikin puolin, eikä minuun kosketa eikä minua katsella, jollen anna lupaa. Ja minähän en anna.

Olin jokin aika sitten kuukausikaupalla käymättä suihkussa. Olin sairauden vuoksi hyvin altis pyörtymään, enkä halunnut aiheuttaa vesivahinkoa tukkimalla tajuttomalla ruhollani lattiakaivoa. Ajatus siitä, että ottaisin jonkun kyttäämään ovelle sitä, käykö huonosti vai ei, oli minulle liikaa. Mieluummin ei suihkua ollenkaan. Sama juttu vessakäyntien kanssa: niihin meni paljon aikaa ja suunnittelua, ja kivun vuoksi itkin mennen tullen, mutta muiden ei tarvitse tulla sekaantumaan.

Sama juttu on muuten esteenä sovituskopeissa, joihin myyjät ainakin ennen vanhaan olivat kovin mielellään tulossa. Minä ripustelin vaatteita peittämään ovenrakoa ja olin suurin piirtein tulossa nyrkki edellä vastaamaan huhuiluihin. Ja ihan normaali olen, paitsi silloin, kun muilla on vaatteet päällä ja minulla ei. :)

En tajua, miksi tätä on alapeukutettu. Jos ihmisellä on taustalla huonoja tai traumaattisia kokemuksia liittyen juurikiin itsemääräämisoikeuden viemiseen, on erittäin tärkeää, että hänen sallitaan säilyttää määräysvaltansa ja digniteettinsä myös sairaana ollessaan. Sairaalassa olo sinänsä ei tee ihmisestä vajaavaltaista, eikä hoitohenkilökunnan myöskään tule olettaa, että kaikki ihmiset kokevat iholle tulevan "huolehtimisen" miellyttävänä ja toivottavana.

Vierailija kirjoitti:

Miten teille, yksityisyytenne tiukat vartijat, kun tai jos tulette joskus todella sairaiksi ja on vaan pakko päästää se toinen ihminen lähelle? Ei pääse yksin sinne vessaan tai suihkuun. Ihan oikeasti tarvitsee siihen apua. Tai ei edes pääse siinne vaan toiminnot tapahtuu huoneessa.

Muuten ette selviytyisi, olette niin voimattomia tai kykettynä johonkin laitteeseen tms.

Täytyy todella tuntea itsensä kaikkivoipaksi jos luulee, että aina, koko elämänsä pärjää ilman apua.

Sä et yhtään ymmärrä mistä on kyse. 

Aamu seisokki kun +50v lihava hoitsu tempaisee peiton päältä, eikä suostu edes runkkaamaan loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että nämä omaa itseään, normaaleja ruumiintoimintojaan ja alastonta vartaloaan jopa sairaaloisesti vartiovat ihmiset ovat todella itsekeskeisiä ja oman napansa ympärillä pyöriviä ihmisiä.

Miten joku voi edes kuvitella, että muut ihmiset ovat kiinnostuneita heidän kakkaamisistaan, takapuolustaan, alastomuudestaan jne.

Kaikki kuutkin ihmiset käyvät kakalla, heillä on takapuoli ja ovat joskus alasti muiden ihmisten läsnäollessa.

Varsinkin kun kysymyksessä on sairaala, missä hoitajat näkevät joka päivä kymmeniä ihmisiä millon missäkin tilanteissa.

Tai yleensä kun ihmiset tekevät työkseen asiakaspalvelutyötä kaupassa ja näkevät kaikenlaisia ihmisiä päivät pitkät.

Luuletteko olevanne jotenkin erityisiä? Miksi luulette juuri teidän vartalonne tai kakkapökäleenne olevan jotenkin olisivat kiinnostavia.

Voin kertoa teille salaisuuden: eivät ne ole. Kukaan ei kuuntele ovan takana eikä seuraa ihmisten kakalla käyntejä.

Kukaan hoitaja, niin sairaalassa tai kotona, ei ole kiinnostunut teidän vartalostanne kun olette suihkussa, he tekevät vain työtään, ettei se kallonne halkea.

Kukaan myyjä ei ole kiinnostunut teidän vartalostanne tai ole utelias, je tekevät vain työtään. Te ja teidän vartalonne on yksi ja hailee, he eivät edes siihen reagoi.

Ei tällaisia asioita voi järkeillä. Yksityisyyden tarve muodostuu lapsuudessa häpeäkasvatuksen myötä. Jos on vaikka rajattoman vanhemman kasvatti, niin siitä aiheutuneet traumat ei lähde koskaan pois. Aina sitä odottaa, että jos ovi on auki, niin sieltä kohta joku rynnii vaikka olisi toisin sovittu. Ja muuten usein rynniikin, sillä hoitoalalla on paljon myös näitä rajattomia ja narsistisia tapauksia, joilla ei ole edes tavoitteena ymmärtää potilasta, vaan "kouluttaa" häntä ja käyttää valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Miksi laittaa vessan ovi lukkoon kotona? Sitä en ymmärrä. 

Itse laitan siksi, että teinini eivät halua nähdä minua tekemässä tarpeitani tai vaihtamassa tampoonia/sidettä. Kyllä näky palaisi aika ikävästi nuoren verkkokalvoille, kun tulisi vessaan ja äiti vetää täyttä tampoonia emättimestä. 😆

Ihmettelen, että alapeukuista päätellen joillakin ilmeisesti kaikki hoidetaan koko perheen kesken.

Ei voi muuta sanoa, näiden passiivisaggressiivisten ujoilijoiden elämän vaikeudesta lukiessani, kuin että olen hyvin, hyvin onnellinen siitä että olen minä. Olen onnellinen siitä, että en häpeä olla normaali ihminen, jolla on ruumis. Ei minullakaan täydellinen elämä ole, mutta nähtävästi kuitenkin melko kevyt ja normaali, kun vertaa näihin tur paanvetämisellä herkutteleviin oman navan tuijottajiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että nämä omaa itseään, normaaleja ruumiintoimintojaan ja alastonta vartaloaan jopa sairaaloisesti vartiovat ihmiset ovat todella itsekeskeisiä ja oman napansa ympärillä pyöriviä ihmisiä.

Miten joku voi edes kuvitella, että muut ihmiset ovat kiinnostuneita heidän kakkaamisistaan, takapuolustaan, alastomuudestaan jne.

Kaikki kuutkin ihmiset käyvät kakalla, heillä on takapuoli ja ovat joskus alasti muiden ihmisten läsnäollessa.

Varsinkin kun kysymyksessä on sairaala, missä hoitajat näkevät joka päivä kymmeniä ihmisiä millon missäkin tilanteissa.

Tai yleensä kun ihmiset tekevät työkseen asiakaspalvelutyötä kaupassa ja näkevät kaikenlaisia ihmisiä päivät pitkät.

Luuletteko olevanne jotenkin erityisiä? Miksi luulette juuri teidän vartalonne tai kakkapökäleenne olevan jotenkin olisivat kiinnostavia.

Voin kertoa teille salaisuuden: eivät ne ole. Kukaan ei kuuntele ovan takana eikä seuraa ihmisten kakalla käyntejä.

Kukaan hoitaja, niin sairaalassa tai kotona, ei ole kiinnostunut teidän vartalostanne kun olette suihkussa, he tekevät vain työtään, ettei se kallonne halkea.

Kukaan myyjä ei ole kiinnostunut teidän vartalostanne tai ole utelias, je tekevät vain työtään. Te ja teidän vartalonne on yksi ja hailee, he eivät edes siihen reagoi.

Ei tällaisia asioita voi järkeillä. Yksityisyyden tarve muodostuu lapsuudessa häpeäkasvatuksen myötä. Jos on vaikka rajattoman vanhemman kasvatti, niin siitä aiheutuneet traumat ei lähde koskaan pois. Aina sitä odottaa, että jos ovi on auki, niin sieltä kohta joku rynnii vaikka olisi toisin sovittu. Ja muuten usein rynniikin, sillä hoitoalalla on paljon myös näitä rajattomia ja narsistisia tapauksia, joilla ei ole edes tavoitteena ymmärtää potilasta, vaan "kouluttaa" häntä ja käyttää valtaa.

Ettekö ymmärrä, että hoitajat tekevät työtään. Usein pienellä työntekijämäärällä ja kiireessä.

Ei siinä voi alkaa maanitella tai huhuilla, huhuu, täällä hoitaja X, jokohan olette valmis, saanko tulla, oletteko nyt siinä tilassa, että ette pelästy jos tulen kurkkaamaan, miten on, saiskos pluvan...

Koko työpäivähän siinä menisi siihen hissutteluun ja huhuiluun, ei kerkeisi muita (ei niin uniikkeja) potilaita huomioimaan ja hoitamaan.

Ei potilaat voi laittaa itseään erikoisasemaan, kaikkia kohdellaan suunnileen samalla tavoin.

Tietysti eri tavoin sairauden tason mukaan, mutta ei niin, että voisi alkaa koko aika pohtia onko juuri tämä ihminen nyt erityisherkkä vai ei. Varsinkin jos on kyse normaaleista rutiineista, pesulla ja vessassa käymisestä.

Ei niistä voi hoitajat numeroa tehdä. Vaikka jotkut potilaat näemmä niin haluaisivatkin.

Itse voisin asiakaspalvelijana sanoa että jos joku edes vihjaisee lyövänsä, kun hoidan työtehtäviäni, tämä asiakas olisi välittömästi vartijoiden niskaperseotteessa. Aasiakas heitettäisiin suoraan pihalätäkköön, olkoonkin vaikka miten avun tarpeessa.