Myöhäinen raskaudenkeskeytys - kokemuksia

Pliis, vastatkaa jos osaatte asiasta jotain kertoa. Olen ihan rikki.

Ap

No ei sun välttämättä tarvii tehdä. Vammaisesta lapsesta saa kaikkia etuja esim vammaistukea auton verotus halvempi. Saat olla kauemmin lapsen kanssa kotona kun saa sitä vammaistukea Ja jos et jaksa hoitaa niin lastensuojelu huostaanottaa tai jos jaksat itse hoitaa voi olla jossain laitoksessa välillä hoidossa ja välillä kotona. Ja järjestät samalla kun pidät lapsen niin monille ihmisille työtä hoitajille lääkäreille terapeuteille

älä keskeytä, lapsesi saa hyvän onnellisen elämän jonkun toisen kotona. Jumala on hänet luonut omaa tarkoitustaan varten, älä tee mitään noin kamalaa toiselle ihmiselle. Ihmisen elämä ei ole sinun käsissä, vaan Luojansa.

Valitettavasti ei ole kokemusta, mutta jos olisin odottanut downlasta, tai mluulla tavalla kehityshäiriöistä lasta, niin olisin tehnyt myös abortin. Lapsen joudut synnyttämään ja varmasti joudut asiaa kauan pohtimaan, mutta se on varmasti paras päätös, jos tiedät, ettei sinusta olisi erityislapsen äidiksi. Minusta ei olisi. Siinä ei ole mitään hävettävää. Jos lapsellani jotain myöhemmin todetaan, niin se on sen ajan murhe, mutta tietentahtoen en olisi vammaista lasta synnyttänyt. Suvussani on paljon erilaisia neurologisia ongelmia ja vammaisuutta ja olen nähnyt millaista se on.

Paljon jaksamista vaikeaan tilanteeseen ❤💛

Valitettavasti minulla ei ole kokemusta. Halusin kuitenkin toivottaa sinulle voimia ja jaksamista kovin vaikeassa tilanteessa. Vaikea valinta. ❤️

Keskeytys viikolla 17. Aborttia edeltävänä päivänä kävin hakemassa keskeytyksen aloitusta varten naisten poliklinikalta jonkun tabletin suun ksutta. Seuraavana aamuna vuodeosastolle jossa kätilö laittoi tabletteja kohdunsuulle jotka käynnistivät supistelut. Kipulääkettä sain. Sikiö syntyi portatiiville. Koko homma oli alle 3 tunnissa ohi, jonka jälkeen pääsin kotiin. Sain vielä maidon tuottoa estävän tabletin. Osaava, asiallinen ja myötätuntoinen hoitohenkilöstö oli.

5. käsky: Älä tapa

Tein keskeytyksen viikolla 20 lapsen kuolemaanjohtavan geenivirheen vuoksi. Lupa keskeytykseen tuli parissa päivässä.

Keskeytystä edeltävänä päivänä kävin ottamassa istukan toimintaa heikentävän lääkkeen ja seuraavana päivänä menin sairaalaan, jossa keskeytys aloitettiin synnytyksen käynnistykseen käytettävillä lääkkeillä. Kiputaso oli noin puolet normaalista synnytyksestä. Fyysisesti toivuin nopeasti, mutta menetyksestä henkisesti toipuminen kesti pitkään.

Jos haluat haudata lapsen sukuhautaan, siitä kannattaa ilmoittaa sairaalassa sekä sopia järjestelyistä hautausmaata hoitavan seurakunnan kanssa.

Jos päädyt keskeytykseen, niin Vau.fi foorumilla on keskenmenon kokeneille suljettu palsta jolta saat vertaistukea. Sain sieltä aikanaan paljon tukea oman keskenmenoni jälkeen. Sieltä löytyi myös toivotun raskauden kehityshäiriön vuoksi keskeyttäneille oma ketju. Muistaakseni löytyy sen "tavallisen" keskenmenoryhmän alta. Tuohan on monella tapaa keskenmenoon verrattava trauma, mutta syyllisyyden vuoksi kenties vieläkin raskaampi. Hurjasti voimia sinulle.

Lapsi kärsii abortissa kun noin pitkällä jo raskaus... Eikö lasta voisi antaa adoptioon?

Rodunjalostusta... Jumala ei hyväksy sellaista mikä on syntiä

Vierailija kirjoitti:

Pliis, vastatkaa jos osaatte asiasta jotain kertoa. Olen ihan rikki.

Ap

Jaksamista sinulle vaikean asian kanssa. Toivottavasti olet saanut keskusteluapua?

Itsellä ei ole kokemusta keskeytyksestä mutta lähisuvussa on niin downlapsi kuin muuten kehitysvammainen ja sitä elämää olen nähnyt läheltä. On todella raskasta vanhemmille enkä mitenkään voi tuomita ketään joka keskeytyksen päätyy.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kärsii abortissa kun noin pitkällä jo raskaus... Eikö lasta voisi antaa adoptioon?

Sikiön kipuaistimus kehittyy vasta viikolla 26. Niillä viikoilla ei Suomessa tehdä enää raskaudenkeskeytyksiä.

Toki niille, jotka eivät halua raskaudenkeskeytystä, synnytys melko usein käynnistetään "sikiön ahdingon vuoksi" millä viikoilla tahansa keskeytysrajan jälkeen, jos lapsella ei ole elinmahdollisuuksia. Silloin lapsi tuntee kipua.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kärsii abortissa kun noin pitkällä jo raskaus... Eikö lasta voisi antaa adoptioon?

Moniko adoptiota hakeva haluaa adoptoida vammaisen lapsen? Onko jollain jotain muuta kuin mutu-tietoa?

Kiitos asiallisista vastauksista. Jeesustelijat: hävettää puolestanne. Ja sinä adoptioasialla oleva: montako vammaista lasta olet itse adoptoinut?

Ap

Kokemusta vähän vastaavasta tilanteesta. Myöhäinen keskeytys. Traumaattinen kokemus, fyysisesti toivuin nopeasti, henkisesti en koskaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin syön edelleen lääkkeitä. Henkilökunta osastolla oli tuomitsevaa ja heidän kommenttinsa loukkasivat todella. Voimia sinulle!

Hämmentäviä nämä adoptiokehotukset tapauksissa, joissa lapsen biologiset vanhemmat ovat lääkärien lausuntojen perusteella varmoja, että raskauden keskeytys on lapsen kannalta parempi vaihtoehto. Harva haluaa lapsensa kärsivän turhaan, saatikka joidenkin vieraiden adoptiovanhempien hoidossa.

Ap, lohduksi sinulle. Myöhäisestä keskeytyksestäni kului 11 kuukautta, kun minulle syntyi terve lapsi. Tätä aivan ihanaa lasta ei olisi syntynyt, jos en olisi keskeytystä tehnyt. Uusi lapsi toi mukanaan onnea ja häivytti keskeytyksen aiheuttaman menetyksen tuskan. Tsemmpiä tulevaan!

Vierailija kirjoitti:

Hämmentäviä nämä adoptiokehotukset tapauksissa, joissa lapsen biologiset vanhemmat ovat lääkärien lausuntojen perusteella varmoja, että raskauden keskeytys on lapsen kannalta parempi vaihtoehto. Harva haluaa lapsensa kärsivän turhaan, saatikka joidenkin vieraiden adoptiovanhempien hoidossa.

Miksi adoptiovanhemmuus lisäisi lapsen kärsimystä?

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kärsii abortissa kun noin pitkällä jo raskaus... Eikö lasta voisi antaa adoptioon?

Voi, mutta mikä takaa sen, että lapsi adoptoidaan... jää lastenkodin kasvatiksi ja sieltä vammaislaitokseen. Olet todella empaattinen, kun toivot tällaista elämää syntymättömälle lapselle... enkeli kerrassaan.