Oletteko käyneet ikinä kävelyllä entisellä asuinalueella?
Siis ideana vain kävellä tällaisella alueella esim. muutaman kilometrin päässä nykyisestä kodista katsomassa vanhoja kulmia ja mietiskelemässä? Itse kävin kerran sellaiseen aikaan ettei riskiä törmätä entiseen joka siellä edelleen asuu juuri ollut. Kuitenkin tuollaisessa paikassa on voinut asua vuosia.
En tiedä mitä tuollaisesta hakee, turvaako? En tunne nykyisiä seutuja niin turvallisiksi. Tykkään joskus tuuletella ajatuksia pitkillä kävelyillä outoihin kellonaikoihin.
Kommentit (29)
Enpä uskalla kun tuolla liikkuu kaikenlaista porukkaa.
Olen. Tein kävelyretken Punavuoressa. Mukava katsella ja vertailla nykyistä ja entistä. Nykyään ei olisi varaa asua siellä.
En oo käynyt. Muutosta pian kaksi vuotta aikaa.
Siis Lahden keskustassa keskellä päivää? Miksipä ei, se on nykyisin autio ja tyhjä, kuin kaupungin kulissit.
Jo vain. Olen asunut todella monissa paikoissa ja monista niissä on ihanaa käydä jälkikäteen muistelemassa menneitä aikoja ja vertaamassa nykyistä minää siihen menneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, kukaan ei ole ikinä käynyt katselemassa vanhoja asuinpaikkojaan.
Vi**u mitä kysymyksiä taas.
Ihan mielenkiinnosta kysyn kun mietin jättävätkö muut niin vahvasti menneet taa ettei vanhojen tuttujen katujen pitki kävely kiinnosta joskus. Ei tarvitse vastata ketjuihin joiden aihepiiri ei ole mieluinen. Ap
No en. Miksi sinne menisin? Entiseen on turha kuvitella persujenkaan palaavan, sitä kun ei enää ole.
Ja höh, outo ajatus että muuttaisi 2 km ja kyttäisi exää, sairasta.
Kävin, mutta ei olisi pitänyt. Kaikki lapsuuden lähimetsät oli hakattu ja tilalla kerrostaloja. Jopa korkea leikkikalliomme oli räjäytetty ja tilalla betonikuutio. Meni maku koko alueeseen. Ennen oli niittyjä, jossa pyydystettiin perhosia ja poljettiin salaisia polkuja ja piilopaikkoja pitkään heinikkoon ja rakennettiin metsän puihin puumajoja. Nyt ei ollut kuin muutama puu ja asfalttia, sekä taloja tilalla.
Vierailija kirjoitti:
No en. Miksi sinne menisin? Entiseen on turha kuvitella persujenkaan palaavan, sitä kun ei enää ole.
Ja höh, outo ajatus että muuttaisi 2 km ja kyttäisi exää, sairasta.
Mikä sua vaivaa
Vierailija kirjoitti:
Siis Lahden keskustassa keskellä päivää? Miksipä ei, se on nykyisin autio ja tyhjä, kuin kaupungin kulissit.
Valitettavan totta. Vaikea uskoa että tämä on kuitenkin 100th asukkaan kaupunki, kun keskusta on kuin hylätty.
Ajettiin papan kanssa ohitse talosta, jossa asuttiin 90-luvulla. Talo oli vanha ja lapset sanoivat sitä Muumitaloksi. Tuolla asuessa tulin tuntemaan, mikä on sellainen otus kuin kuolemankello.
~ mummo ~
Tietenkin. Olen asunut melkein 20 eri osoitteessa ja käynyt kävelemässä ympäristöissä, jos on ollut muutakin asiaa samalle suunnalle tai ihan varta vasten nostalgisista syistä. Välillä on tullut entisiä naapureita vastaan ja olen tervehtinyt heitä. En hiippaile öisin.
Jotenkin outo aloitus. Miksi menisin? Toisaalta, jos olisin kyseisellä alueella käymässä, niin voisin poiketa ehkä, jos olisi aikaa. Mutta mitä väliä? Samantekevää ja epäolennaista elämässä tuollainen.
Aloitus huokuu jonkinlaista syyllisyydentunnetta ja häpeää siitä, että on vanhoilla kotikulmillaan käymässä. Ihmiset yleensä eivät jaksa miettiä tuollaisia.
On siis turvaton olo? Kannattaa etsiä paikka, jossa olo on turvallinen.
Olen, kun muutin vähäksi aikaa aikuisena samaan kaupunginosaan (Länsimäki) jossa olin asunut lapsena. Ei muuten suuria muutoksia rakennetussa ympäristössä mutta jostain käsittämättömästä syystä viereisen metsän puita oli kaadettu ja jätetty maahan. Nykyään vieraskielisten osuus on siellä todella suuri, toisin kuin 80-90-luvulla.
Asuin Helsingin Kalliossa 14v, nyt jo 15v muualla. Siellä tulee joskus käytyä kun vaihdan liikennevälinettä. Kesäisin joskus huvikseni kävelen Hesaria pitkin, siinä tuli asuttua kahdessakin osoitteessa. Eipä tuo ole mihinkään muuttunut, ihan hauska siellä on käydä. 24/7 metelin takia en haluaisi enää asua.
Kävimme ajelemassa paikassa, jossa asuimme 4,5 vuotta. Surullinen olo, kuoleva paikka.
Kuin tapaisi vanhan ystävän, joka olisi dementoitunut.
Olen käynyt. Ihan kiva käydä katsomassa, mitä kulmille kuuluu ja miltä siellä nykyään näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outo aloitus. Miksi menisin? Toisaalta, jos olisin kyseisellä alueella käymässä, niin voisin poiketa ehkä, jos olisi aikaa. Mutta mitä väliä? Samantekevää ja epäolennaista elämässä tuollainen.
Aloitus huokuu jonkinlaista syyllisyydentunnetta ja häpeää siitä, että on vanhoilla kotikulmillaan käymässä. Ihmiset yleensä eivät jaksa miettiä tuollaisia.
Jooh no aloittajalla oli ollut tuota ennen riita miesystävän kanssa ja tuli lähdettyä pitemmälle kävelylle. Kävin sitten noilla tutuilla vanhoilla kulmilla. Olen tästä kyllä ihan miesystävällekin puhunut ja hänen mielestään ne ovat ehkä minulle tuttuja turvallisia kulmia. Kuitenkin kalvaa jonkinlainen outo syyllisyys tosiaan siitä kun kävelin juuri tuolla. Ihmettelen tosiaan kun asia on ihan käsitelty, että edelleen outo syyllisyys painaa. Ap
Ei, kukaan ei ole ikinä käynyt katselemassa vanhoja asuinpaikkojaan.
Vi**u mitä kysymyksiä taas.