Lapsen yökyläkaverin kommentointi...
10v tyttäreni kaveri oli meillä yökylässä, seuraavaan yökyläilyyn taitaa mennäkin hetki... Harmittaa, kun tyttö odotti yökyläilyä ovasti ja minäkin pyrin järjestämään yökyläilystä mukavana jutun. Tytöt saivat valvoa hieman pidempään, laitoin heille kattavan iltapalan, ostin pientä herkkua samoin aamupalan. Iltapalalla kaveri kommentoi, että tämä teidän kaakao ei maistu miltään, vaikka laitoin monta lusikallista ja kaakaota sekaan, muttä tää on ihan veden makuista, hyi (kyseessä ihan tavallinen maitoon sekoitettava kaakaojauhe). Aamupalalla yhtenä vaitoehtona oli moniviljamurot, joissa oli kaakaon/suklaan maku. Niitä kyllä hyvillä mielin syötiin samalla kommentoiden, että "meidän äiti ei ikinä ostais tai antais mun syödä tällaisia, nämä on aivan liian sokerisia".... Tarjolla oli molemmilla syönneillä paljon eri vaihtoehtoja leipiä, hedelmiä, rahkaa ym.
Leikit oli kovaäänisiä ja illalla piti jo hieman rauhoitella, kun kiljahdeltiin ja huutonaurettiin sekä heiteltiin superpalloa sisällä seinään? niin, että hyllyssä tavarat tippuivat ja kaatuivat pallon sinne lennellessä hieman ennen nukkumaanmenoa. En halunnut olla "ikävä äiti" ja annoin alkuun heidän touhuta ja leikkiä vapaasti sekä äänekkäästikin, mutta kun meno ja äänekkyys vaan iltaa kohti nousivat oli pakko jo puuttua. Oma tyttönikin "hyssytteli" jossain vaiheessa kaveriaan ja pyysi olemaan rauhallisemmin, mutta se ei kauaa pysynyt muistissa. Tyttö on ns.hyvän perheen tyttö ja ajattelisin, että käytöstavat on hallussa. Tuli tunne, että meillä ns. tavallisessa perheessä kyläillessä ei tarvikaan noudattaa sääntöjä tai käytöstapoja ja voi myös vapaasti arvostella kaikkea. Ei jäänyt hyvä mieli tästä yökyläilystä, vaikka siitä mukava juttu koitettiin järjestää. Aiemminkin yökyläläisiä on ollut, mutta kaikki on sujunut mukavasti.
Mielipiteitä? Miten olisitte toimineet vastaavissa tilanteissa?
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaisi tarjota terveellisempää ruokaa, niin kakarat ei hilluisi sokerihumalassa.
Eikös siellä ollutkin, murot oli vain yksi vaihtoehto. En ole kuullut myöskään, että liika sokerinsyönti tekisi ihmisistä epäkohteliaita.
Mun mielestä lapset nyt on vaan tuollaisia joskus. Ei heidän arvostelustaan kannata välittää. Meillä lasten kavereita on ollut vuosien varrella paljon mukana mökillä ja joskus reissussakin ja yökyläilemässä myös. Välillä kommentoivat mitä sattuu, annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (ruoka maistuu valmisruoalle, isompi vene olis kivempi, ei oo tarpeeksi herkkuja jne....) Yhtä kavereista joutuu komentamaan tiukasti ja tämä oli minulle aluksi vaikeaa, mutta nyt olen jo siihenkin tottunut.
Pääasia että leikit sujuvat. Mutta tosiaan, jos lapsesikin koki ikävänä, niin ehkä ensi kerralla vieraalle voisi sanoa, että meidän perheessä on nyt tällaiset säännöt, joita pitää noudattaa.
Jotkut vain on tuollaisia törppöjä. Olen ollut lastenhoitajana ja yhdessä perheessä oli tosi ilkeät n.10v tytöt. Heidän äitinsäkin napakasti puhutteli heitä käytöksestään mutta muutosta ei juuri tapahtunut. Eli tuollaisia nyt vaan on. Jos mahdollista, älä kutsu häntä enää kylään. Mutta ei minusta niinkään voi ajatella että sellaisia lapset nyt on. Koska jos ilkeisiin kommentteihin ei yhtään puutu, on mahdollisuus että siitä alkaa ihan kiusaaminen myöhemmin. Eli tällainen kommentointi voi yltyä muuttua kunnon kiusaamiseksi. Eli pitää puuttua. Itse huomasin että minun on vaikea pitää rajoja tuollaisten ihmisten kanssa. Minulla oli lapsuudessa monta samanlaista "kaveria" kuin nuo ilkeästi kommentoivat tytöt. Valitettavasti opin että heitä pitää napakasti komentaa käyttäytymään, eikä vaan hymistellä. Muroista ilkeilyyn voisi vaikka suoraan sanoa että entäs sitten, tai että meillä nyt syödään tällaista. Ei ole pakko ottaa jos et pidä. Tai että kaikki perheet on erilaisia.
Eli avainsana on itsevarmuus, kun joku alkaa tölviä. Ja lasta saa opettaa ja ojentaa, vaikka olisi vieraan lapsi. Sano vaikka että tuo ei ollut kovin kivasti sanottu. Voi nolostua ja korjata vähän käytöstään. Muista silti empatia siten että lapset vasta opettelee elämää, eli kun käyttäytyy hyvin ole mukava takaisin.
Tytöt tuntuu olevan tuollaisia. Meillä naapurin, uudessa isossa talossa asuvat tytöt kävivät kerran. Hyikäilivät joka paikkaa, kun meillä on niin rumaa, köyhää ja ahdasta. Ei kannata välittää.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitiä harmittaa, kun ”paremman väen” tyttö olikin ihan tavallinen? Äiti varmaan kovasti haluaa, että tyttären kaveripiiriin tulee ns. parempaa väkeä ja nyt kävi näin.
Ap oli panostanut kovasti tuohon yökyläilyyn ja kuvitellut mielessään kuinka lapsen vieras olisi kertonut ”parempaa väkeä” oleville vanhemmilleen yksityiskohtia kaikista erilaisista asioista, joilla ap oli toivonut tekevänsä vaikutuksen tämän vanhempiin. Siten Ap olisi osoittanut itsekin kuuluvansa edes jollain tasolla ”parempaan väkeen” saatuaan heiltä hyväksyntää. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui, kun lapsi kertoo kaikista noista ikävistä asioista vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt tuntuu olevan tuollaisia. Meillä naapurin, uudessa isossa talossa asuvat tytöt kävivät kerran. Hyikäilivät joka paikkaa, kun meillä on niin rumaa, köyhää ja ahdasta. Ei kannata välittää.
Jotkut on, ei kaikki! Mulla oli vaikka lapsena luokalla tyttö, jolle oli tärkeää merkkivaatteet jne. Muistaakseni äitinsä oli sairaanhoitaja ja isänsä poliisi. Omat vanhemmat piti maatilaa. Hänelle oli tosi tärkeää status, ja tölvi jatkuvasti muita ihmisiä. Liekö ollut epävarma kun tuli luokalle muualta muuttaneena. Hän kommentoi kyläillessä koko ajan jotain ikävää, selvästi häntä ällötti se vanha maatila missä kaikki ei ollut niin tip top. Itse asui jossain rivarissa. Hän piti itseään silti huimasti parempana kuin muita. Meillä kävi myös muita luokkalaisia, ja oli yksikin tyttö joka ei koskaan kommentoinut ilkeästi eikä osallistunut juoruiluun selän takana. Hänellä oli mukavat vanhemmat, tämän kiusaajan kotona varmasti puhuttiin ilkeään sävyyn kaikesta erilaisesta, ja arvostettiin kovia arvoja, merkkivaatteita yms pinnallista. Kasvatuksella voi vaikuttaa millainen lapsesta tulee.
Juuri nyt tuo tyttö kertoo ”parempaan väkeen” kuuluville vanhemmilleen kuinka pahanmakuisia ja vetisiä sokerisotkuja tatjoiltiin aamiaispöydässä ja pallon heittoon liittyneestä apn raivokohtauksesta.
Hyvinhän tuo meni jos noi oli ainoat vastoinkäymiset! En ole vielä koskaan päässyt noin vähällä yökylävieraiden kanssa.
Mun mielestä ei nyt ollut kovin iso juttu. Pääasia jos lapsille jäi hyvä mieli yökyläilystä. Lapset eivät aina osaa suodattaa sanomisia.
Vois olla minun sukulaistyttö joka vinkuu aina että kaikki on väärin eikä mikään kelpaa. Epämiellyttäviä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt tuntuu olevan tuollaisia. Meillä naapurin, uudessa isossa talossa asuvat tytöt kävivät kerran. Hyikäilivät joka paikkaa, kun meillä on niin rumaa, köyhää ja ahdasta. Ei kannata välittää.
Isoissa ja puhtaissa taloissa asuvat ovat usein tuollaisia hyikäilijöitä. Ei sellaista käytöstä esiinny pienissä ja likaisissa taloissa asuvien keskuudessa,
Asuu omakotitalossa ja te kerrostalossa? Miksi hämmästyt että pikkulapsi kommentoi näkemiään asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa äitiä harmittaa, kun ”paremman väen” tyttö olikin ihan tavallinen? Äiti varmaan kovasti haluaa, että tyttären kaveripiiriin tulee ns. parempaa väkeä ja nyt kävi näin.
Ap oli panostanut kovasti tuohon yökyläilyyn ja kuvitellut mielessään kuinka lapsen vieras olisi kertonut ”parempaa väkeä” oleville vanhemmilleen yksityiskohtia kaikista erilaisista asioista, joilla ap oli toivonut tekevänsä vaikutuksen tämän vanhempiin. Siten Ap olisi osoittanut itsekin kuuluvansa edes jollain tasolla ”parempaan väkeen” saatuaan heiltä hyväksyntää. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui, kun lapsi kertoo kaikista noista ikävistä asioista vanhemmilleen.
Varmasti melkoinen pettymys aplle kun tajuaa tehneensä itsensä naurunalaiseksi aamiaissekoilullaan ja raivoamisellaan!
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei nyt ollut kovin iso juttu. Pääasia jos lapsille jäi hyvä mieli yökyläilystä. Lapset eivät aina osaa suodattaa sanomisia.
Mikä niissä sanomisissa oli niin ihmeellistä?
Vierailija kirjoitti:
Juuri nyt tuo tyttö kertoo ”parempaan väkeen” kuuluville vanhemmilleen kuinka pahanmakuisia ja vetisiä sokerisotkuja tatjoiltiin aamiaispöydässä ja pallon heittoon liittyneestä apn raivokohtauksesta.
Mistä kohti luit ap:n raivokohtauksesta asiaan liittyen?
Lapsi on lapsi. On voinut oppia kotoaan tuollaisen tavan käyttäytyä. Vanhemmat voivat olla curling-vanhempia ja tehdä paljon asioita lapsen ehdoilla ja lapsesta on tullut vaativa. Oppii kyllä sitten aikanaan miten maailma makaa. Lapsille voi myös sanoa suoraan miten teidän kotona pitää käyttäytyä. Jos se ei lapselle kelpaa niin sitten tietää, että persoona on sellainen ettei ehkä kannata uudestaan ottaa kylään. Lapset tottuu niin kovasti siihen oman kodin meininkiin ja kuvittelevat muualla olevan samanlaista. Yleensä keskustelun jälkeen kyllä tajuavat, että toisessa perheessä mennään näillä säännöillä okei. Jos ei tajua eikä suostu siihen niin kylään ei uudestaan pyydetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei nyt ollut kovin iso juttu. Pääasia jos lapsille jäi hyvä mieli yökyläilystä. Lapset eivät aina osaa suodattaa sanomisia.
Mikä niissä sanomisissa oli niin ihmeellistä?
? Ei mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei nyt ollut kovin iso juttu. Pääasia jos lapsille jäi hyvä mieli yökyläilystä. Lapset eivät aina osaa suodattaa sanomisia.
Mikä niissä sanomisissa oli niin ihmeellistä?
Ja missähän sanottiin, että olisi jotain ihmeellistä? Jostain syystä tulee mieleen keskustelut mieheni kanssa.
Olisin puuttunut tilanteisiin heti. Ruoka on tarjolla voi syödä tai olla syömättä. Makumieltymyksiä on monia ja en panisi minkäänlaista painoarvoa 10-vuotiaan ruoka-arvosteluille. Ihmettelen tosin sitä miksi sinä 10-vuotiaalle sekoittelet kaakaota, omat osanneet tehdä tuon alle kouluikäisenä.
Riehumiseen olisin heti puuttunut ja rauhoittanut tilanteen ennen kun tavarat lentelee. Voi olla että kotonaan on ihan tiukka kuri ja kylässä lapsi vähän irroitteli kun se sallittiin. Jokainen asettaa rajat omassa kodissaan. Katsoisin sinuna nyt peiliin ja miettisin mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Jos lapsesi pitää kaveristaan tukisin ystävyyttä. Koko kylä kasvattaa.