Kun ystävä ei vastaa enää viesteihin

Onko teille käynyt koskaan niin, että hyvä ystävä lopettaisi mitään sanomatta kaikenlaisen yhteydenpidon, ja sinun viesteihisi vastaamisen? No, minulle on, ja tuntuu kyllä pahalta ja jotenkin epäreilultakin. Siis sen vuoksi epäreilulta, etten ole saanut mitään selityksiä tälle, enkä siten myöskään mahdollisuutta esim. anteeksi pyytämiseen. Sen verran ylpeyttä minulla on, ettei ala summassa pyytelemään anteeksi kaikkea mahdollista, mitä olen ehkä ja mahdollisesti tehnyt.
Ollaan siis oltu ystäviä enemmän kuin 20 vuotta. Ollaan joiltain osin aika erilaisiakin ihmisiä, mutta silti hyviä ystäviä. Ystäväni on aina ollut hyvin vahvat mielipiteet omaava, älykäs, ja hyvin persoonallinen ihminen. Ollaan kuitenkin tuntu hyvin toimeen pieniä väittelyitä lukuun ottamatta.
Viime kesänä meillä oli sitten suurempi väittely (en sanoisi riidaksi) siihen liittyen, että ystäväni menetti työnsä koronan vuoksi, ja masentui. Minä yritin tukea, mutta ilmeisesti väärällä tavalla, kun kaikki mitä sanoin, oli tyhmää ja väärin. Itse menin lukkoon ystäväni rähjäämisestä, ja kysyin vielä tyhmempiä (esim. "Oletko etsinyt uutta työtä?".) No, se oli tyhmästi kysytty, mutta sovimme sen kuitenkin keskustelun päätteeksi, pyysimme anteeksi puolin ja toisin, ja sovittiin, että ollaan yhteydessä.
No, tämän jälkeen hänestä ei sitten olekaan kulunut yhtään mitään, eikä vastaa viesteihini. Monta viestiä olen laittanut, ystävällistä ja neutraalia, mutta mikään ei kai enää ole hyvä. Viimeisestä viestistä on kohta puoli vuotta, se oli hyvän uuden vuoden toivotus. Annanko vaan olla, vaan kysynkö suoraan, mikä vaivaa? Mitään sellaista ei minun mielestäni ole tapahtunut, mikä oikeasti tämän välirikon selittäisi.
Taustatietona: olemme kumpikin 35-vuotiaita ja samalla alalla, muttei samalla työpaikalla (minulla edelleen töitä). Yhteisille ystävillemme vastaa viesteihin, eli elossa kuulemma on, ja hyvinvoiva. Heille ei ole puhunut tästä välirikosta mitään.