Vanhempien kirjaharrastus on riesa ja taakka
Molemmat vanhemmat ovat hirveitä bibliofiilejä ja lukutoukkia ja hirvittää jo valmiiksi että kun heillä on kokonainen oma huone eli "koti kirjasto" täynnä kirjoja. Enkä siis vitsaile vaan heillä on ainakin siinä huoneessa 1000 kappaletta kirjoja tai enemmän. Ikääkin alkaa omilla vanhemmilla I olemaan ja ollaanko jo aloitettu kuolinsiivousta joten sanoin vanhemmilleni että hävittävät nuo kirjat vaikka heittömälle ne pois tai vaikka polttamalla ennen kuin niistä seuraa vaivaa meille omaisille, mutta vangempani alkoivat vastustella ja kieltäytyivät etteivät aio sitä kirjoille tehdä ja sitten sain saarnan Aleksandriankirjastosta ja Saksan kirjarovioista. Lisäksi he kertoivat jo päättäneensä minkä kirjan he antavat perinnöksi kenellekin meistä sisaruksista. Olen siis täysin toivoton enkä enää tiedä mitä tässä tilanteessa tehdä. Joka tapauksessa nuo hirveät määrät kirjoja on nyt kuitenkin tulossa meidän lasten niskoille ja kontolle lähitulevaisuudessa kun vanhemmistamme aika jättää.
Kommentit (68)
Eivät kirjat mitään ongelmajätettä ole, josta ei pääsisi eroon. Eri asia, jos haluaa kierrättää ne jonnekin ja saada siitä rahaa.
heitätte ne sitten p ois, kun vanhemmista aika jättää/ jätätte ne kirjat pesäntyhjentäjälle. Vanhuksillakin on oikeus omiin kirjoihinsa.
Vanhemmilla ei ole tehtävänä siloitella jälkeen jäävien raivaus urakkaa.
Mieheni mummon ja isoisän jälekene tulee jäämään tuhansittain kirjoja. Siellä on perus dekkareista todella arvokkaisiin kirjoihin.
Aion sitten kun miehen isovanhemmista aika jättää kysäistä saanko ottaa Liza Marklundit ja Seppo Jokiset. Eli osallistun raivaukseen siirtämällä kirjat mahdollisesti meille
Kyllä ne sieltä joku tulee pois hakemaan ihan varmana.
Ilmaiseksikin vielä.
Perityn asunnon voi myydä kaikkinensa kun on kuolinpesä, ei tartte laittaa itse tikkua ristiin irtaimiston suhteen ja ostaja sitten laskee hinnan sille miten kauan sen tyhjentämiseen menee.
Olen ollut parikin kertaa siivoamassa huumeisiin kuolleen nuorehkon henkilön kotia. Miksi ihmeessä heille ei saarnata siitä, että kuolinsiivous pitää tehdä ennen kuolemaa, sitä kämppänsä lian ja roinan määrää ei pysty edes kuvailemaan. Vanhusten kirjahyllyt on pientä verrattuna kotiin, jossa sisätiloissa voi olla palaneita patjoja ja tölkkikaupalla jotain, mitä epäilee ihmiseritteeksi.
No ei ne vanhemmat haudasta enää huutele kun kannat kirjat jäteasemalle kierrätykseen.
Vttu kyllä palais päreet jos joku puuttuis mun kirjoihin!
Aika karua, että sä valmistaudut omaan urakkaasi vanhempiesi kuoleman jälkeen, samaan aikaan kun vanhemmillasi olisi vielä aikaa elää ja nauttia rakkaastaan harrastuksestaan. Kiva viimeiset vuodet odotella kuolemaa ja yrittää olla mahdollisimman vähän vaivaksi tuleville periöille?
Olen tässä muutamat vuodet vienyt kirjoja kirjaston "saa ottaa" -hyllyihin. Ei mitään Kaluttuja piloja, vaan kirjoja dekkareista klassikkoromaaneihin. Nopeasti ovat lähteneet kiertoon.
Kevätrituaaleihin kuuluu kirjahyllyjen kollaus (ja pyhä päätös siitä, että yhtään uutta kirjaa ei osteta). Revin kannet irti ja laitan sisällön paperiroskiin.
Tähteellä on noin tuhat kirjaa, mutta täytyy kai juhannuksena pistää pystyyn kirjaroviot. Sitä en tiedä, mitä pitäisi tehdä vinyylilevyille, joita on hartaasti kerätty vuosikymmenten ajan. CD:tä onkin sitten viisi hyllyllistä.
Perilliselle ollaan luvattu, että voi sitten vitoa kaatikselle, mitä ei ehditä hävittää. Reggae-osasto levyistä kuitenkin tuntuu kiinnostavan.
Juuri tämän takia olen siirtynyt e, kirjoihin. Lainasin aiemmin kirjastosta ja ostin kirjoja jonkun verran niin että ne veivät tilaa lopulta ihan liikaa, pölyttyivät nurkissa kun meillä perittyjäkin kirjoja kotona. Ei niillä jälleenmyyntiarvoa ole.
Yritän itse olla ostamatta kirjoja juuri sen takia ettei niitä ala kerääntyä suuria määriä. Kirja, joka kiinnosti olisi maksanut kirpparilla 50 senttiä, mutta päätin silti lainata sen kirjastosta, jotta ei tulisi mitään jälkisijoituspulmia.
Perinnöstä saa kyllä kieltäytyä. Tosin 1000 kirjaa mahtuu varmaan kerralla henkilöautoon.
Lue, ap, muutama niistä kirjoista. Kirjoitustaitosi kaipaa kohennusta. Perinnöstä voi aina kieltäytyä.
Kyllä ne vanhukset kehtaa.
Tuonkin ajan voisi käyttää instassa pyllistelyyn.
Minin vanhemmillani on reippasti yli 50 00 kirjaa. Perintöä tullee kuitenkin sen verran, että se on todella kannattava kauppa noiden kirjojen viemisestä pois.
Ap:lle suosittelen perinnöstä kieltäytymisestä. Näin hän pääsee kirjaongelmasta eroon täysin.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut parikin kertaa siivoamassa huumeisiin kuolleen nuorehkon henkilön kotia. Miksi ihmeessä heille ei saarnata siitä, että kuolinsiivous pitää tehdä ennen kuolemaa, sitä kämppänsä lian ja roinan määrää ei pysty edes kuvailemaan. Vanhusten kirjahyllyt on pientä verrattuna kotiin, jossa sisätiloissa voi olla palaneita patjoja ja tölkkikaupalla jotain, mitä epäilee ihmiseritteeksi.
Mitä narkkarille saarnaaminen auttaisi?
Jos tavallinen keskivertoihminen ei saa kaappejaan roinasta tyhjennettyä, miten rapoionarkkari, jonka elämän tarkoitus on seuraava annos?
Anna Arin ja mirkun harrastaa.