Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakastatko puolisoasi vai kituutatko rakkaudettomassa liitossa?
10.04.2021 |
Oma tilanteeni on se, että rakkauden tunteet taitavat ikävä kyllä olla kadonneet. Olen pyöritellyt asiaa mielessäni jo pidempään enkä ole kuukausiin löytänyt itseäni tuntemasta mitään rakkauden tunteita puolisoani kohtaan. Tilanne on kai sikäli reilu kuitenkin, että hänen rakkaus minua kohtaan taisi kadota ensin, en ole vuosiin tuntenut kertaakaan olevani rakastettu hänen taholtaan. Toisen lapsen syntymästä asti ollut näin, mutta koska molemmat lapset on vielä pieniä ja arki sujuu niin ei olla erottukaan. Silti asia vetää ainakin minut kovin surulliseksi.
Joten kysymys sinulle: rakastatko sinä puolisoasi?
Kommentit (45)
Rakastan. Yli 20 vuotta yhdessä kuljettu ja kun lapsetkin aikuistui niin alkoi uusi nuoruus <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En rakasta, enkä mitenkään erikoisesti kituuta tässä suhteessa.
Aikuinen kumppanuus sopii minulle paremmin kuin hyvin. Yli äyräiden pursuilevat tunteet kuuluvat nuoruuteen, ei niitä tässä kohtaa kaipaa.
Erikoinen näkemys. Minulle rakkaus ei ole mitään yliäyräiden pursuilevia tunteita, vaan juurikin sitä aikuista kumppanuutta. Olen ollut naimisissa 33 vuotta.
Ilman fyysisistä yhteyttä täytyy myöntää, että tuo rakkauspuolikin kärsii. Mutta näillä mennään, en enää jaksa tutustua keneenkään uuteenkaan. Eikä näillä vuosikymmenillä välttämättä enää edes löydä ketään, semminkin kun ei itse ole mikään missi.
On ollut pitkiäkin kausia, kun en ole rakastanut. Juuri nyt tällä hetkellä suhde osoittaa taas pieniä elpymisen merkkejä. Kohta 10 vuotta takana. Suurimman osan yhteiselon ajasta olemme olleet pienten lasten vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ja joo. Vastaukset kysymyksiin.
Miksi olet päättänyt silti jäädä kituuttamaan? Vai suunnitteletko ehkä eroa?
Ap
En ole päättänyt näin. Ei ole voimia lähteä. Kyllä minäkin oikeasti haluaisin joskus suudella tai halata toista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan, todella paljon. Ja mies rakastaa myös minua, viimeksi tänään aamulla kun mulla oli vähän vaikeeta, sanoi ettei millään muulla maailmassa oo väliä kuin meidän rakkaudella. 22 vuotta takana. <3
Rakastan. Olen rakastanut yli 20 vuotta. Lapsia on. Intohimo ei aina roihua, mutta mies on mainio tyyppi, hyvä ystäväni ja elämänkumppanini. Koen, että elämän ja arjen jakaminen miehen kanssa parantaa omaa elämänlaatua ja tuo monenlaisia hyviä asioita sekä minun että koko perheen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman fyysisistä yhteyttä täytyy myöntää, että tuo rakkauspuolikin kärsii. Mutta näillä mennään, en enää jaksa tutustua keneenkään uuteenkaan. Eikä näillä vuosikymmenillä välttämättä enää edes löydä ketään, semminkin kun ei itse ole mikään missi.
Mikä siinä yksinolemisessa pelottaa, kun pakko roikkua suhteessa, jossa kärsii?
Meillä on kylmä ja etäinen parisuhde. Avioliittoa on takana n. 28 v. En kuitenkaan ole eroamassa. Olen uhrannut tämän eteen liikaa. Taloudellisesti asiat on hyvin. Rakennan oman hyvän oloni tämän kylmän kuoren sisään. Meillä on viihtyisä talo, olen kotona viihtyvä ihminen. Kesäisin nautin puutarhasta ja viihdyn mökillä vaikka yksin. En tarvitse kumppania kannattelemaan tyytyväistä elämääni. Lapset ovat nuoria aikuisia, ovat lentäneet jo pois pesästä. Pidämme tiiviisti yhteyttä. Heiltä saan energiaa ja elämäniloa.
Elämä kantaa näinkin. Menettäisin liikaa, jos eroaisin. En etsi uutta parisuhdetta, enkä seikkailuja elämään. Haluan vain turvallisen ja rauhallisen elämän. En suostu luopumaan asioista, joiden eteen olemme molemmat tehneet kovasti työtä. Minulla ei ole kiire mihinkään. Jään tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En rakasta, kuten en ketään/mitään muutakaan. Aion kadota kahden vuoden sisään.
Niin varmaan:D Drama queen.
Rakastan ja tiedän, että myös hän rakastaa minua.
Sanomme ja näytämme sen toisillemme edelleen ihan joka päivä.
Olemme olleet yhdessä liki 40 vuotta, meillä on päälle kolmekymppiset lapset ja kouluikäiset lapsenlapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ja joo. Vastaukset kysymyksiin.
Miksi olet päättänyt silti jäädä kituuttamaan? Vai suunnitteletko ehkä eroa?
Ap
En ole päättänyt näin. Ei ole voimia lähteä. Kyllä minäkin oikeasti haluaisin joskus suudella tai halata toista ihmistä.
Meilläkään ei ole mitään fyysistä läheisyyttä enää. Kaipaisin samaa kuin sinä. Ap
N55 kirjoitti:
Meillä on kylmä ja etäinen parisuhde. Avioliittoa on takana n. 28 v. En kuitenkaan ole eroamassa. Olen uhrannut tämän eteen liikaa. Taloudellisesti asiat on hyvin. Rakennan oman hyvän oloni tämän kylmän kuoren sisään. Meillä on viihtyisä talo, olen kotona viihtyvä ihminen. Kesäisin nautin puutarhasta ja viihdyn mökillä vaikka yksin. En tarvitse kumppania kannattelemaan tyytyväistä elämääni. Lapset ovat nuoria aikuisia, ovat lentäneet jo pois pesästä. Pidämme tiiviisti yhteyttä. Heiltä saan energiaa ja elämäniloa.
Elämä kantaa näinkin. Menettäisin liikaa, jos eroaisin. En etsi uutta parisuhdetta, enkä seikkailuja elämään. Haluan vain turvallisen ja rauhallisen elämän. En suostu luopumaan asioista, joiden eteen olemme molemmat tehneet kovasti työtä. Minulla ei ole kiire mihinkään. Jään tähän.
Olisitko silti onnellisempi jos sinulla olisi kaikki tuo ilman miestäsi? Lapset, talo, mökki mutta ei aviomiestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakastan ja tiedän, että myös hän rakastaa minua.
Sanomme ja näytämme sen toisillemme edelleen ihan joka päivä.
Olemme olleet yhdessä liki 40 vuotta, meillä on päälle kolmekymppiset lapset ja kouluikäiset lapsenlapset.
Muista että olet onnekas❤
Vierailija kirjoitti:
Rakastan. Olen rakastanut yli 20 vuotta. Lapsia on. Intohimo ei aina roihua, mutta mies on mainio tyyppi, hyvä ystäväni ja elämänkumppanini. Koen, että elämän ja arjen jakaminen miehen kanssa parantaa omaa elämänlaatua ja tuo monenlaisia hyviä asioita sekä minun että koko perheen elämään.
Tämä on varmasti aika realistinen kuvaus hyvästä parisuhteesta pitemmällä tähtäimellä.
Mitä se käytännössä tarkoittaa, ettei enää rakasta? Kai suhde muuttuu ajan myötä, ja lasten tulon myötä, ei se ole samanlainen kuin alussa, tulee erilaisia jaksoja. Eikö?
Terveisin eräs, joka ei enää tiedä rakastaako, yhteisiä vuosia takana yli 10.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se käytännössä tarkoittaa, ettei enää rakasta? Kai suhde muuttuu ajan myötä, ja lasten tulon myötä, ei se ole samanlainen kuin alussa, tulee erilaisia jaksoja. Eikö?
Terveisin eräs, joka ei enää tiedä rakastaako, yhteisiä vuosia takana yli 10.
Ainakin minulla on olo että en tunne mitään puolisoani kohtaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
N55 kirjoitti:
Meillä on kylmä ja etäinen parisuhde. Avioliittoa on takana n. 28 v. En kuitenkaan ole eroamassa. Olen uhrannut tämän eteen liikaa. Taloudellisesti asiat on hyvin. Rakennan oman hyvän oloni tämän kylmän kuoren sisään. Meillä on viihtyisä talo, olen kotona viihtyvä ihminen. Kesäisin nautin puutarhasta ja viihdyn mökillä vaikka yksin. En tarvitse kumppania kannattelemaan tyytyväistä elämääni. Lapset ovat nuoria aikuisia, ovat lentäneet jo pois pesästä. Pidämme tiiviisti yhteyttä. Heiltä saan energiaa ja elämäniloa.
Elämä kantaa näinkin. Menettäisin liikaa, jos eroaisin. En etsi uutta parisuhdetta, enkä seikkailuja elämään. Haluan vain turvallisen ja rauhallisen elämän. En suostu luopumaan asioista, joiden eteen olemme molemmat tehneet kovasti työtä. Minulla ei ole kiire mihinkään. Jään tähän.
Olisitko silti onnellisempi jos sinulla olisi kaikki tuo ilman miestäsi? Lapset, talo, mökki mutta ei aviomiestäsi?
Mitä oikeastaan on onnellisuus? Miten sitä mitataan? Olen tyytyväinen näinkin. Kuten sanoin, en ole eroamassa miehestäni. Hän on edelleen hyvä isä lapsille ja hän kantaa vastuun kiinteistöihin littyvistä huolto- ja kunnostustöistä, sekä suureksi osaksi huolehtii perheyrityksemme pyörittämisestä. En minä häntä vihaa, en myöskään rakasta. Välimme on kylmät ja etäiset. Emme kommunikoi kuin välttämättömän, yleensä liitty työasioihin. En halua hajoittaa kaikkea tätä, minkä olemme yhdessä rakentaneet.
Rakastan. Aina ei ole helppoa ja välillä toinen raivostuttaa, mutta sellaista se. Yhdessä on hyvä olla ja vaikka illalla kun pienet lapset on saatu nukkumaan ollaan molemmat väsyneitä löydetään silti aina aikaa, vaikka vain hetkikin, nauttia toisen seurasta.
Alue: Aihe vapaa
Miten aikuinen ihminen voi luulla, että rakkaus on jotain elokuvien ylitsepursuavaa siirappia?