Myyttekö mieluummin kirppiksillä, torissa ym. tavaroita puoli-ilmaiseksi vai ette ollenkaan?
Toisaalta olisi kiva päästä eroon itselle turhista tavaroista ja olisihan se parempi saada niistä edes jotain. Mutta sitten toisaalta taas ärsyttää, että ihmisille eivät osta edes kohtuullisen halvalla hinnalla vaan pitäisi ihan puoli-ilmaiseksi saada, niin jotenkin myös tuntuu ettei haluaisi myydä ollenkaan ja homehtukoot ne tavarat mieluummin sitten kaapissa.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulla loppu kierrätys siihen, kun kierrätyskeskus halusi 20e vanhasta sängystä. Kaatopaikalle vienti olisi maksanut 12e.
Siis putääkö nykyään maksaa, jos lahjoittaa Kierrätyskeskukselle???
Vähän tuli tämä yllätyksenä itsellenikin. eivätkä meinanneet huolia teinien viemänä leivänpaahdinta, sauvasekotinta ja mikä se soda juttu oli...luulivat että nämä oli varastettuja. 🤣
Kierrätyskeskuksen noutomaksut on ihan järkyttäviä. Fida hakee ilmaiseksi.
Tyrkytän ensin kaveripiirille/sukulaisille ja lahjoitan loput käyttökelpoiset Pelastusarmeijalle/kirkolle tai kierrätyskeskukseen. Sorttiin vien kelvottomat, sekajätteeseen polttoon soveltuvat.
Lahjoitettavaa on piisannut, kun olen ollut jeesimässä useamman kuolinpesän tyhjennyksessä. Roskiin olisi muuten mennyt ihan uuttakin käyttökelpoista tavaraa.
N57, Hki
En myy vaan vien kierrätyskeskukseen tai vaihdan kaverin kanssa.
Myyn vain tavaraa, josta todella haluan eroon. Pilkkahinnalla. Kun pidin ulkomaille muuttaessamme asunnon tyhjennysmyyntiä, mun viikkokirppispöydän luo tuli ihmisiä kysymään, moneltako aina täytän pöytäni. Olin iloinen, että tavaroilleni löytyi ottajat, mutta koska osa oli jälleenmyyjiä, en kertonut täyttöaikaa, että kaikilla olisi mahdollisuus löytöihin.
En ole aikoihin jaksanut myydä kuin ihan selkeästi kaupaksi menevät, esim polkupyörä,
Ei mene luistimet, ei kalliit lasten kengät. ei edes merkkivaatteet paitsi niihin tulee sata kyselyä ulkomaalaisilta että myytkö pikkurahalla.
En oikeasti ole rasisti mutten jaksa sitä että ulkomaalainen tulee ostamaan 2€ jalkalamppua ja yrittää tinkiä sen 0,50€ hintaan.
Enkä jaksa sitä yv/av/kysyn mieheltä / noudon sopiminen. En vaan jaksa. Samasta syystä en jaksa enää oikein edes ostaakaan mitään. Hirveä vaiva jonkun pikkujutun takia. Ostan sellaista jota on vaikea löytää uutena, mm, tietyt jutut joita keräilen. Itselle ostan vaatteita kirppareilta ja joskus tilaan netistä. Sukkahousut ja alkkarit ym ostan marketista ruokaostosten yhteydessä. Harvoin tulee enää mentyä kivijalkaliikkeeseen shoppailemaan tai ostarille pyörimään. Korona vei viimeisenkin hingun sellaiseen.
Riippuu siitä, onko eroonpäästäviä tavaroita paljon ja onko kiire.
Yksittäiskappaleita toriin jos niistä nyt vielä rahaa saa. Riittävän sopuisalla hinnalla, että menee nopeasti kaupaksi.
Euron/kahden tavaroita varten ei kirppispöytää viitsi vuokrailla. Joskus, kun naisystävällä on pöytä varattuna, niin sinne ja jos ei mene kapupaksi, niin roskiin.
Jos on paljon pikkusilppua ja/tai pitää päästä eroon suht nopeasti ja nurkat tyhjiksi, niin kaatopaikalle.
Roskiin menee muutamien kymppien arvoinen tavara. En halua tuhlata vähäistä vapaa-aikaani ilmoitusten ja tinkijäurpojen kanssa pelaamiseen.
Myyn yleensä 1-3 krt/v kirpparilla. Oon aikoonani myyny arvokkaammat noin 50 e kalliimmat esineet secondhandbutiikissa. Saanu ihan kivasti rahaa nettikirppikset tai mikä se vaatetinderi oli, ei mun juttu.
Alle 10 menee yleensä Uffille tai hyväntekeväisyyteen.
Nykyään saa kirppareista vähemmän, silti en tajua kun ne on täynnä vanhoja hsisevia tai reikäisiä tai halpismerkkejä kalliilla? Esim relove hirvee lista että mitä ei saa tuoda ja kauppa silti täynnä just sitä? En enää vie helsingissä mihinkään on meny huonoksi kalliit mukamas snobi-kirppikset tai venäläis-kiinalais.
Kirpparilla en ikinä, koska pöytien viikkohinnat ovat niin kovat, että pitäisi hintatasoon nähden antaa paljon tavaraa "ilmaiseksi", että saa pöydän hinnan kuitattua. Ei maksa vaivaa, koska ainoa joka tuosta hyötyy, on kirpparinpitäjä.
Lasten hyväkuntoiset merkkivaatteet vien läheiseen lastenvaatteiden second hand -shoppiin, joka myy ne 50/50 periaatteella.
Omat merkkivaatteet olen laittanut Emmyyn. Eihän niistä paljon saa, mutta on vaivattomampaa viedä säkki keräyslaatikkoon kuin itse alkaa myymään kaikkea yksitellen.
Hyväkuntoiset ei-merkkivaatteet vien UFFin laatikkoon, huonokuntoisemmat tietysti roskiin.
Toriin laitetaan pieneksi jääneet polkupyörät, sukset jne. ja kaikki on aina mennyt nopeasti, kun hinta on ollut kohdillaan.
Nykyään saa halvalla kaikkea ihan kaupoistakin, kun on jatkuvasti alennusmyyntejä ja muita tarjouksia. Että itse ainakin ostan sieltä kaupasta mieluummin hiukka kalliimmalla hinnalla täysin uutta tavaraa kuin sitten vähän halvemmalla käytettyä. Ja yleensä niissä käytetyissä tahtoo olla vielä jotain vikaa vaikka myyjä kuinka väittää toisin.