Lue keskustelun säännöt.
Tänne me jotka ollaan vartaloomme tyytyväisiä
10.04.2021 |
Parivuotta säännöllistä treeniä takana. Oon saanut muokattua kropastani naisellisen muodokkaan vaikka ylipainoa on. Ensimmäistä kertaa elämässäni oon tosi tyytyväinen omaan vartalooni, eikä ylipainokaan harmita koska vartalo muuten näyttää hyvältä. Toivon että jossain vaiheessa stressi ja masennus helpottaa niin että saisin syömisetkin hallintaan. Mitenkäs muilla kehoonsa tyytyväisillä? Mikä vartalossasi saa sinut tuntemaan tyytyväisyyttä ja viihtymään siinä?
Kommentit (31)
Miten omasta kropasta voi muokata hyvän, jos kuitenkin on ylipainoa? Tarkoitan lähinnä sitä, että muokkaaminen (=lihakset) peittyvät rasvan alle ja siten katoaa muokkauksen tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana aihe!
Olen ison osan elämästäni ollut kehooni tyytymätön, mutta viimeiset 2 vuotta ovat tuoneet käänteen. Olen normaalipainoinen / hoikahko, muodoltani melko tasapaksu, raameiltani iso, hartiat lantiota leveämmät. Olen pitänyt itseäni sekä liian isona että liian muodottomana. Nykyään vihdoin tajuan, että olen hyvä juuri tällaisena. Aidosti pidän vartaloni mallista. Rakastan jalkojani, jotka jaksavat tanssia. Pidin ennen keskivartaloani tynnyrimäisenä, nykyään pidän siitä, että se näyttää vahvalta. Vaikka raamikkaat hartiat ovat joskus ongelma vaatteiden kanssa, ne ovat ylväät ja atleettiset. Pikkupeppu ja B-kupin rinnat istuvat omaan kehooni täydellisesti, kaikki meistä eivät ole kurvikkaita venuksia, ja se on ihan ok.
Olen ollut aina epävarma vartalostani, nuorena olin myös aika sairas. Aloin treenata 35v, ei mitään tavoitteellista vaan omaksi iloksi ja sen myötä löysin ylpeyden ja tyytyväisyyden omaan vartaloon. Aloitin painonnoston ja se oli rakkautta ensi nostolla. Tapahtui voimaantuminen sekä fyysisesti että henkisesti, olen itsenäisempi ja itsevarmempi kun tiedän että voimassa löytyy. Peilikuvan parantuminen on vasta kakkosena suorituskyvyn kasvun jälkeen, iloinen asia toki sekin.
Olen 163/ 54 ja liikun paljon. Juoksen, ratsastan, teen lihaskuntoa ja porrastreeniä.
Vatsa on litteä ja rinnat sopivat siroon kroppaani. Vyötärö erottuu selkeästi ja joinain päivinä vatsalihakset osittain.
Olen tyytyväinen. Jaksan juosta, patikoida ja kaikkea muuta. 10km lenkki menee helposti.
Jos jotain saisin muuttaa ottaisin pitemmät raajat., mutta pahapa tuolle on mitään tehdä.
Hyvä näinkin!
Vierailija kirjoitti:
Paljon ja pahasti se on sairastanut, mutta on edelleen kasassa ja toimii kivutta.
-32 kg takaisin normaalipainoon, ei jäänyt nahkaa roikkumaan. Ei hassummin keski-ikäiselle kilpparipotilaalle.
Leski-okäinen on aika laaja käsite. Oletko esim. 35 tai 55?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ja pahasti se on sairastanut, mutta on edelleen kasassa ja toimii kivutta.
-32 kg takaisin normaalipainoon, ei jäänyt nahkaa roikkumaan. Ei hassummin keski-ikäiselle kilpparipotilaalle.
Leski-okäinen on aika laaja käsite. Oletko esim. 35 tai 55?
*Siis keski-ikäinen.
Olen aina ollut hoikka, mutta vasta vähän vanhempana aloin tykätä kropastani. Nykyään (48 v.) minusta on hauskaa, että olen edelleen yllättävän samassa kuosissa kuin parikymppisenä. Paitsi että olen nyt varmaan treenatumpi :) Ja kuten edellä jotkut sanoivatkin, kaikkein parasta kun jaksaa tehdä asioita ja vielä ylittää itsensä esim. polkujuoksumatkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tyytyväinen itseeni, kroppaani. Se on antanut minulle kolme lasta, ja ruokkinutkin ne. Se on kestänyt työtä ja elämää. Jälkiäkin on, raskausarpia vaikka hur mycket. Mutta ne ovat vain taistelumerkkejä, muistoja. Roikkuvaa nahkaakin mahassa, mutta mitä väliä? Olen silti tyytyväinen.
Ja näyttääpä tuo miehenikin nauttivan mun katselemisesta, joten en valita.
Minulla on hieno vartalo, vaikka hiukan ylipainon puolella ollaan (BMI 26,5). Vartalomallini on x, joten ylipaino on enimmäkseen lanteilla, vyötärö erottuu selkeästi. Yritän laihduttaa muutaman kilon, mutta vaikkei se onnistuisi, mikäs tässä on ollessa. Kehoni on terve ja toimiva, sopusuhtaisen näköinen, ja sopivasti keskipituinen, mistä tykkään myös. Joskus nuo pienet ylikilot saattavat masentaa, mutta silloin ajattelen, että kyllä todella moni nainen tässä maailmassa itkisi onnesta, jos saisi tällaisen vartalon kuin minulla. No minähän voin itkeä onnesta sitten vaikka heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tullut paljon juttuja tähän ketjuun. Ilmeisesti kehopositiivisuudesta ihmisiä mollaavat ovatkin väärässä.
Omaan hyvä vartalon. Tästä usein maininta jopa Omakannassa. Olen aina ollut tyytyväinen, ja yhä olen. Ruokavalio, liikunta, terveet elämäntavat, geenitkin osaksi. . Näillä varalo pysyy kuosissa eliniän. Pian olenkin jo eläkeiässä.