Älkää tehkö sitä virhettä eträ hankitte lapsen jos ette ole varmoja että teillä on varaa ostaa lapselle koulua varten läppäri kun tämä on seitsemän
Älkää tehkö sitä virhettä eträ hankitte lapsen jos ette ole varmoja että teillä on varaa ostaa lapselle koulua varten läppäri kun tämä on seitsemän. Kelasta ja Sossusta ei nimittäin saa enää tukea lapsena ensiläppärin hankintaan. Sad story.
Kommentit (73)
Ei kukaan rikaskaan osta ekaluokkaliselle läppäriä. Korkeintaan kännykän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi mikään huono aloitus ollut, eikä ap tarkota pelkkää läppäriä. Jos ei ole varaa niin miksi niitä mukuloita pitää hankkia? Omaksi iloksiko? Nuorilla suuri osa avioeroista tulee takuuvarmasti talousvaikeuksien vuoksi. Usein vielä samaa jengiä jotka ostaa klarnalla itselleen monogrammiveskoja, eli näitä sivistymättömiä lähiöjuntteja.
On minusta huomattavasti parempi syy hankkia lapset omaksi iloksi kuin siksi, että voisi lasten varjolla shoppailla enemmän.
Nämä lapselliset eivät näytä olevan yhtään sen iloisempia kuin lapsettomatkaan vaan päinvastoin kun murhetta on paljon enemmän niistä huolehtimisista. Tuottaako se iloa jos joutuu koko ajan venyttämään centtiä ja laskemaan riittääkö budjetti. Lapset kärsivät ja aistivat talouden heikon tilanteen sillä tiedän omasta lapsuudestani eikä meillä iloa juurikaan ollut kun koko ajan oli pulaa rahasta.
Nykyään on meillä on kaikkein suurin ilo kun ei tarvitse rahaa laskea budjettia kaupassa käynnillä vaan voi ostaa ihan kaiken tarpeellisen laskematta paljonko summa tekee ja riittääkö rahat. En tarvitse lapsia ja ainaista köyhyysloukkua mitä koin omassa lapsuudessani. Mitään iloa ei sellaisesta ole.
En ainakaan itse joudu venyttämään koko ajan centtiä, vaikka toimeentulotuella elänkin. Ja kyllä itse saan enemmän iloa elämääni lasten kanssa elämisestä kuin siitä ajatuksesta, että voin ostaa mitä huvittaa. En ole oikein koskaan innostunut shoppailusta, joten se ei tuo minulle iloa. Sen sijaan yhteinen arki ja yhteinen tekeminen lasten kanssa on tuonut elämääni paljon ihanaa sisältöä. En itse ole huolissani rahasta enkä koe lapsista huolehtimista kuormittavaksi.
Ja kun veronmaksajat alkavat vähenemään niin on vastuutonta tehdä lapsia veronmaksajien elätettäviksi ja elää itse yhteiskunnan pummina. Saat elatusmaksut, yh lisät kaikkiin tukiin ja yhteiskunta maksaa ihan kaiken ja jos kävisit töissä niin saisit paljon vähemmän jos ei ole mitään koulutusta tai matala palkka-alan koulutus.
Lapset saavat sinusta saman mallin niin ettei töissä kannata käydä vaan alkaa koko aikaiseksi pummiksi niin sillä saa ihan saman ilman raatamista ja tehtailemalla lapsia omaksi ilokseen eikä aikuisen kanssa tarvitse suhdetta kun on lapset. Ei tarvitse opetella kompromisseja lasten kanssa kun lapsia voi määrätä mutta aikuista ihmistä ei voi määrätä niin että pitää opetella kompromisseihin. Lapsia on helppo ohjata ja ne ovat lojaaleja vaikka minkälaisille luonnevikaisille vanhemmille. Luonnevikaikainen pärjää lasten kanssa mutta ei aikuisen ihmisen kanssa normaalissa parisuhteessa. Ihmettelen näitä joilla on lapsi tai monta mutta ei ole aikuisen kanssa minkäänlaista suhdetta. Oma lapsi on tehty jonkun parisuhteen korvikkeeksi kun on luonnevikainen ettei tule kenenkään kanssa toimeen. Sitten hehkutetaan että kuinka ihanaa on lapsen kanssa elää kuinka se tuo iloa.
Mistä se lapsi saa työssäkäymisen mallin jos vanhemmista kukaan ei käy töissä?
No, olen yh ja teen kyllä töitä, mutta tuloni ovat epäsäännölliset ja sen verran pienet, että jonkin verran saan toimeentulotukea. Saan Kelasta elatustukea, en elatusmaksuja, mutta saisin sen elatustuen vaikka minulla olisi isommatkin tulot. Ja minulla on kaksi tutkintoa - toinen ammattikorkeasta, toinen yliopistosta. Ja mitä parisuhteisiin tulee, niin seurustelen kyllä, mutta en halua uusperhettä, joten en halua muuttaa yhteen.
Niin joo ja lisään tähän, että eivät lapset tiedä, kuinka paljon saan työstäni tuloja, eivätkä he tiedä, että saamme toimeentulotukea.
Kyllä kaikki lapset tietävät enemmän mitä kuvitteletkaan. Ei meillä ainakaan talouden tilaa voinut salailla kun oli aina surkeaa ruokaa pöydässä jos ei mitään ja mitään viikkorahaa ei saatu koskaan. Peruskoulu kun loppui niin alettiin painostamaan heti töihin tienaamaan ruokarahaa kotiin. kun en suostunut maksamaan kun meistä tuli vielä elatsmaksut niin äitini tilasi veljensä antamaan selkään 17-vuotiaalle tytölle. Ja se juoppo äijä ei mitään mahtanut kun nujersin sen heti. Ihmettelin että sellainen juoppo edes tuli yrittämään mutta äitini painosti sitä.
Kun annoin kotiin ruokarahaa niin siltikin sain hakea ruokaa lähikaupasta kun oli jääkaappi ja kaikki kaapit ihan tyhjinä. Äidilläni vain muoti lumput lisääntyivät komerossa ja hän shoppaili niin kauan kun vaaterätti kaupat olivat auki.
Meidän lapsi sai läppärin viisivuotiaana, mutta ei se ollut uusi vaan joku isänsä vanha. Vasta 7-vuotiaana hän sai oman pöytäkoneen, joka oli uusi. Ja siinä kohtaa kieltämättä kaihersi, että lapsen kone oli kalliimpi kuin omani. Ja vuosien varrella siihen tuli päivitettyä osa jos toinenkin.
Mutta läppärit taisi edelleen olla jotain miehen vanhoja, aina lukioon asti. Lukioon ostettiin kunnollinen läppäri, maksoi noin 1800€. Nyt on kolmas korkeakouluvuosi hänellä menossa ja tuo lukioläppäri edelleen käytössä. Pöytäkone vaihtui sirompaan Appleen vasta vuosi sitten.
Kun tiedostaa, että lapseen menee sellainen 500€/kk niin pärjää kyllä. Pienempään menee vähemmän ja isompaan enemmän. Mutta tuo 500€/kk on sellainen realistinen kustannusarvio jota kannattaa käyttää, kun miettii onko varaa lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä puppuja suoltavia surkeita aloituksia täällä nykyään sikiää jatkuvasti!!!? Täyttä paskaa tuokin aloitus. Peruskoulu on maksuton eikä kenenkään tarvitse ostaa tietokonetta koulua varten, ei myöskään lukion tai amiksen ensi syksynä aloittavien. Koulusta lainataan/annetaan välineet ja kirjat, joita koulussa käytetään. Piste.
Eipä ole meidän koulussa. Ainoastaan neljä läppäriä jota pystyvät lainaamaansa ja nyt kun kaikki ovat etäopetuksessa niin ne neljä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Ja jo ihan normaalina aikana tekivät paljon koulutöitä jo ekaluokalla koneella ja jotkut kotitehtavistä oli netissä tehtäviä kuten "etsi yhdessä vanhemoien kanssa tietoa perhosen ja mehiläisten kevätmuutosta Suomeen".
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.
Koska ne vanhemmatkin tarvitsevat sitä omaa läppäriään omissa töissään. Jos mä ajattelen mun perheen tilannetta viime keväänä, meillä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä tekevää aikuista omilla läppäreillään ja kaksi alakoululaisia omien koulutehtävien parissa. Vanhemmalla oli ja on pöytäkone, mutta nuoremmalla oli alkuun vain kännykkä käytössään. Hyvin nopeasti todettiin, että nuoremmallekin tarvitaan vähintään tabletti. Ei kännykällä kovin kätevästi pysty koulutehtäviä tekemään, varsinkaan kun samalla kännykällä pitää samaan aikaan olla Zoom-tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi mikään huono aloitus ollut, eikä ap tarkota pelkkää läppäriä. Jos ei ole varaa niin miksi niitä mukuloita pitää hankkia? Omaksi iloksiko? Nuorilla suuri osa avioeroista tulee takuuvarmasti talousvaikeuksien vuoksi. Usein vielä samaa jengiä jotka ostaa klarnalla itselleen monogrammiveskoja, eli näitä sivistymättömiä lähiöjuntteja.
On minusta huomattavasti parempi syy hankkia lapset omaksi iloksi kuin siksi, että voisi lasten varjolla shoppailla enemmän.
Nämä lapselliset eivät näytä olevan yhtään sen iloisempia kuin lapsettomatkaan vaan päinvastoin kun murhetta on paljon enemmän niistä huolehtimisista. Tuottaako se iloa jos joutuu koko ajan venyttämään centtiä ja laskemaan riittääkö budjetti. Lapset kärsivät ja aistivat talouden heikon tilanteen sillä tiedän omasta lapsuudestani eikä meillä iloa juurikaan ollut kun koko ajan oli pulaa rahasta.
Nykyään on meillä on kaikkein suurin ilo kun ei tarvitse rahaa laskea budjettia kaupassa käynnillä vaan voi ostaa ihan kaiken tarpeellisen laskematta paljonko summa tekee ja riittääkö rahat. En tarvitse lapsia ja ainaista köyhyysloukkua mitä koin omassa lapsuudessani. Mitään iloa ei sellaisesta ole.
En ainakaan itse joudu venyttämään koko ajan centtiä, vaikka toimeentulotuella elänkin. Ja kyllä itse saan enemmän iloa elämääni lasten kanssa elämisestä kuin siitä ajatuksesta, että voin ostaa mitä huvittaa. En ole oikein koskaan innostunut shoppailusta, joten se ei tuo minulle iloa. Sen sijaan yhteinen arki ja yhteinen tekeminen lasten kanssa on tuonut elämääni paljon ihanaa sisältöä. En itse ole huolissani rahasta enkä koe lapsista huolehtimista kuormittavaksi.
Ja kun veronmaksajat alkavat vähenemään niin on vastuutonta tehdä lapsia veronmaksajien elätettäviksi ja elää itse yhteiskunnan pummina. Saat elatusmaksut, yh lisät kaikkiin tukiin ja yhteiskunta maksaa ihan kaiken ja jos kävisit töissä niin saisit paljon vähemmän jos ei ole mitään koulutusta tai matala palkka-alan koulutus.
Lapset saavat sinusta saman mallin niin ettei töissä kannata käydä vaan alkaa koko aikaiseksi pummiksi niin sillä saa ihan saman ilman raatamista ja tehtailemalla lapsia omaksi ilokseen eikä aikuisen kanssa tarvitse suhdetta kun on lapset. Ei tarvitse opetella kompromisseja lasten kanssa kun lapsia voi määrätä mutta aikuista ihmistä ei voi määrätä niin että pitää opetella kompromisseihin. Lapsia on helppo ohjata ja ne ovat lojaaleja vaikka minkälaisille luonnevikaisille vanhemmille. Luonnevikaikainen pärjää lasten kanssa mutta ei aikuisen ihmisen kanssa normaalissa parisuhteessa. Ihmettelen näitä joilla on lapsi tai monta mutta ei ole aikuisen kanssa minkäänlaista suhdetta. Oma lapsi on tehty jonkun parisuhteen korvikkeeksi kun on luonnevikainen ettei tule kenenkään kanssa toimeen. Sitten hehkutetaan että kuinka ihanaa on lapsen kanssa elää kuinka se tuo iloa.
Mistä se lapsi saa työssäkäymisen mallin jos vanhemmista kukaan ei käy töissä?
No, olen yh ja teen kyllä töitä, mutta tuloni ovat epäsäännölliset ja sen verran pienet, että jonkin verran saan toimeentulotukea. Saan Kelasta elatustukea, en elatusmaksuja, mutta saisin sen elatustuen vaikka minulla olisi isommatkin tulot. Ja minulla on kaksi tutkintoa - toinen ammattikorkeasta, toinen yliopistosta. Ja mitä parisuhteisiin tulee, niin seurustelen kyllä, mutta en halua uusperhettä, joten en halua muuttaa yhteen.
Niin joo ja lisään tähän, että eivät lapset tiedä, kuinka paljon saan työstäni tuloja, eivätkä he tiedä, että saamme toimeentulotukea.
Kyllä kaikki lapset tietävät enemmän mitä kuvitteletkaan. Ei meillä ainakaan talouden tilaa voinut salailla kun oli aina surkeaa ruokaa pöydässä jos ei mitään ja mitään viikkorahaa ei saatu koskaan. Peruskoulu kun loppui niin alettiin painostamaan heti töihin tienaamaan ruokarahaa kotiin. kun en suostunut maksamaan kun meistä tuli vielä elatsmaksut niin äitini tilasi veljensä antamaan selkään 17-vuotiaalle tytölle. Ja se juoppo äijä ei mitään mahtanut kun nujersin sen heti. Ihmettelin että sellainen juoppo edes tuli yrittämään mutta äitini painosti sitä.
Kun annoin kotiin ruokarahaa niin siltikin sain hakea ruokaa lähikaupasta kun oli jääkaappi ja kaikki kaapit ihan tyhjinä. Äidilläni vain muoti lumput lisääntyivät komerossa ja hän shoppaili niin kauan kun vaaterätti kaupat olivat auki.
Joo, ymmärrän, että tuollaisessa tilanteessa varmasti lapsi arvaa, että perheellä ei ole niin paljon rahaa. Mutta ei ainakaan meillä ole jouduttu tinkimään mistään - ruoka ei ole surkeaa, vaan terveellistä ja hyvää, viikkorahaa saavat ja itse ainakin aion kannustaa lapsia opintoihin eikä töihin. Meillä on arvostettu aina opiskelua. Kenelläkään läheisellä tai sukulaisellakaan ei ole päihdeongelmia, joten mallia tällaiseen elämään ei saa, sen sijaan meillä arvostetaan kulttuuria, lukemista, liikuntaa, asioiden pohdiskelua ja harrastuksia. Ei meillä toki olisi rahaa shoppailla kalliita merkkivaatteita tai kallista elektroniikkaa, mutta itse en ollut tällaisista kiinnostunut edes nuorena, kun asuin vielä varakkaiden vanhempieni luona. Olen enemmän aina ollut kiinnostunut eettisyydestä ja ympäristöarvoista, ja varmaan nuoruuden punk-henkisestä kaveripiiristä johtuen tykännyt aina enemmän kirppisvaatteista kuin merkkivaatteista.
Omat lapseni eivät tosiaan tiedä toimeentulotuesta mitään. En ole rahan takia joutunut kieltämään heiltä mitään, ja ekstrana on päästy vielä matkoille silloin, kun työtuloni ovat vähän paremmat (tuloni siis vaihtelevat, ja joskus on ehkä puolen vuoden ajan ollut niin hyvät tulot ettei ole tarvinnut hakea toimeentulotukea). Eivät ne matkat mitään kalliita kaukomatkoja ole, mutta Euroopassa ja lähialueilla (Pohjoismaat, Baltia, Suomi) on kuitenkin matkusteltu. Moni hyvätuloinen perhekään ei matkustele paljon, joten eivät lapseni ole tajunneet, että meidän matkat ovat budjettimatkoja.
Ja mitä sen on väliä, jos lapsi tajuaakin, ettei omalla perheellä ole yhtä paljon rahaa kuin jollain toisella? Ei kai tämä nyt sellainenkaan kilpailu ole, että pitää olla rahaa kuluttaa aina enemmän mitä jollain toisella. Olennaista on varmaan se, voiko elää sellaista elämää, mitä haluaa. Ja ainakaan toistaiseksi en ole joutunut kieltämään rahan vuoksi lapsilta mitään - no, onneksi eivät ole hevosta tai jääkiekkoharrastusta halunneetkaan, mutta eipä niihin olisi kaikilla parempituloisillakaan varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä puppuja suoltavia surkeita aloituksia täällä nykyään sikiää jatkuvasti!!!? Täyttä paskaa tuokin aloitus. Peruskoulu on maksuton eikä kenenkään tarvitse ostaa tietokonetta koulua varten, ei myöskään lukion tai amiksen ensi syksynä aloittavien. Koulusta lainataan/annetaan välineet ja kirjat, joita koulussa käytetään. Piste.
Eipä ole meidän koulussa. Ainoastaan neljä läppäriä jota pystyvät lainaamaansa ja nyt kun kaikki ovat etäopetuksessa niin ne neljä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Ja jo ihan normaalina aikana tekivät paljon koulutöitä jo ekaluokalla koneella ja jotkut kotitehtavistä oli netissä tehtäviä kuten "etsi yhdessä vanhemoien kanssa tietoa perhosen ja mehiläisten kevätmuutosta Suomeen".
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.
Koska ne vanhemmatkin tarvitsevat sitä omaa läppäriään omissa töissään. Jos mä ajattelen mun perheen tilannetta viime keväänä, meillä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä tekevää aikuista omilla läppäreillään ja kaksi alakoululaisia omien koulutehtävien parissa. Vanhemmalla oli ja on pöytäkone, mutta nuoremmalla oli alkuun vain kännykkä käytössään. Hyvin nopeasti todettiin, että nuoremmallekin tarvitaan vähintään tabletti. Ei kännykällä kovin kätevästi pysty koulutehtäviä tekemään, varsinkaan kun samalla kännykällä pitää samaan aikaan olla Zoom-tunnilla.
Ettekö saaneet koululta laitteita lapsille? Ei todellakaan kaikilla alakoululaisilla ole omaa läppäriä, edes hyvätuloisissa perheissä. Eikä koulu voi edellyttää, että koulutehtävät tehdään laitteella, jos sellaista ei ole. Sitten toisaalta on myös outoa, että jos te aikuiset teitte etätöitä kotona, niin ette kuitenkaan saaneet työpaikaltanne konetta lainaksi. Ei työpaikkakaan oikeastaan voi edellyttää, että ihminen ostaa omalla kustannuksellaan työvälineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi mikään huono aloitus ollut, eikä ap tarkota pelkkää läppäriä. Jos ei ole varaa niin miksi niitä mukuloita pitää hankkia? Omaksi iloksiko? Nuorilla suuri osa avioeroista tulee takuuvarmasti talousvaikeuksien vuoksi. Usein vielä samaa jengiä jotka ostaa klarnalla itselleen monogrammiveskoja, eli näitä sivistymättömiä lähiöjuntteja.
On minusta huomattavasti parempi syy hankkia lapset omaksi iloksi kuin siksi, että voisi lasten varjolla shoppailla enemmän.
Nämä lapselliset eivät näytä olevan yhtään sen iloisempia kuin lapsettomatkaan vaan päinvastoin kun murhetta on paljon enemmän niistä huolehtimisista. Tuottaako se iloa jos joutuu koko ajan venyttämään centtiä ja laskemaan riittääkö budjetti. Lapset kärsivät ja aistivat talouden heikon tilanteen sillä tiedän omasta lapsuudestani eikä meillä iloa juurikaan ollut kun koko ajan oli pulaa rahasta.
Nykyään on meillä on kaikkein suurin ilo kun ei tarvitse rahaa laskea budjettia kaupassa käynnillä vaan voi ostaa ihan kaiken tarpeellisen laskematta paljonko summa tekee ja riittääkö rahat. En tarvitse lapsia ja ainaista köyhyysloukkua mitä koin omassa lapsuudessani. Mitään iloa ei sellaisesta ole.
En ainakaan itse joudu venyttämään koko ajan centtiä, vaikka toimeentulotuella elänkin. Ja kyllä itse saan enemmän iloa elämääni lasten kanssa elämisestä kuin siitä ajatuksesta, että voin ostaa mitä huvittaa. En ole oikein koskaan innostunut shoppailusta, joten se ei tuo minulle iloa. Sen sijaan yhteinen arki ja yhteinen tekeminen lasten kanssa on tuonut elämääni paljon ihanaa sisältöä. En itse ole huolissani rahasta enkä koe lapsista huolehtimista kuormittavaksi.
Ja kun veronmaksajat alkavat vähenemään niin on vastuutonta tehdä lapsia veronmaksajien elätettäviksi ja elää itse yhteiskunnan pummina. Saat elatusmaksut, yh lisät kaikkiin tukiin ja yhteiskunta maksaa ihan kaiken ja jos kävisit töissä niin saisit paljon vähemmän jos ei ole mitään koulutusta tai matala palkka-alan koulutus.
Lapset saavat sinusta saman mallin niin ettei töissä kannata käydä vaan alkaa koko aikaiseksi pummiksi niin sillä saa ihan saman ilman raatamista ja tehtailemalla lapsia omaksi ilokseen eikä aikuisen kanssa tarvitse suhdetta kun on lapset. Ei tarvitse opetella kompromisseja lasten kanssa kun lapsia voi määrätä mutta aikuista ihmistä ei voi määrätä niin että pitää opetella kompromisseihin. Lapsia on helppo ohjata ja ne ovat lojaaleja vaikka minkälaisille luonnevikaisille vanhemmille. Luonnevikaikainen pärjää lasten kanssa mutta ei aikuisen ihmisen kanssa normaalissa parisuhteessa. Ihmettelen näitä joilla on lapsi tai monta mutta ei ole aikuisen kanssa minkäänlaista suhdetta. Oma lapsi on tehty jonkun parisuhteen korvikkeeksi kun on luonnevikainen ettei tule kenenkään kanssa toimeen. Sitten hehkutetaan että kuinka ihanaa on lapsen kanssa elää kuinka se tuo iloa.
Mistä se lapsi saa työssäkäymisen mallin jos vanhemmista kukaan ei käy töissä?
No, olen yh ja teen kyllä töitä, mutta tuloni ovat epäsäännölliset ja sen verran pienet, että jonkin verran saan toimeentulotukea. Saan Kelasta elatustukea, en elatusmaksuja, mutta saisin sen elatustuen vaikka minulla olisi isommatkin tulot. Ja minulla on kaksi tutkintoa - toinen ammattikorkeasta, toinen yliopistosta. Ja mitä parisuhteisiin tulee, niin seurustelen kyllä, mutta en halua uusperhettä, joten en halua muuttaa yhteen.
Yhteen muuttaessa menettää tuet kun puolison tulot lasketaan yhteen ja puolisolle tulee elstusvelvollisuus. Tukien takia ei kannata asua yhdessä. Miksi et saa elatusmaksuja vaan onko vuoro viikko systeemi jolloin kumpikaan ei maksa elatusmaksuja. Jos se seurustelu suhteen mieskin on elatusvelvollinen ja köyhä niin tuskin sellaisen kanssa kukaan haluaa yhteen muuttaa. Just näitä liikaa korkeasti koulutetuille ei ole töitä niin voisitko opiskella jonkun matalapalkka-alan ammatin sillä kun aikuisopiskelin Tredussa niin siellä oli sellaisia korkeasti koulutettuja joilla ei ollut päivääkään työhistoriaa muuta kuin istumista koulun penkillä koko ikänsä. Kaikki ne osasi ihan kaiken heti mutta ei ollut muutakaan tekemistä kuin tulla ylhäältä alaspäin kun kukaan ei sellaisia vetelyksiä jotka eivät heränneet kellonaikoihin tai muuten erikoisia hihhuleita, ihme hiihtäjiä ottanut töihin.
Ei, vaan en halua muuttaa yhteen, koska en halua uusperhettä, enkä halua lapsille uusperhe-elämää. Seurustelukumppanillani on hyvät tulot, ei siis ole köyhä. En silti halua yhteistaloutta, koska tykkään asua erillään. Yhteenmuutto voi tulla kyseeseen aikaisintaan sitten kun lapseni ovat aikuisia, mutta toisaalta en tiedä haluanko silloinkaan asua yhdessä - minusta on ihan mukava, että välillä voi olla myös itsekseen, enkä oikeastaan kaipaa yhdessä asumista toisen aikuisen kanssa. Mutta sen näkee sitten, n. kymmenen vuoden kuluttua...
Ja en ole kiinnostunut matalapalkka-ammateista, koska tämä nykyinen työni on antoisaa ja sisällöltään mielenkiintoista, ja siinä on myös mahdollisuus jatkossa saada sellainen työtilanne, että rahaakin tulee enemmän. Ja toisaaltra eihän matalapalkka-ala parantaisi taloudellista tilannettani, ihan samalla lailla olisin silloinkin pienituloinen. Merkittävin ero olisi ehkä se, että matalapalkka-alojen työ on suorittavaa, nyt taas teen sisällöltään kiinnostavaa työtä, josta pidän todella paljon. Jos jonkin toisen työn haluaisin tämän nykyisen sijaan tai lisäksi, niin etsisin sitä kyllä tuon yliopistotutkintoni perusteella, koska se ala tuntuu omalta, ja siitä tykkään. En ole kiinnostunut suorittavasta työstä. Ja en koe nykyistä taloudellista tilannettani edes ongelmaksi. No, toki aina olisi kiva saada vähän enemmän tuloja, mutta kuten sanoin, se on ihan mahdollista jossain vaiheessa.
Ja en saa elatusapua siksi, että lasten isä on sairaseläkkeellä (fyysisen sairauden vuoksi) - vuoroasuminen on kyllä, joskaan ei ihan viikko-viikko, mutta lapset ovat isänsä luona kyllä enemmän kuin vain pari viikonloppua kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä puppuja suoltavia surkeita aloituksia täällä nykyään sikiää jatkuvasti!!!? Täyttä paskaa tuokin aloitus. Peruskoulu on maksuton eikä kenenkään tarvitse ostaa tietokonetta koulua varten, ei myöskään lukion tai amiksen ensi syksynä aloittavien. Koulusta lainataan/annetaan välineet ja kirjat, joita koulussa käytetään. Piste.
Eipä ole meidän koulussa. Ainoastaan neljä läppäriä jota pystyvät lainaamaansa ja nyt kun kaikki ovat etäopetuksessa niin ne neljä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Ja jo ihan normaalina aikana tekivät paljon koulutöitä jo ekaluokalla koneella ja jotkut kotitehtavistä oli netissä tehtäviä kuten "etsi yhdessä vanhemoien kanssa tietoa perhosen ja mehiläisten kevätmuutosta Suomeen".
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.
Koska ne vanhemmatkin tarvitsevat sitä omaa läppäriään omissa töissään. Jos mä ajattelen mun perheen tilannetta viime keväänä, meillä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä tekevää aikuista omilla läppäreillään ja kaksi alakoululaisia omien koulutehtävien parissa. Vanhemmalla oli ja on pöytäkone, mutta nuoremmalla oli alkuun vain kännykkä käytössään. Hyvin nopeasti todettiin, että nuoremmallekin tarvitaan vähintään tabletti. Ei kännykällä kovin kätevästi pysty koulutehtäviä tekemään, varsinkaan kun samalla kännykällä pitää samaan aikaan olla Zoom-tunnilla.
Ettekö saaneet koululta laitteita lapsille? Ei todellakaan kaikilla alakoululaisilla ole omaa läppäriä, edes hyvätuloisissa perheissä. Eikä koulu voi edellyttää, että koulutehtävät tehdään laitteella, jos sellaista ei ole. Sitten toisaalta on myös outoa, että jos te aikuiset teitte etätöitä kotona, niin ette kuitenkaan saaneet työpaikaltanne konetta lainaksi. Ei työpaikkakaan oikeastaan voi edellyttää, että ihminen ostaa omalla kustannuksellaan työvälineet.
Ei, ei saatu keväällä koneita koululta. Tilanne tuli niin nopeasti kouluille, ei kaikki ehtineet näitä suunnitella saati toteuttaa. Ja meidän koneemme nimenomaan ovat työnantajan koneita ja tarkoitettu työtehtävien tekemiseen. Muita läppäreitä meillä ei ole. Meillä on pöytäkone, mutta sillä tosiaan työskenteli toinen lapsistamme.
Eikä tietenkään koulu edellyttänyt, että lapselle ostetaan mitään. Mutta sen verran halusimme asioita lapsellemme helpottaa, että sen läppärin hänelle ostimme.
Jaaha. Meidän neitimme ei tarvinnut läppärii eikä pädiä. Vasta ylä-asteen aloitettua hän sai pädin. + ei tulis mieleenkään hankkia lapsia, jos en pysty sitä elättämään. En ole möhlö, joten älä pidä minua sellaisena.
Vierailija kirjoitti:
Peruskouluun ei kenenkään tarvitse läppäriä hankkia, vaan nyt etäaikana koululta saa lainaksi, jos sellaista ei kotoa löydy. Ja jos koulullakaan ei ole, ja edellytetään sitä etäopetuksessa, sitten koulu hankkii niitä lisää. Nythän alakoululaiset eivät myöskään ole olleet koko kouluvuoden aikana etäopetuksessa, joten se ei ole nyt ainakaan ongelma. Useimmilla yläkoululaisilla on puhelin, jossa nettiliittymä, ja se riittää etäajaksi, mutta koululta tosiaan saa läppärin.
Ja lukiolainen todellakin läppärin tarvitsee, vaikka täällä toisin väitetään. Monet oppiaineet, kuten matikka, opiskellaan kokonaan sähköisesti, joten jos läppäriä ei olisi, tai käyttäisi jotain koulun koneita, ei kotona voisi sitten tehdä mitään. Moni myös käyttää kokonaan sähköisiä kirjoja. Ja yo-kirjoituksissa nyt viimeistään läppärin tulee olla oma.
Ensi syksystä alkaen lukiolaiset saavat koneen koulusta. Ei siis tarvita jatkossa omaa konetta.
Suomessa peruskoulu on maksuton, eikä koulu voi vaatia omaa konetta silloinkaan. Jos opinnot edellyttävät koneen käyttöä, niin koulun on huolehdittava niistä. Toki etäaika asetti omat haasteensa mutta kyseessä oli kuitenkin poikkeusaika, eikä silloinkaan opettajat voineet vaatia omaa konetta oppilaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä puppuja suoltavia surkeita aloituksia täällä nykyään sikiää jatkuvasti!!!? Täyttä paskaa tuokin aloitus. Peruskoulu on maksuton eikä kenenkään tarvitse ostaa tietokonetta koulua varten, ei myöskään lukion tai amiksen ensi syksynä aloittavien. Koulusta lainataan/annetaan välineet ja kirjat, joita koulussa käytetään. Piste.
Eipä ole meidän koulussa. Ainoastaan neljä läppäriä jota pystyvät lainaamaansa ja nyt kun kaikki ovat etäopetuksessa niin ne neljä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Ja jo ihan normaalina aikana tekivät paljon koulutöitä jo ekaluokalla koneella ja jotkut kotitehtavistä oli netissä tehtäviä kuten "etsi yhdessä vanhemoien kanssa tietoa perhosen ja mehiläisten kevätmuutosta Suomeen".
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.
Koska ne vanhemmatkin tarvitsevat sitä omaa läppäriään omissa töissään. Jos mä ajattelen mun perheen tilannetta viime keväänä, meillä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä tekevää aikuista omilla läppäreillään ja kaksi alakoululaisia omien koulutehtävien parissa. Vanhemmalla oli ja on pöytäkone, mutta nuoremmalla oli alkuun vain kännykkä käytössään. Hyvin nopeasti todettiin, että nuoremmallekin tarvitaan vähintään tabletti. Ei kännykällä kovin kätevästi pysty koulutehtäviä tekemään, varsinkaan kun samalla kännykällä pitää samaan aikaan olla Zoom-tunnilla.
Ettekö saaneet koululta laitteita lapsille? Ei todellakaan kaikilla alakoululaisilla ole omaa läppäriä, edes hyvätuloisissa perheissä. Eikä koulu voi edellyttää, että koulutehtävät tehdään laitteella, jos sellaista ei ole. Sitten toisaalta on myös outoa, että jos te aikuiset teitte etätöitä kotona, niin ette kuitenkaan saaneet työpaikaltanne konetta lainaksi. Ei työpaikkakaan oikeastaan voi edellyttää, että ihminen ostaa omalla kustannuksellaan työvälineet.
Ei, ei saatu keväällä koneita koululta. Tilanne tuli niin nopeasti kouluille, ei kaikki ehtineet näitä suunnitella saati toteuttaa. Ja meidän koneemme nimenomaan ovat työnantajan koneita ja tarkoitettu työtehtävien tekemiseen. Muita läppäreitä meillä ei ole. Meillä on pöytäkone, mutta sillä tosiaan työskenteli toinen lapsistamme.
Eikä tietenkään koulu edellyttänyt, että lapselle ostetaan mitään. Mutta sen verran halusimme asioita lapsellemme helpottaa, että sen läppärin hänelle ostimme.
Lapset voivat vuorotella, vaikka parituntia kerrallaan molemmille ruutuaikaa per päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä näitä puppuja suoltavia surkeita aloituksia täällä nykyään sikiää jatkuvasti!!!? Täyttä paskaa tuokin aloitus. Peruskoulu on maksuton eikä kenenkään tarvitse ostaa tietokonetta koulua varten, ei myöskään lukion tai amiksen ensi syksynä aloittavien. Koulusta lainataan/annetaan välineet ja kirjat, joita koulussa käytetään. Piste.
Eipä ole meidän koulussa. Ainoastaan neljä läppäriä jota pystyvät lainaamaansa ja nyt kun kaikki ovat etäopetuksessa niin ne neljä ei riitä kaikille tarvitsijoille. Ja jo ihan normaalina aikana tekivät paljon koulutöitä jo ekaluokalla koneella ja jotkut kotitehtavistä oli netissä tehtäviä kuten "etsi yhdessä vanhemoien kanssa tietoa perhosen ja mehiläisten kevätmuutosta Suomeen".
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.
Koska ne vanhemmatkin tarvitsevat sitä omaa läppäriään omissa töissään. Jos mä ajattelen mun perheen tilannetta viime keväänä, meillä oli kaksi vaativaa asiantuntijatyötä tekevää aikuista omilla läppäreillään ja kaksi alakoululaisia omien koulutehtävien parissa. Vanhemmalla oli ja on pöytäkone, mutta nuoremmalla oli alkuun vain kännykkä käytössään. Hyvin nopeasti todettiin, että nuoremmallekin tarvitaan vähintään tabletti. Ei kännykällä kovin kätevästi pysty koulutehtäviä tekemään, varsinkaan kun samalla kännykällä pitää samaan aikaan olla Zoom-tunnilla.
Ettekö saaneet koululta laitteita lapsille? Ei todellakaan kaikilla alakoululaisilla ole omaa läppäriä, edes hyvätuloisissa perheissä. Eikä koulu voi edellyttää, että koulutehtävät tehdään laitteella, jos sellaista ei ole. Sitten toisaalta on myös outoa, että jos te aikuiset teitte etätöitä kotona, niin ette kuitenkaan saaneet työpaikaltanne konetta lainaksi. Ei työpaikkakaan oikeastaan voi edellyttää, että ihminen ostaa omalla kustannuksellaan työvälineet.
Ei, ei saatu keväällä koneita koululta. Tilanne tuli niin nopeasti kouluille, ei kaikki ehtineet näitä suunnitella saati toteuttaa. Ja meidän koneemme nimenomaan ovat työnantajan koneita ja tarkoitettu työtehtävien tekemiseen. Muita läppäreitä meillä ei ole. Meillä on pöytäkone, mutta sillä tosiaan työskenteli toinen lapsistamme.
Eikä tietenkään koulu edellyttänyt, että lapselle ostetaan mitään. Mutta sen verran halusimme asioita lapsellemme helpottaa, että sen läppärin hänelle ostimme.
Lapset voivat vuorotella, vaikka parituntia kerrallaan molemmille ruutuaikaa per päivä.
Ruutuaikaa? Nyt oli kyse koulutehtävien tekemisestä.
Miksi siihen pitää lapsella olla oma läppäri? Saa kai ne vanhemman koneella/perheen yhteisellä tietokoneella tehtyä? Tai vaikka kännykällä.