Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suomen kieli tuli viralliseksi kieleksi Suomessa vasta vuonna 1902. Yliopisto-opetusta on Suomessa saanut suomeksi vasta vuonna 1920.

Vierailija
09.04.2021 |

Tässä kaksi vuosilukua, joista ei valtamedioissa ihmeemmin huudella.

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
10.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla tämä asia on juuri nyt ajankohtainen? Eli miksi, ap, halusit tuoda esille asian? Tai vielä paremmin: miksi niistä pitäisi huudella valtamedioissa sen enempää kuin muistakaan historian vuosiluvuista? 

Eilen liputettiin suomen kielen päivää. Siksi nostin asian esille. t.ap

P.S. esim Runebergia hehkutetaan jopa päiväkodeissa liputuspäivänä. Eikä silloin muisteta mainita, että hän piti suomen kieltä rahvaan kielenä ja ruotsia sivistyneistön kielenä. Ja suomen kielen päivänä ei tätä alamaisuus -aspektia avata tietenkään millään tavalla.

Vierailija
22/23 |
10.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Upseerit ja ylemmät virkamiehet olivat aina ruotsalaisia. Mahdollisesti jotkut suomalaiset ovat itsekin kutsuneet itseään ruotsalaisella nimellä. Siis noin vuodet 1600-1860.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
10.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. 12. toukokuuta 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä.[1][2] Samana päivänä perustettiin myös Suomalaisuuden liitto.[3] Kaikkiaan vuosien 1906 ja 1907 aikana noin 70 000 suomalaista suomensi sukunimensä.[4]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nimien_suomalaistaminen

Ajatella että noin vahva kansanliike kuitenkin nousi tuolloin.