Ahdistun jatkuvasti erilaisista, sinänsä mitättömistä asioista

Onko sulla epätodellista oloa?

Ei ne ole mitään mitättömiä asioita, pitäisikö harkita terapiaa niin saisit käsiteltyä koulukiusaamiset..

Mulla on myös ollut vakavaa ahdistusta, välillä niin pahaa että olen vältellyt mihinkään menemistä ja ihmisten näkemistä. Asiat mitkä on mulla auttanut on ensinnäkin noiden tunteiden käsittely, esimerkiksi kirjoittaminen aina illalla. Yhdessä vaiheessa aina kun alkoi ahdistamaan, päätin mielessäni että "kirjoitan tuosta illalla" ja yritin parhaani mukaan siirtää ajatukseni asiasta pois. Eli ei jäädä vellomaan tunteisiin, vaan annetaan itselle tietty aika päivästä jolloin tunteita käsitellään esimerkiksi kirjoittamalla.

Toinen asia mikä on auttanut on ahdistavien asioiden kohtaaminen pikkuhiljaa. Eli ei tarvitse heti yrittää olla täydellinen, mutta jos esimerkiksi ihmiset ahdistaa niin itseään voi siedättää taas ihmisten tapaamiseen hitaasti. Jos siis sulla on jotain isompiakin ahdistavia asioita, niin tuo voi olla järkevää.

Seuraavaksi on arjen rutiinit. Ennen esimerkiksi pidin itseäni iltaihmisenä, mutta kun olen pistänyt itseni tottumaan aikaisempiin herätyksiin ja nukkumaanmenoon, huomaan että voin todella paljon paremmin henkisesti. Lisäksi terveellinen syöminen auttaa yllättävän paljon, sitä ei edes tajua kuinka paljon huonolaatuinen ruoka vaikuttaa omaan vointiin ennen kuin pistää ruokavalionsa kuntoon. Ja koska olet työtön niin edes jokin rutiininomainen tekeminen heti aamusta voisi auttaa. Voisit ottaa tavaksi esimerkiksi käydä kävelyllä aina aamulla, jos sulla ei ole mitään muuta menoa.

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua, eiköhän se elämä ala taas kääntyä raiteilleen pikkuhiljaa.

Minä sain avun masennuslääkkestä. En ole läheskään niin ahdistunut kuin ennen.  Vointi ei ole ollut vuosiin näin hyvä, vaikka ei paras mahdollinen vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on myös ollut vakavaa ahdistusta, välillä niin pahaa että olen vältellyt mihinkään menemistä ja ihmisten näkemistä. Asiat mitkä on mulla auttanut on ensinnäkin noiden tunteiden käsittely, esimerkiksi kirjoittaminen aina illalla. Yhdessä vaiheessa aina kun alkoi ahdistamaan, päätin mielessäni että "kirjoitan tuosta illalla" ja yritin parhaani mukaan siirtää ajatukseni asiasta pois. Eli ei jäädä vellomaan tunteisiin, vaan annetaan itselle tietty aika päivästä jolloin tunteita käsitellään esimerkiksi kirjoittamalla.

Toinen asia mikä on auttanut on ahdistavien asioiden kohtaaminen pikkuhiljaa. Eli ei tarvitse heti yrittää olla täydellinen, mutta jos esimerkiksi ihmiset ahdistaa niin itseään voi siedättää taas ihmisten tapaamiseen hitaasti. Jos siis sulla on jotain isompiakin ahdistavia asioita, niin tuo voi olla järkevää.

Seuraavaksi on arjen rutiinit. Ennen esimerkiksi pidin itseäni iltaihmisenä, mutta kun olen pistänyt itseni tottumaan aikaisempiin herätyksiin ja nukkumaanmenoon, huomaan että voin todella paljon paremmin henkisesti. Lisäksi terveellinen syöminen auttaa yllättävän paljon, sitä ei edes tajua kuinka paljon huonolaatuinen ruoka vaikuttaa omaan vointiin ennen kuin pistää ruokavalionsa kuntoon. Ja koska olet työtön niin edes jokin rutiininomainen tekeminen heti aamusta voisi auttaa. Voisit ottaa tavaksi esimerkiksi käydä kävelyllä aina aamulla, jos sulla ei ole mitään muuta menoa.

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua, eiköhän se elämä ala taas kääntyä raiteilleen pikkuhiljaa.

Tosi hyviä ja maanläheisiä vinkkejä, voisit alkaa ahdistusohjaajaksi :) t. toinen ahdistuva

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla epätodellista oloa?

Sulla taitaa olla kokemusta? Mullakin alkoi ensin kaikki tuosta ahdistuksesta ja jatkuvasti mieleeni tulvi muistikuvia menneestä. Lopulta ajauduin tuohon epätodelliseen oloon. Kaikki tuntui vieraalta ja oudolta. Jopa oma peilikuva ja oma ääni oli muuttunut jotenkin irralliseksi. Se oli pelottavaa aikaa.

Kuuntele vaikkapa Esa Saarisen luentoja, youtubessa on esim uusin Filosofia ja systeemiajattelu -kurssi. Siinä käsitellään paljon sitä, miten oma ajattelu vaikuttaa elämään, ja luennot ovat hyvin rauhoittavia. Kuten joku jo sanoi, ulkoinen ärsyke katkaisee sisäiset kelat.