Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko syöpähoitoihin pakko suostua?
09.04.2021 |
Olen 50-vuotias nainen, ja minulta löydettiin kasvain vasemmasta rinnasta. Möykystä otettiin koepalat, enkä ole siis saanut vielä tuloksia, mikä se on. Lääkäri kyllä totesi, että syöpää se aika isolla todennäköisyydellä on. Aloin tässä miettimään, että jos/kun se on syöpäkasvain, niin onko syöpähoitoihin, leikkaukseen jne. pakko suostua? Voiko lääkäri pakottaa? Ikää kuitenkin on jo paljon, hoidot ovat kajoavia ja aiheuttavat kärsimystä. Eikö olisi helpompaa vain antaa olla ja hiipua pikkuhiljaa pois. Eivät hoidotkaan minua kuitenkaan pelasta. En sano, ettenkö suostuisi lopulta hoitoihin, mutta olen miettinyt muita vaihtoehtoja.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Lääkärit saattaa sanoa mitä hyvänsä. Hoitajiltakin pääsee aika suoria kommentteja. Labra on sitten se joka oikeasti tietää.
Ne koepalat, mitkä patologian labrassa tutkitaan, otetaan ultraääniohjauksessa. Sitä ennen on yleensä tehty mammografia. Radiologi eli röntgenlääkäri erottaa kyllä hyvänlaatuisen kasvaimen pahanlaatuisesta eli syövästä. Hän voi sen sanoa ja yleensä sanookin.
Koepaloista selviää sitten syövän gradus, jakautumassa olevien syöpäsolujen määrä, mahdollinen hormonireseptoripitoisuus ja muutama muukin hoitoon vaikuttava tekijä.
Itse sain rintasyöpädiagnoosin 50-vuotiaana. Kävi monta kertaa mielessä luovuttaa, oli aika aggressiivista sorttia. Hoidotkin sain monien komplikaatioiden kanssa. Tästä on pian 8 vuotta, ja syöpä on pysynyt poissa. Joten aloittajalle tsemppiä, et häviä mitään ottaessasi hoidot vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Lääkärit saattaa sanoa mitä hyvänsä. Hoitajiltakin pääsee aika suoria kommentteja. Labra on sitten se joka oikeasti tietää.
Ne koepalat, mitkä patologian labrassa tutkitaan, otetaan ultraääniohjauksessa. Sitä ennen on yleensä tehty mammografia. Radiologi eli röntgenlääkäri erottaa kyllä hyvänlaatuisen kasvaimen pahanlaatuisesta eli syövästä. Hän voi sen sanoa ja yleensä sanookin.
Koepaloista selviää sitten syövän gradus, jakautumassa olevien syöpäsolujen määrä, mahdollinen hormonireseptoripitoisuus ja muutama muukin hoitoon vaikuttava tekijä.
Itse sain rintasyöpädiagnoosin 50-vuotiaana. Kävi monta kertaa mielessä luovuttaa, oli aika aggressiivista sorttia. Hoidotkin sain monien komplikaatioiden kanssa. Tästä on pian 8 vuotta, ja syöpä on pysynyt poissa. Joten aloittajalle tsemppiä, et häviä mitään ottaessasi hoidot vastaan.
Eipä kyllä selviä koepalasta kaikki tuo luettelemasi, vaan vasta leikatusta kasvaimesta parin viikon jälkeen. Samalla selviää, millaisia hoitoja moniammatillinen tiimi suosittelee. Tätä nykyä 91 prosenttia rintasyövän saaneista on elossa viiden vuoden päästä ja 85 prosenttia 10 vuoden päästä. Tietoni ovat aika lailla ajan tasalla, koska minut leikattiin viime viikolla ja olen opiskellut käypä hoito -suositusta aika perusteellisesti.
Minun tuttava ei ole suostunut ja elää nyt yhdeksättä vuotta .Solumyrkyt sairastuttavat ihmisen. Minun rakas velipoika kuoli aivan liian aikaiseen, jos saisin valita nyt ja rullata nauhan takaisn, en olisi antanut hänen ottaaa mitään syöpäkäsittelyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Lääkärit saattaa sanoa mitä hyvänsä. Hoitajiltakin pääsee aika suoria kommentteja. Labra on sitten se joka oikeasti tietää.
Ne koepalat, mitkä patologian labrassa tutkitaan, otetaan ultraääniohjauksessa. Sitä ennen on yleensä tehty mammografia. Radiologi eli röntgenlääkäri erottaa kyllä hyvänlaatuisen kasvaimen pahanlaatuisesta eli syövästä. Hän voi sen sanoa ja yleensä sanookin.
Koepaloista selviää sitten syövän gradus, jakautumassa olevien syöpäsolujen määrä, mahdollinen hormonireseptoripitoisuus ja muutama muukin hoitoon vaikuttava tekijä.
Itse sain rintasyöpädiagnoosin 50-vuotiaana. Kävi monta kertaa mielessä luovuttaa, oli aika aggressiivista sorttia. Hoidotkin sain monien komplikaatioiden kanssa. Tästä on pian 8 vuotta, ja syöpä on pysynyt poissa. Joten aloittajalle tsemppiä, et häviä mitään ottaessasi hoidot vastaan.
Eipä kyllä selviä koepalasta kaikki tuo luettelemasi, vaan vasta leikatusta kasvaimesta parin viikon jälkeen. Samalla selviää, millaisia hoitoja moniammatillinen tiimi suosittelee. Tätä nykyä 91 prosenttia rintasyövän saaneista on elossa viiden vuoden päästä ja 85 prosenttia 10 vuoden päästä. Tietoni ovat aika lailla ajan tasalla, koska minut leikattiin viime viikolla ja olen opiskellut käypä hoito -suositusta aika perusteellisesti.
Kiitos täsmennyksestä, voi olla että nykyään on toisin. Minulla leikkaus toi lisätietoa kasvainten koosta, reseptoripitoisuus, her-negatiivisuus, kasvunopeus ja gradus olivat samat sekä koepaloissa että poistetuissa kasvaimissa. Koepalasta selvisi silloin myös kasvaimen tyyppi. Ja ihan koepalojen tulosten perusteella kerrottiin, mitä hoitoa ja missä järjestyksessä tulen saamaan.
Tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, että myös radiologi pystyy melkoisella varmuudella pahanlaatuisuuden päättelemään. Varmistus tulee tietty patologilta.
Onnea hoitopolullesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Lääkärit saattaa sanoa mitä hyvänsä. Hoitajiltakin pääsee aika suoria kommentteja. Labra on sitten se joka oikeasti tietää.
Ne koepalat, mitkä patologian labrassa tutkitaan, otetaan ultraääniohjauksessa. Sitä ennen on yleensä tehty mammografia. Radiologi eli röntgenlääkäri erottaa kyllä hyvänlaatuisen kasvaimen pahanlaatuisesta eli syövästä. Hän voi sen sanoa ja yleensä sanookin.
Koepaloista selviää sitten syövän gradus, jakautumassa olevien syöpäsolujen määrä, mahdollinen hormonireseptoripitoisuus ja muutama muukin hoitoon vaikuttava tekijä.
Itse sain rintasyöpädiagnoosin 50-vuotiaana. Kävi monta kertaa mielessä luovuttaa, oli aika aggressiivista sorttia. Hoidotkin sain monien komplikaatioiden kanssa. Tästä on pian 8 vuotta, ja syöpä on pysynyt poissa. Joten aloittajalle tsemppiä, et häviä mitään ottaessasi hoidot vastaan.
Eipä kyllä selviä koepalasta kaikki tuo luettelemasi, vaan vasta leikatusta kasvaimesta parin viikon jälkeen. Samalla selviää, millaisia hoitoja moniammatillinen tiimi suosittelee. Tätä nykyä 91 prosenttia rintasyövän saaneista on elossa viiden vuoden päästä ja 85 prosenttia 10 vuoden päästä. Tietoni ovat aika lailla ajan tasalla, koska minut leikattiin viime viikolla ja olen opiskellut käypä hoito -suositusta aika perusteellisesti.
Kiitos täsmennyksestä, voi olla että nykyään on toisin. Minulla leikkaus toi lisätietoa kasvainten koosta, reseptoripitoisuus, her-negatiivisuus, kasvunopeus ja gradus olivat samat sekä koepaloissa että poistetuissa kasvaimissa. Koepalasta selvisi silloin myös kasvaimen tyyppi. Ja ihan koepalojen tulosten perusteella kerrottiin, mitä hoitoa ja missä järjestyksessä tulen saamaan.
Tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, että myös radiologi pystyy melkoisella varmuudella pahanlaatuisuuden päättelemään. Varmistus tulee tietty patologilta.
Onnea hoitopolullesi!
Hoitokäytännöt näyttävät muuttuvan aika taajaan, kun tulee lisää tietoa, ja ilmeisesti myös eri sairaanhoitopiireillä voi olla erilaisia systeemejä. Esim. syöpätyyppejä luokitellaan nyt eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten. Olen jutellut kokemuksista ystävien kanssa, joilla on omasta syövästään kulunut 5-15 vuotta. Heiltä on jo unohtunutkin paljon sellaisia yksityiskohtia, joista olen yrittänyt kysellä - sehän on sinänsä lohdullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niihin syöpähoitoihin taideta aikuisia pakottaa.
Yksi sukulainen oli pahasti alkoholisoitunut ja hänellä todettiin maksasyöpä. Hoitoa ei ottanut vastaan ja oli lähtenyt sairaalasta alkon kautta kotiin.
Ehkä parin kuukauden(?) päästä oli löytynyt kuolleena jostain tien reunasta.
Olihan se erittäin surullista. Vähän kivuttovampaa loppua olisin hänelle toivonut. Mutta se oli hänen valintansa.
Ehdottomasti kannattaa suostua hoitoihin. Hoitamattomana rintasyöpä usein kasvaa ihon läpi vaikeahoitoiseksi haavaumaksi ja silloin jäljellä oleva elämänlaatu voi olla hyvinkin huono, vaikka ajattelisikin selviävänsä helpommalla, jos välttää hoitojen haitat. Jos rintasyöpä todetaan, kehoitan menemään hoitoyksikköön keskustelemaan avoimesti ajatuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Lääkärit saattaa sanoa mitä hyvänsä. Hoitajiltakin pääsee aika suoria kommentteja. Labra on sitten se joka oikeasti tietää.
Ne koepalat, mitkä patologian labrassa tutkitaan, otetaan ultraääniohjauksessa. Sitä ennen on yleensä tehty mammografia. Radiologi eli röntgenlääkäri erottaa kyllä hyvänlaatuisen kasvaimen pahanlaatuisesta eli syövästä. Hän voi sen sanoa ja yleensä sanookin.
Koepaloista selviää sitten syövän gradus, jakautumassa olevien syöpäsolujen määrä, mahdollinen hormonireseptoripitoisuus ja muutama muukin hoitoon vaikuttava tekijä.
Itse sain rintasyöpädiagnoosin 50-vuotiaana. Kävi monta kertaa mielessä luovuttaa, oli aika aggressiivista sorttia. Hoidotkin sain monien komplikaatioiden kanssa. Tästä on pian 8 vuotta, ja syöpä on pysynyt poissa. Joten aloittajalle tsemppiä, et häviä mitään ottaessasi hoidot vastaan.
Olen käynyt tämän prosessin läpi. Mammossa ei näkynyt mitään, koepalaa otettaessa lääkäri sanoi ettei se syöpää ole, ja vasta patskulta tuli tieto että kyllä on. Tiedän myös tapauksia joissa lääkäri on ilmoittanut potilaalla olevan syöpä, ja lopulta kyseessä on ollut aivan muu ja melko harmiton vaiva. Olen kuullut kun hoitaja "lupaa" potilaalle, ettei tällä voi olla syöpä kun on niin nuori vielä.
Useimmiten kyllä jos on selkeältä vaikuttava tapaus, niin lääkäri ilmoittaa sen, mutta oikeasti se lopullinen tulos tulee vasta patologian labrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea sitä täältä lukeekin. Olen itse 28-vuotias, mutta en kyllä pidä viiskymppisiä minään ikäloppuina, elämäähän on vielä vuosikymmeniä helposti monella edessä, ihan typerää kirjoittaa kuin olisi joku raihnainen vanhus. Mikä tän kirjoituksen todellinen pointti on? Jotain ikärasismiprovoa vai?
Olen omat vanhempani saattohoitanut. Ensin sairastui äiti, jolla oli vielä hyvät mahdollisuudet toipua ennalleen. Syöpähoidot vei voimat ja altisti muille taudeille ja viruksille. Kuoli virallisesti keuhkokuumeeseen. Isäni sairastui myöhemmin, syöpä oli jo levinnyt, eikä leikkaus ollut vaihtoehto. Sädehoito toi 10kk lisää elinaikaa mutta myös valtavat kivut, jatkuvan sairaalassa olon, pahoinvointia ja huimausta. Ei pärjännyt enää hetkeäkään valvomatta. Minusta se, että onko kannattavampaa olla loppuaika pelkällä kivunlievityksellä kotona ja läheisten lähellä on ihan järkevää pohtia, jos vaihtoehtona on maata se loppuaika sairaalassa ja todella huonossa kunnossa. Jos ennuste olisi hyvä, suostuisin itse leikkaukseen mutta en sädetykseen. Tässä vaiheessa voi vielä päättää omasta vapaasta tahdosta omasta elämästään.
Sädehoitoa käytetään kivunpoistoon, outoa että lisäsi kipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt hoitoihin! Voi herran jumala. Mitähän sun perhe/lähipiiri sanoisi jos kertoisit heille ajatuksistasi??
Kaikilla ei ole perhettä/lähipiiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla trolli. Normaalijärkinen nainen kyllä tajuaa että elämää on jälkellä vielä 25-35 vuotta, hyvällä tuurilla vielä enemmän.
Ap:sulla siis asenneongelma ja ikäkriisikin tuon lisäksi? Itse olen saman ikäinen ja mulla on vaikka kuinka paljon juttuja vielä näkemättä ja kokematta.
Lopeta itsesi sääliminen, sä kerkeet vielä vaikka mitä oikealla asenteella.
Nyt se järki päähän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt hoitoihin! Voi herran jumala. Mitähän sun perhe/lähipiiri sanoisi jos kertoisit heille ajatuksistasi??
Kaikilla ei ole perhettä/lähipiiriä.
Sellaisen voi hankkia vielä myöhemmälläkin iällä. Lähipiirin siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeä trolli, en viitsinyt edes lukea kaikkia kommentteja.
Syöpä on vakava sairaus, sen kanssa ei kannattaisi huvikseen leikkiä laskea.
Vierailija kirjoitti:
En usko sinua. Ensinnäkään lääkärit ei sano mitään tuollaista, että todennäköisesti on syöpää. Toiseksi, kukaan terve 50-vuotias ei ajattele, että tämän ikäisenä jo joutaakin kuolla pois, saati johonkin rintasyöpään, josta on 99-prosenttinen paranemismahdollisuus. Häpeä kun trollaat vakavalla asialla.
Tämä on totta.
Lääkärit eivät arvaile ennakkoon diagnooseja. He luottavat vain faktaan, tieteellisen koulutksensa pohjalta.
Yksikään lääkäri ei etukäteen ilmoittele mitään diagnooseja, ennenkuin saat näytteet ja kuvat nähtäväkseen.
Karmea provo, kuvottava kerta kaikkiaan!
Oleppas itsekäs ja huomionhakuinen ihminen.Omapahan on kipus ja elämäs , elä miten parhaaksi katsot. Mikään ei ole pakko , paitsi kuolema.
Minä olen suolistosyöpäsukua, vaikka geenivirhettä ei ole löytynyt, kaikki isän puolelta kuolleet suoliston alueen syöpiin alle 60-vuotiaana, isä mukaanlukien. Isän ”hoitopolku” käytiin läpi pahimpien myrkkyjen kanssa ja eli 10kk diagnoosista erittäin huonovointisena. Kun tämä kamaluus itseäni kohtaa en aijo ottaa vastaan hoitoja, ainoastaan kivunlievityksen. En ole myöskään tehnyt lapsia itse koska kohtalo tietää mihin kuolee ja lähimmäisten kärsimys on niin julmaa. Syöpä on kidutusta.
/Nainen 40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oma on asiasi, älä ota hoitoja, mutta älä myöskään dissaa 50-vuotiaita joiksikin muumioiksi, joilla elämä on joka tapauksessa jo ohi.
Jos hän kokee niin olevan ITSENSÄ kohdalla niin miksi sitä ei saisi sanoa ääneen?
Tuleeko muille 5kymppisille pahamieli ja ahdistus tulevasta elämän päättymisestä, koska se on kaikilla edessä
Ei tule, en edes mieti koko asiaa vielä. Elämää on edessä vielä vaikka kuinka paljon.
Toi on asennejuttu:kun pitää itsensä kunnossa elää vanhemmaksi ja elämä on rikkaampaa kuin joka asiaan takertujalla.
Vierailija kirjoitti:
Eikös rintasyövästä parane nykyisin yli 80%. Ei mielestäni kovin pieni toipumisprosentti.
Itseasiassa: Paikallisesta eli ei levinneestä rintasyövästä paranemisprosentti on 92% eli todella moni selviää.
Alue: Aihe vapaa
Jos hän kokee niin olevan ITSENSÄ kohdalla niin miksi sitä ei saisi sanoa ääneen?
Tuleeko muille 5kymppisille pahamieli ja ahdistus tulevasta elämän päättymisestä, koska se on kaikilla edessä